Valmet Automotive ilmoitti kesällä 2022 ja keväällä 2023 mittavista lomautuksista ja irtisanomisista. Markkinatilanteesta johtuneen työpaikkojen vähentymisen suurin vaikutus kohdistui Uudenkaupungin alueelle, mutta työpaikat vähenivät myös mm. Turussa, Laitilassa, Raumalla ja Porissa asuvilla.

Ratkaisuja tilanteeseen on haettu teollisuuden rakennemuutosryhmässä, jossa on ollut laaja edustus toimijoita eri sektoreilta sekä Varsinais-Suomesta että Satakunnasta kuten myös työ- ja elinkeinoministeriöstä. Ryhmä on hahmottanut sitä, miten alueella reagoidaan äkilliseen kriisiin sekä luonut näkymää tulevaisuuden mahdollisuuksista ja toimenpiteistä.

Valtioneuvosto on nyt osoittanut tilanteen hoitamiseen ja kasvun mahdollistamiseen rahoitusta 2,6 miljoonaa euroa. Rahoituksella tuetaan mm. työvoiman saatavuuden parantamista ja työttömyyden vähentämistä, tutkimus- ja kehittämistoimia, elinkeinorakenteen monipuolistamista sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaa.

- Valtioneuvosto on huomioinut tilanteen vakavuuden ja sen laajat vaikutukset sekä kuunnellut hyvin alueen näkemyksiä tilanteen ratkaisemiseksi. On hienoa, että tiukassa taloudellisessa tilanteessa on voitu osoittaa rahoitusta äkillisestä rakennemuutoksesta aiheutuvien haasteiden hoitamiseen sekä nähty mahdollisuus kasvuun ja elinkeinorakenteen monipuolistamiseen tulevaisuudessa. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni työllistyy jatkossakin alueelle. Parantunut työllisyys tukee myös julkista taloutta näinä haasteellisina aikoina, teollisuuden rakennemuutosryhmän puheenjohtaja Ville Valkonen painottaa.

- Valtiovallan tuen avulla voimme edistää alueen elinkeinorakenteen uusiutumista. Päätös onkin nähtävä ennen kaikkea julkishallinnon investointina, joka tuottaa uutta pysyvää kasvua ja minkä positiiviset vaikutukset näkyvät vielä senkin jälkeen, kun autoteollisuuden suhdanteet kääntyvät uuteen nousuun. Suunniteltujen toimenpiteiden positiiviset vaikutukset työllistymiseen taas heijastuvat nopeasti työttömyyden aiheuttamiin inhimillisiin ja rahallisiin kustannuksiin, kaupunginjohtaja Atso Vainio sanoo.

Monitoimijatalo Wintterin julkinen taidekilpailu on loppusuoralla ja toteutettavien taideteosten valinta häämöttää. Rinnakkaisena luonnostilauksena järjestetyn taidehankinnan toiseen kilpailuvaiheeseen valittiin viime maaliskuussa viisi ammattitaiteilijaa tai -taidetyöryhmää, jotka palauttivat määräaikaan 4. elokuuta mennessä yhteensä yhdeksän taideteosluonnosta. Luonnoksista on laadittu tiivistelmät, joihin voi tutustua ja joita saa kommentoida keskiviikkoon 16. elokuuta 23:59 saakka verkkolomakkeella.

Elokuun aikana Wintterin taidetyöryhmä perehtyy tarkasti palautettuihin luonnoksiin sekä kaupunkilaisten antamaan palautteeseen. Aikaisintaan viikolla 34 Wintterin taidetyöryhmä tekee luonnosten joukosta päätöksen kahdesta teoksesta, joita ehdottaa Uudenkaupungin kaupungille toteutettaviksi monitoimijataloon. Ehdotukset voidaan valita joko yhden taiteilijan luonnosten joukosta tai kahdelta eri taiteilijalta. Suomen Taitelijaseura suosittelee, että lopulliset teokset tilataan taidetyöryhmän ehdotuksen mukaisesti. Lopullisen päätöksen tekee Uudenkaupungin kaupungin hyvinvointi- ja vapaa-aikalautakunta arviolta tulevan syyskuun aikana.

Luonnokset sisältävät sekä toteutustekniikoiltaan että aiheiltaan keskenään erilaisia teoksia. Petri Eskelisen luonnos ”Kiertoratoja” on labyrinttimainen kahdelle eri seinälle sijoittuva rakenne, jonka läpi kiertää valoa peilien ja värillisten läpikuultavien seinäkkeiden kautta. Pekka Jylhä puolestaan on luonnostellut kaksi rakennuksen ulkopuolelle sijoittuvaa veistosta: kuulokkeita esittävän ”Kuunnellaan” sekä vesipisaran kautta merta edustavan teoksen ”Meri”. Laura Merzin luonnokset ”Flow” ja ”Tanssijat” ovat seinämaalauksista ja reliefiosista koostuvia teoskokonaisuuksia, jotka käsittelevät iloa ja luovuutta. Teoksia voidaan mahdollisuuksien mukaan täydentää interaktiivisella ääniteoksella ja/tai monitaiteellisella työpajalla. Tommi Grönlundin ja Petteri Nisusen luonnos ”Sidos” muodostuu kolmesta mutkittelevasta lasiputkesta, joiden sisällä kulkee ympärivalaisevia led-nauhoja. Heidän toinen luonnoksensa ”Läpinäkymä” tekee Wintterin Rauhankadun puoleisesta lasiseinästä kineettisen teoksen rauhallisesti itsestään avautuvien ja sulkeutuvien kaihtimien avulla. Heli Ryhäsen teosehdotus ”Fanfaari” sijoittuu liikuntahallien aulaan, jossa ilmassa leijuva suuri torvi on juuri törähtänyt ja siitä lentää erikokoisia keraamisia kori- ja lentopalloja. ”Parviäly” sen sijaan on saanut innoituksensa Uudenkaupungin ympäristössä pesivistä, uhanalaisista vesilinnuista: teoksen yhdeksän lintua lentävät oppimisen tiloissa kerrosten välillä kohti valoaukkoa ja sieltä alaspäin.

Taidetyöryhmällä ja valitulla taitelijalla/valituilla taitelijoilla on vielä mahdollisuus jatkaa keskustelua teosluonnosten perustalta ja tehdä täsmennyksiä toteutusvaiheeseen menevistä taideteoksista.

Tutustu taideteosluonnoksiin ja anna palautetta 16.8. mennessä

Uudenkaupungin kaupunki on sitoutunut luomaan kaupunkilaisille osallistumisen mahdollisuuksia taidehankintaprosessin aikana. Luonnoksiin tutustuminen ja niiden kommentointi on keskeinen ja oikea-aikainen vaikuttamisen tapa, joka on auki kaikille uusikaupunkilaisille ja muille julkisesta taiteesta kiinnostuneille viikon ajan 9.-16. elokuuta 2023. Palaute toimitetaan Wintterin taidetyöryhmälle luettavaksi hyvissä ajoin ennen luonnosten arviointitilaisuutta. Palautetta kerätään verkkolomakkeen avulla.

Mikäli et pysty toimittamaan palautetta verkkolomakkeella, voit vaihtoehtoisesti toimittaa kirjallisen palautteen paperilla kulttuurikeskus Cruselliin (Kullervontie 11A, 23500 Uusikaupunki) viimeistään keskiviikkona 16. elokuuta.

Aikaisemmin kaupunkilaisten mielipidettä on kuultu 24.5.2022 ja 23.11.2022 järjestettyjen yleisötilaisuuksien aikana sekä maaliskuussa 2023 toteutetulla kyselylomakkeella, jonka kautta avautui mahdollisuus jakaa ajatuksia yhteisesti jaetusta tilasta luonnosvaiheeseen edenneille taiteilijoille.

Uusikaupunki on tehnyt päätöksen rajoittaa häiritsevää, tarpeetonta ajelua keskusta-alueella. Rajoitus on voimassa heinäkuun alusta syyskuun loppuun joka päivä klo 22–06.

Kielto kattaa koko ruutukaava-alueen, johon kuuluvat kadut Rantakadulta Viikaistenkadulle ja Blasieholmankadulta Pietolankadulle. Alueelle tullaan asettamaan 16 kieltomerkkiä. Lisäkilvessä ilmoitetaan rajoituksen koskevan tarpeetonta tai häiritsevää ajoa L-luokan ajoneuvoilla sekä traktoreilla ja sallitaan tonteille ajo. 

Ajokielto koskee kaikkia L-luokan ajoneuvoja. Näihin kuuluvat moottorikäyttöiset kaksi-, kolmi- tai nelipyöräiset ajoneuvot, kuten moottorilla varustetut polkupyörät, kaksi- ja kolmipyöräiset mopot, kaksi- ja kolmipyöräiset moottoripyörät, sivuvaunulliset moottoripyörät, kevyet maantiemönkijät ja maantiemönkijät sekä kevyet ja raskaat nelipyörät. 

Ajokiellon tarkoituksena on vähentää turhaa ja häiritsevää liikennettä yöaikaan. Kielto ei estä keskusta-alueen liikkeissä asioimista tai esimerkiksi mopolla töihin lähtemistä aamuvarhaisella.

Yöllisen liikenteen meluhaittojen ratkaisemista on käsitelty kaupungin organisaatiossa vuodesta 2011 alkaen. Aikaisemmat keskustelut ja toimenpiteet keskusta-alueen tarpeettoman liikenteen hillitsemiksi eivät ole tuoneet muutosta tilanteeseen. Viime kesänä meluongelmat nousivat jälleen pinnalle ja vaikuttivat haitallisesti sekä alueen asukkaiden elämänlaatuun että yritysten toimintaan.

Nyt toteutettava ajokielto on kokeilu, jonka jatkosta päätetään saatujen kokemusten perusteella. 

Uusikaupunki solmii perjantaina 16.6. kumppanuussopimuksen Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Sopimuksella tavoitellaan työelämäyhteistyön ja elinkeinoelämän kehittämistyön lisäämistä.

Yhteistyössä hyödynnetään Turun AMK:n maakuntakampusmallia. Sen avulla tarjotaan esimerkiksi harjoittelu- ja työpaikkoja sekä tutkinto- että kansainvälisille opiskelijoille, järjestetään alueellisia rekrytointitapahtumia, edistetään jatkuvan oppimisen ja koulutuspalvelujen saatavuutta sekä lisätään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI). 

– Varsinais-Suomessa tarvitaan korkeakouluosaamista koko maakunnassa. Kansallisen trendin mukaisesti perustutkinto-opiskelijat hakeutuvat meilläkin suurimpiin kaupunkeihin, mutta maakuntakampusmallin avulla pystymme tuomaan osaamista laajemmin alueen käyttöön, sanoo Turun ammattikorkeakoulun rehtori-toimitusjohtaja Vesa Taatila.

– AMK-opintoja on tärkeää mahdollistaa monipuolisesti myös maakunnan reuna-alueilla asuvalle väestölle. Yhä useampi suorittaa opintojaan myös työn ohessa, toteaa kaupunginjohtaja Atso Vainio.

Keskeisimpänä tavoitteena on osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen alueella. Tämä edistää yritystemme toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä.

Uudenkaupungin kaupunki on julkaissut uudet verkkosivut. Uusilla sivuilla halutaan palvella entistä paremmin kaikkia kuntalaisia. Uudistuksessa on panostettu erityisesti sivuston saavutettavuuteen, mobiilikäyttöön ja asiakaslähtöisyyteen.

Verkkosivu-uudistus tuli ajankohtaiseksi, kun vanhojen sivujen alusta alkoi olla elinkaarensa päässä. Lisäksi osa kuntien viestintää ohjaavista laeista ja ohjeistuksista oli jo ajanut vanhan sivuston ohi.

Selkeät ja helppokäyttöiset verkkosivut

Uudistuksen keskiössä on ollut julkisen sektorin toimijoita velvoittavat saavutettavuusvaatimukset. Saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, että mahdollisimman moni ihminen voisi rajoitteistaan huolimatta käyttää verkkopalveluita helposti. Saavutettavuus on huomioitu sivuston teknisessä toteutuksessa mm. niin, että sivustoa on mahdollista käyttää erilaisilla apuvälineillä. Lisäksi on monin eri tavoin panostettu helppokäyttöisyyteen ja sisältöjen selkeyteen sekä ymmärrettävyyteen.

Uudistuksessa on haluttu varmistaa, että vierailijat löytävät tarvitsemansa tiedot mahdollisimman helposti. Sivuston sisällöt on järjestelty navigaatioon selkeiksi kokonaisuuksiksi. Sivustohaku on nostettu keskeisempään rooliin ja myös kaupungin henkilöstön yhteystiedot löytyvät aiempaa helpommin.

Kaiken kaikkiaan sivusto on pidetty mahdollisimman selkeänä ja asiapohjaisena. Kaupungilla on erikseen visuaalisemmat, matkailuun keskittyvät Visit Uusikaupunki -verkkosivut sekä markkinointiin painottuvat Ukilife -sivut.

Valtaosa kaupungin sivuston vierailijoista käyttää asiointiin mobiililaitetta, joten suunnittelu on toteutettu mobiilikäyttäjät edellä. Uusilla sivuilla voimme tarjota sujuvan käyttökokemuksen laitteesta riippumatta.

Sivujen kehittäminen jatkuu

Uudet Drupal -pohjaiset sivut toteutettiin yhteistyössä mainostoimisto Tekokuun sekä ohjelmistotalo Druidin kanssa. Sivusto-uudistukseen osallistui kaupungin viestinnän lisäksi suuri joukko kaupungin eri palvelukeskusten edustajia.

Uusi notkea alusta mahdollistaa sivujen rakenteen ja toimintojen kehittämisen ketterästi myös julkaisun jälkeen. Sisältöjen täydentäminen ja kehittäminen palautteiden, analytiikan ja muutostarpeiden pohjalta onkin jatkuvaa toimintaa.

Otamme mielellämme vastaan palautetta uudistuksesta. Palautetta voi antaa helposti esimerkiksi verkkosivuilta löytyvällä sähköisellä lomakkeella. 

Kevään eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa viikolla 12. Ennakkoon voi äänestää kotimaassa 22. - 28.3.2023 ja ulkomailla 22. - 25.3.2023. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 2.4.2023.

Äänioikeutettu eduskuntavaaleissa on asuinpaikasta riippumatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta.

Äänioikeutettu voi äänestää valintansa mukaan joko ennakkoon tai vaalipäivänä. Ennakkoon äänioikeutettu voi äänestää missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla, mutta vaalipäivänä vain siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty hänelle saapuneeseen ilmoituskorttiin.

Äänestäjän tulee todistaa henkilöllisyytensä äänestyspaikalla, joten äänestäjiä pyydetään ottamaan henkilöllisyystodistus mukaan.

Henkilöllisyystodistukseksi kelpaa voimassa oleva poliisin antama henkilökortti, ajokortti, passi tai kuvallinen Kela-kortti.

Jos äänioikeutetulla ei ole äänestyksessä tarvittavaa henkilöllisyyttä osoittavaa asiakirjaa, poliisi myöntää hänelle maksutta väliaikaisen henkilökortin äänestämistä varten. Väliaikaista henkilökorttia haettaessa hakijalla on oltava mukana kaksi poliisin ohjeiden mukaista passivalokuvaa.

Ennakkoäänestys 22. - 28.3.2023

Co-working ja etätyötila Messi, Koulukatu 7

• keskiviikko 22. - perjantai 24.3.2023 kello 10.00–18.00
• lauantai 25.3.2023 kello 10.00–14.00
• sunnuntai 26.3.2023 kello 12.00–16.00
• maanantai 27. - tiistai 28.3.2023 kello 10.00–20.00

Lisäksi ennakkoon voi äänestää äänestysbussissa seuraavasti:

Lauantaina 25.3.2023

• kello 10.00–11.00    Suurikkalan kirjastoautopysäkki, Raumantie
• kello 11.30–13.00    Pyhämaan kyläkauppa, Pyhämaanraitti 34
• kello 13.30–14.30    Kammelan kauppa, Lyökintie 416
• kello 15.00–16.00    Lepäisten kirjastoautopysäkki, Lepäistentie 881

Sunnuntaina 26.3.2023

• kello 10.00–11.00    Hallun kirjastoautopysäkki, Kallelantie
• kello 11.30–12.30    Sairisten kirjastoautopysäkki, Häähäntie
• kello 13.00–14.00    Lahden kirjastoautopysäkki, Lahdentie 628
• kello 14.30–16.00    Kalannin kirjasto, Pankkitie 2

Maanantaina 27.3.2023

• kello 09.00–10.00    Varanpään kirjastoautopysäkki, Varanpääntie 607
• kello 10.45–12.00    Pinipajun koulu, Taivassalontie 704
• kello 12.30–14.30    Lokalahden kirjastoautopysäkki, Palomäentie (kirkon edessä)

Äänestäminen vaalipäivänä 2.4.2023

Vaalipäivän äänestys toimitetaan kello 9–20 jokaisessa kunnassa äänestysalueittain. Äänioikeutettu saa äänestää vain siinä äänestysalueensa äänestyspaikassa, joka mainitaan äänestäjille postitetussa ilmoituskortissa. Äänioikeutettu voi tarvittaessa tiedustella vaalipäivän äänestyspaikkaansa Digi- ja väestötietovirastosta.

Vaalipäivän äänestyspaikat

• 001 Keskikaupunki, Co-working ja etätyötila Messi, Koulukatu 7
• 002 Hakametsä, Hakametsän koulu, Tammitie 8-10
• 003 Saarnisto, Saarniston palvelukeskus, Santtiontie 15-17
• 004 Lokalahti, Lokalahden koulu, Erkontie 57
• 005 Pyhämaa, Pyhämaan nuorisoseurantalo, Pyhämaantie 1076
• 006 Kalanti, Kalannin kirjasto, Pankkitie 2

Äänestäminen kotona eduskuntavaaleissa 2023

Henkilö saa äänestää ennakkoon kotonaan, mikäli hänen kykynsä liikkua ja toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse kotimaan ennakkoäänestyspaikkaan tai vaalipäivänä äänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia.

Tällöin hänen luokseen saapuu sovittuna ajankohtana kunnan keskusvaalilautakunnan nimeämä vaalitoimitsija, joka ottaa äänestyksen vastaan.

Äänestäjän on ilmoitettava halustaan äänestää kotonaan Uudenkaupungin keskusvaalilautakunnalle eduskuntavaaleissa viimeistään tiistaina 21.3.2023 ennen klo 16. Äänestäjän puolesta ilmoituksen voi tehdä myös hänen valitsemansa henkilö.

Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös kotiäänestäjän kanssa samassa taloudessa asuva omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) tarkoitettu omaishoitaja. Omaishoitajan äänestämisestä on ilmoitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle samalla kun ilmoittautuminen kotiäänestykseen tehdään.

Äänestäminen laitoksissa eduskuntavaaleissa 2023

Kaupunginhallitus on kokouksessaan 30.1.2023 § 20 päättänyt Uudenkaupungin kaupungissa vuoden 2023 eduskuntavaaleissa erityisiä ennakkoäänestyspaikkoja ovat seuraavat laitokset:

• Terveyskeskuksen osastot 1 ja 2
• Kuntoutus- ja arviointiosasto Kuunari
• Merituulikoti
• Suvelakoti
• Merililjakoti
• Kalannin palvelutalo
• Hoivakoti Attendo Hellä
• Rinnekoti Jäsperlä
• Hoivakoti Merivuokko
• Sorvakko-koti
• Ykköskoti Salmenkallio
• Hoivakoti Ilonakoti

Varsinais-Suomen sovittelutoimisto etsii hyvät vuorovaikutustaidot omaavia, muiden ihmisten auttamisesta ja itsensä kehittämisestä kiinnostuneita vapaaehtoisia. Seuraava kurssi järjestetään keväällä 2023.

Sinustako vapaaehtoissovittelija?

• Vapaaehtoissovittelijana pääset tekemään vaativaa, mutta merkityksellistä vapaaehtoistyötä yhdessä muiden vapaaehtoissovittelijoiden kanssa.
• Olet mukana rakentamassa sovinnollisempaa ja turvallisempaa yhteiskuntaa.
• Mahdollistat rikosten ja riitojen osapuolten kohtaamisen.
• Vastaat yhdessä sovittelijaparin kanssa sovittelun etenemisestä puolueettomasti, luottamuksellisesti ja tasapuolisesti kaikkia kuunnellen.
• Autat osapuolia löytämään keskenään heitä tyydyttävät ratkaisut.
• Saat tukea ja ohjausta sovitteluohjaajilta jokaisen sovittelun yhteydessä.
• Pääset  kehittämään itseäsi laadukkaan peruskurssin ja erilaisten jatkokoulutusten avulla.

Peruskurssi:

• Kesto noin 54 tuntia
• Järjestetään monimuotoisena, viikonloppu- ja iltatoteutuksena
• Kurssilaiset valitaan hakemusten ja haastattelujen perusteella
• Peruskurssin suorittamisen jälkeen sovittelijan tehtäviin perehdytään käytännössä
• seuraava kurssi järjestetään keväällä 2023

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä sovittelu@turku.fi

Lue lisää: Jokainen sovittelujuttu opettaa ihmisistä ja yhteistyöstä | Turku.fi