Uudenkaupungin kaupunginvaltuusto kokoontuu maanantaina 30.3. klo 18.30 Monitoimijatalo Wintterissä (Viikaistenkatu 3).

Kokouksen esityslistalla on muun muassa seuraavia asioita:

• Uudenkaupungin kaupungin vuoden 2025 henkilöstökertomus
• Tilintarkastuspalvelujen hankinta tilivuosille 2026-2029
• Kalasatama-alueen vuokraaminen Satama Oy:ltä Uudenkaupungin kaupungille ja lisämääräraha investoinnin omarahoitusosuuteen
• Asemakaava ja asemakaavan muutos Teollisuustien ja Yrittäjäntien ympäristössä
• Kinnalan ranta-asemakaavan muutos 3
• Tontin osoitteessa Linjalaaksonkatu 1 luovutusehtojen vahvistaminen ja vuokraaminen
• Kuntalaisaloitteet & valtuustoaloitteet 2025
• Valtuustoaloite - Syntyvyys uuteen nousuun Uudessakaupungissa
• Valtuustoaloite - Varhaiskasvatuksen palveluverkon, toiminnan laadun ja kustannusvaikuttavuuden selvittäminen

Esityslistaan voi tutustua kaupungin asianhallintajärjestelmässä.

Seuraa kokousta verkossa tai paikan päällä Wintterissä

Kokousta voi seurata paikan päällä tai suorana lähetyksenä verkossa. Tilaisuus järjestetään Wintterin Rauha-salissa, jossa yleisölle on varattu paikkoja salin takaosasta sekä parvelta.

Verkkolähetys on katsottavissa 30.3. klo 18.30 alkaen kaupunginvaltuuston sivuilla. 

Uudenkaupungin kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 23.3.2026 muun muassa seuraavista asioista.

Muutoksia opetuksen vakansseihin

Kaupunginhallitus päätti lakkauttaa kolme luokanopettajan virkaa ja perustaa niiden tilalle kolme erityisluokanopettajan virkaa 1.8.2026 alkaen. Muutoksen taustalla ovat perusopetuksen oppilasmäärän väheneminen sekä erityisopetuksen tarpeen kasvu. Muutos ei vaikuta talousarvioon.

Uusi yhdistetty vakanssi kulttuuri- ja kirjastopalveluihin

Kaupunginhallitus päätti perustaa kulttuurituottaja–kirjastovirkailijan vakanssin 1.4.2026 alkaen. Samalla se lakkauttaa kirjastovirkailijan osa-aikaisen vakanssin sekä kulttuurituottajan vakanssin. Muutos ei lisää henkilöstömenoja.

Ruokapalveluihin muutoksia ja uusi vakanssi

Kaupunginhallitus päätti perustaa ruokapalvelutyöntekijän vakanssin 1.6.2026 alkaen ja lakkauttaa ruokapalveluesimiehen vakanssin. Lisäksi se vakinaistaa ruokapalveluohjaajan tehtävän.

Vahtimestarin vakanssi perustetaan

Kaupunginhallitus päätti perustaa vahtimestarin vakanssin 1.4.2026 alkaen. Tehtävää on hoidettu aiemmin määräaikaisesti, eikä muutos lisää henkilöstömenoja.

Henkilöstökertomus tiedoksi

Kaupunginhallitus tutustui vuoden 2025 henkilöstökertomuksen ja päätti välittää sen edelleen valtuustolle.

Kaupungin palveluksessa työskenteli vuoden 2025 lopussa yhteensä 568 henkilöä. Henkilöstömäärä on jatkanut laskuaan edellisvuosiin verrattuna, mutta vakituisen henkilöstön määrä kasvoi hieman työllisyyspalvelujen siirron myötä. Määräaikaisten työntekijöiden määrä sen sijaan väheni selvästi.

Henkilöstömenot kasvoivat noin 5 prosenttia. kasvua selittävät erityisesti työllisyyspalvelujen siirtyminen kunnille sekä KVTESin yleiskorotukset ja uusi tasopalkkajärjestelmä.

Työn vetovoima ja pitovoima ovat hyvällä tasolla. Henkilöstön vaihtuvuus oli matala, noin 4,8 prosenttia, ja selvästi alle kunta-alan keskiarvon. Myös hakemusmäärä avoimiin tehtäviin kasvoi suhteellisesti, mikä kertoo parantuneesta vetovoimasta.

Vuoden 2025 tilinpäätös 2,2 miljoonaa euroa alijäämäinen

Uudenkaupungin kaupungin vuoden 2025 tilinpäätös on 2,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Taloudellinen tulos oli odotettua parempi, sillä alijäämä jäi selvästi alle alkuperäisen yli 7 miljoonan euron arvion. Kaupungin tulos kattaa sekä palvelukeskukset että Uudenkaupungin Veden ja Vakka-Suomen veden liikelaitokset. 

Parempi tulos selittyy sillä, että sekä toimintatuotot että toimintakulut toteutuivat noin kaksi miljoonaa euroa talousarviota parempina: tulot olivat ennakoitua suuremmat ja menot ennakoitua pienemmät.

Kaupunkikonsernin tulos oli 2,3 miljoonaa euroa alijäämäinen. Alijäämää kasvatti Sataman tulos, joka oli 0,7 miljoonaa euroa miinuksella. Satama ei myöskään maksanut osinkoja kaupungille. Kaupunkikonsernin tase on kuitenkin vahva ja ylijäämäinen vielä 34,5 miljoonaa euroa.

Kaupunginhallitus päätti allekirjoittaa vuoden 2025 tilinpäätöksen ja antaa sen tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen valtuuston käsiteltäväksi. Valtuustolle esitetään lisäksi, että tilikauden alijäämä 2 192 336,76 euroa kirjataan taseen edellisten tilikausien yli-/alijäämiin.

Kinnalan ranta-asemakaavan muutos etenee valtuustoon

Kaupunginhallitus hyväksyi osaltaan Kinnalan ranta-asemakaavan muutoksen 3 ja esittää sen hyväksymistä kaupunginvaltuustolle. Kaavamuutos on ollut ehdotuksena nähtävillä 16.12.2025- 16.1.2026.

Kinnalan ranta-asemakaavan muutos 3

Hattukarin saaren myynti valmisteluun

Kaupunginhallitus päätti, että Hattukarin saari voidaan myydä, mikäli alueelle laaditaan ranta-asemakaava. Myyntihinta määritellään myöhemmin, kun kaavan mukainen käyttötarkoitus ja rakennusoikeus ovat selvillä.

Saari on ollut pitkäaikaisessa vuokrasuhteessa, ja vuokralainen on esittänyt alueen lunastamista. Alueella sijaitsee suojeltuja rakennuksia, joiden säilyminen turvataan kaavoituksen ja sopimusehtojen kautta.

Tonttien vuokraaminen ja luovutusehdot

Kaupunginhallitus päätti vuokrata tontin osoitteessa Hitsaajankuja 5 RSF Village Oy:lle moduulirakennusten sijoittamista varten. Vuokrasopimus tehdään 10 vuodeksi siten, että kaupunki voi irtisanoa sopimuksen viiden vuoden jälkeen, jos tonttia tarvitaan asuntorakentamiseen.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle tontin osoitteessa Liljalaaksonkatu 1 luovuusehtojen vahvistamista ja vuokraamista TATE Group Oy:lle.

Lausunto anniskeluluvasta Lupa- ja valvontavirastolle

Kaupunginhallitus päätti antaa Lupa- ja valvontavirastolle lausunnon Kaupunginlahden Puistogolf Oy:n anniskelulupahakemuksesta.

Hakemus koskee uutta Saaristoseikkailu Puistogolf & Rantavaja -toimintaa Aittarannassa, jossa anniskelua suunnitellaan koko aidatulle ulkoalueelle. Kaupunki katsoo, ettei toiminnasta aiheudu merkittäviä haittoja ympäristölle tai lähialueen asutukselle, ja puoltaa anniskeluluvan myöntämistä suunnitellussa laajuudessa sekä anniskeluaikojen osalta lain mukaisesti.

Aittarannan laiturialue anniskelukäyttöön tapahtumissa

Kaupunginhallitus päätti hakea Aittarannan puukantisen laituriosuuden ennalta hyväksytyksi anniskelualueeksi rantaravintoloiden käyttöön. Tämä mahdollistaa anniskelun tapahtumien yhteydessä erillisellä ilmoituksella ja tukee alueen tapahtumatarjonnan kehittämistä erityisesti kesäaikaan.

Anniskelu tapahtuu lainsäädännön mukaisina aikoina. Lisäksi tapahtuman järjestäjän tulee hakea kaupungilta alueen käyttölupa erikseen normaalin Lupa- ja valvontavirastolle tehtävän ilmoituksen lisäksi.

Vastaus valtuustoaloitteeseen syntyvyyden edistämisestä valtuuston hyväksyttäväksi

Kaupunginhallitus hyväksyi omalta osaltaan vastauksen Kokoomuksen valtuustoryhmän aloitteeseen, joka koskee syntyvyyden edistämistä Uudessakaupungissa, ja esittää sen edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

Vastauksessa todetaan, että syntyvyyteen voidaan vaikuttaa erityisesti parantamalla lapsiperheiden arjen sujuvuutta, taloudellista turvallisuutta ja perhemyönteistä ympäristöä. Lisäksi esiin nostetaan keinoja, kuten lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen, harrastamisen kustannusten hillitseminen sekä koulutuksen ja mielenterveyspalvelujen kehittäminen. Tämä työ linkittyy kaupungin käynnissä olevaan strategiatyöhön, jossa linjataan pitkän aikavälin tavoitteita väestökehityksen ja lapsiperheiden hyvinvoinnin näkökulmasta.

Vuoden 2025 kuntalaisaloitteet ja valtuustoaloitteet

Kaupunginhallitus kävi läpi vuoden 2025 aikana tehdyt kuntalaisaloitteet ja valtuustoaloitteet sekä aiemmin tehdyt keskeneräiset aloitteet. Hallitus saattaa aloitteet ja niiden takia suoritetut toimenpiteet tiedoksi kaupunginvaltuustolle. 

Vuonna 2025 on jätetty neljä kuntalaisaloitetta ja näistä yksi on vielä käsittelyssä. 

Vuonna 2025 on jätetty yhdeksän valtuustoaloitetta, joista yksi on vielä valmistelussa. Lisäksi käsittely on kesken kahdessa aloitteessa, jotka on tehty ennen vuotta 2025.

Kokouksen pöytäkirja on julkaistu ja kaikkiin päätöksiin voi tutustua tarkemmin verkossa.

Uudenkaupungin kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 2.3.2026 muun muassa seuraavista asioista.

Optiovuosi käyttöön kaupungin sisäisessä joukkoliikenteessä lukuvuodeksi 2026–2027

Kaupunginhallitus päätti ottaa käyttöön vuonna 2023 kilpailutetun sisäisen joukkoliikenteen ostoliikenteen optiovuoden lukuvuodeksi 2026–2027. Lisäksi kaupunginhallitus päätti tilata keskustan alueelle asiointiliikenteen kutsuohjattuna liikenteenä.

Sekä optiovuoden mukainen liikennöinti että asiointiliikenne tilataan LS-Liikennelinjat Oy:ltä entisin sopimusehdoin.

Teollisuustien ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaava ja asemakaavamuutos valtuuston hyväksyttäväksi

Kaupunginhallitus hyväksyi omalta osaltaan Teollisuustien ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sekä esittää sen edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. 

Kaavaehdotus oli nähtävillä 4.11.–4.12.2025, eikä siitä jätetty muistutuksia.

Teollisuustien ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaava ja asemakaavamuutos

Teboilin maanvuokrasopimusta Häpönniemessä ei jatketa

Kaupunginhallitus päätti, että Oy Teboil Ab:n maanvuokrasopimusta (tontti 895-7-2-3) ei jatketa sopimuksen päättyessä 30.6.2026. Tonttia on tarkoitus kehittää satamaa ja raidetoimintoja hyödyntäväksi teollisuusalueeksi, eikä sitä vuokrata enää nykyisen kaltaiseen toimintaan.

Hallintosihteerin virka muutetaan työsuhteeksi

Kaupunginhallitus päätti muuttaa kasvun ja oppimisen palvelukeskuksen hallintosihteerin viran (vakanssin 240) työsuhteeksi, koska tehtävään ei sisälly julkisen vallan käyttöä.

Kaupungin konesalin palvelinvirtualisointi uudistetaan

Kaupunginhallitus päätti hankkia kaupungille uuden konesaliratkaisun. Ratkaisu sisältää Nutanix AHV -virtualisointiympäristön Fujitsun palvelimilla viiden vuoden lisensseillä ja tukisopimuksella sekä Aruban 8100 -sarjan verkkolaitteet seitsemän vuoden lisensseillä. Hankinnan kokonaishinta on 151 388 euroa ja se toteutetaan leasingrahoituksella.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti hankkia käyttöönotto- ja migraatiokonsultointityötä 9 746 eurolla. Päätös pannaan täytäntöön heti muutoksenhausta huolimatta.

Tietotilinpäätöksen 2025 hyväksyminen

Kaupunginhallitus hyväksyi Uudenkaupungin kaupungin tietotilinpäätöksen vuodelta 2025.

EU:n tietosuoja-asetus edellyttää, että organisaatio voi osoittaa tietosuojan toteutuvan sen toiminnassa ja suunnittelussa. Uudenkaupungin kaupunki osoittaa tietosuojan toteutumista laatimalla tietotilinpäätöksen, joka kokoaa yhteen tiedot kaupungin tietojenkäsittelyn tilasta. Tietotilinpäätöksen tarkoituksena on vahvistaa tietojohtamista ja lisätä luottamusta kaupungin toimintaan. Sen laadinnasta vastaa kaupungin tietoturva- ja tietosuojaryhmä.

Tietotilinpäätös 2025

Kaupungin tekoälypolitiikan hyväksyminen

Kaupunginhallitus hyväksyi kaupungin tekoälypolitiikan. Politiikassa määritellään tekoälyjärjestelmien käyttöönottoon ja käyttöön liittyvät periaatteet, roolit ja vastuut. Tekoälypolitiikan tavoitteena on varmistaa yhdenmukaiset tietoturvalliset käytännöt sekä tukea tekoälyn hallittua ja vastuullista hyödyntämistä kaupungin palveluissa ja toiminnassa.

Uudenkaupungin kaupungin tekoälypolitiikka

Sopimus Varhan kanssa kerryttämättömiin itsenäistymisvaroihin liittyvien kustannusten korvaamisesta

Kaupunginhallitus päätti, että Uudenkaupungin kaupunki solmii Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) kanssa sopimuksen kerryttämättömiin itsenäistymisvaroihin liittyvien kustannusten korvaamisesta ja menettelytavoista. Itsenäistymisvarat ovat lastensuojelussa sijoitettuna olleille nuorille säästettyjä varoja, joiden tarkoituksena on tukea nuoren itsenäistymistä. 

Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että kaupunki selvittää oma-aloitteisesti myös niiden henkilöiden itsenäistymisvarojen kertymisen tilanteen, joiden jälkihuolto on päättynyt viimeistään 31.12.2022, ja korvaa mahdollisesti kerryttämättä ja maksamatta jääneet varat ilman erillisiä vaatimuksia asiakkailta.

Kokouksen pöytäkirja on julkaistu ja kaikkiin päätöksiin voi tutustua tarkemmin verkossa.

Uudenkaupungin kaupunki on jättänyt runsaan neljän miljoonan euron rahoitushakemuksen Euroopan unionin Skills Guarantee -ohjelmaan. Skills Guarantee on EU:n rahoitusväline, jonka tavoitteena on tukea rakennemuutostilanteissa olevien työntekijöiden siirtymistä uusille toimialoille. 

Haettava rahoitus kohdistuisi kaupungin koordinoimaan työllistymishankkeeseen, jossa tuetaan erityisesti autoteollisuudesta työttömäksi jääneiden tai työttömyysuhan alla olevien henkilöiden uudelleentyöllistymistä. Hankkeen kumppaneina ovat Valmet Automotive sekä saksalainen insinööritoimisto EDAG GmbH. 

Hankkeen tavoitteena on edistää työllistymismahdollisuuksia, vahvistaa erityisesti puolustusteollisuuden tarpeita vastaavaa osaamista sekä kehittää uusia, oppimista tukevia työprosesseja. Hankkeessa ei kuitenkaan rajata osallistumista tiettyihin toimialoihin. 

Uusien työtehtävien omaksumista tuetaan tekoälyavusteisella työssäoppimismallilla. Malli mahdollistaa osaamisen kehittämisen työn ohessa, tukee siirtymistä vaativampiin tehtäviin ja edistää integroitumista teollisuuden työmarkkinoille. Oppimisprosessissa huomioidaan myös eri kieliryhmistä tulevien ja erilaisen koulutustaustan omaavien työntekijöiden tarpeet. 

-Vallitsevassa haasteellisessa markkinatilanteessa on erittäin tärkeä säilyttää Valmet Automotiven ainutlaatuinen teollisen sarjavalmistuksen osaaminen ja siten turvata yhtiön kyky toteuttaa strategiaansa tulevaisuudessa. Myös vastuullisen työnantajan näkökulmasta tuemme kaikin tavoin tätä Uudenkaupungin käynnistämää työllistymishanketta, sanoo Valmet Automotiven tehtaan tuotannosta vastaava johtaja Antero Karhu. 

-Toteutuessaan hankkeella voi olla erittäin merkittävä vaikutus sekä työllisyyteen että teollisen tuotannon kasvuun alueella. Toisaalta, kuten EU-rahoitus yleensä ja vielä tämän kokoluokan hanke, se tulee olemaan raskas ja on iso ponnistus kaupungin työllisyys- ja yrityspalveluille, joka hanketta koordinoi, toteaa elinkeinojohtaja Jarkko Heinonen. 

Rahoituspäätöksiä odotetaan kesäkuussa. Mikäli rahoitus myönnetään, hanke käynnistyy alkusyksystä. 

Uudenkaupungin kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 16.2.2026 muun muassa seuraavista asioista:

Kaupunkisuunnittelun sisäiset laskutushinnat ja tuntiveloitushinnat vuodelle 2026

Kaupunginhallitus vahvisti kaupunkisuunnittelun vuoden 2026 sisäisen laskutuksen hinnat ja tuntiveloitushinnat. Kaupunkisuunnittelun laskutus- ja tuntiveloitushinnat vuodelle 2026 on laskettu korottamalla vuoden 2024 tuntihintoja peruspalvelujen hintaindeksiennusteen mukaan 3,2 %.

Kalasatama-alueen vuokraaminen Satama Oy:ltä Uudenkaupungin kaupungille ja lisämääräraha investoinnin omarahoitusosuuteen

Kaupunginhallitus päätti esittää Uudenkaupungin Satama Oy:n hallitukselle, että Uudenkaupungin kaupunki vuokraa Suukarin kalasataman 30 vuoden ajaksi. Vuokra olisi 100 euroa koko vuokrakaudelta ja sopimus tulisi voimaan takautuvasti 1.1.2026 alkaen.

Vuokrasopimuksen myötä kalasataman toiminnallinen vastuu ja alueen kehittäminen siirtyisivät kaupungille. Tämä koskee muun muassa lajittelukeskuksen vuokrasopimusta sekä muita alueen rakennuksia ja maa-alueita. Satama Oy vastaisi kuitenkin alueen ja rakennusten kunnossapidosta vielä vuoden 2026 ajan.

Kaupunginhallitus päätti, että kaupunki hakee kalasataman kehittämiseen investointihanketta kylmiötilan, jäähuollon ja laitureiden kunnostukseen helmikuun 2026 rahoitushaussa.

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kalasataman investointihankkeeseen varataan vuoden 2026 talousarvioon 60 000 euron lisämääräraha kaupungin omarahoitusosuuden kattamista varten.

Varhaiskasvatuksen sosionomi-vakanssien perustaminen

Kaupunginhallitus päätti perustaa kaksi varhaiskasvatuksen sosionomin vakanssia (vakanssinumerot 1024 ja 1025) 1.8.2026 alkaen. Kahden varhaiskasvatuksen sosionomin vakanssin henkilöstömenot ovat n. 75 000 €/vuosi.

Vuoden 2026 valtionosuuspäätökset

Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi Uudenkaupungin kaupungin saamat valtionosuuspäätökset vuodelle 2026 ja päätti, ettei hae niihin muutosta.

Varhaiskasvatukseen liittyvä valtuustoaloite

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että Ari Saastamoisen ym. tekemä valtuustoaloite varhaiskasvatuksen palveluverkon, toiminnan laadun ja kustannusvaikuttavuuden selvittämisestä merkitään loppuun käsitellyksi. Päätöksen perusteluna on, että aloitteessa esitetyt asiat sisältyvät jo valmisteilla olevaan palveluverkkoselvitykseen, jonka toimeksianto kattaa samat teemat.

Kokouksen pöytäkirja on nyt julkaistu ja kaikkiin päätöksiin voi tutustua tarkemmin verkossa.

Uudenkaupungin kaupunginvaltuusto käsitteli kokouksessaan 9.2.2026 muun muassa seuraavia asioita:

Mannerhaavaisen ranta-asemakaavan muutos

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Mannerhaavaisen ranta-asemakaavan muutoksen. Kaavamuutoksella muutetaan yhden kiinteistön käyttötarkoitusta kalastajatilaksi ja nostetaan kahden kiinteistön rakennusoikeuksia rakennusjärjestyksen sallimalle tasolle.

Mannerhaavaisen ranta-asemakaava muutos 

Ora-aukon ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Ora-aukon ranta-asemakaavan sekä ranta-asemakaavan muutoksen. Kaavoitettava alue on noin 1,9 hehtaarin suuruinen. Kaavassa alueelle osoitetaan erillispientalojen korttelialue, venesatama-alue, varastorakennusten korttelialue sekä maa- ja metsätalousvaltainen alue.

Ora-aukon ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos

Kiinteistön 895-3-1-10 ostaminen / Liljalaaksonkatu 1

Kaupunginvaltuusto myönsi 70 000 euron lisämäärärahan talousarvion kohtaan kiinteistöjen ostaminen ja valtuutti kaupunginhallituksen ostamaan kiinteistön 895-3-1-10 (Liljalaaksonkatu 1) As Oy Uudenkaupungin Liljarannalta / Lehto Asunnot Oy:n konkurssipesältä 150 000 euron kauppahintaan.

Liikennevalot KT43 ja katuvalaistuksen uusiminen – määräraha ja lisämääräraha vuodelle 2026

Valtuusto myönsi vuoden 2026 talousarvioon 42 000 euron määrärahan hankkeelle Liikennevalot KT43 sekä 57 000 euron lisämäärärahan hankkeelle Katuvalaistuksen uusiminen.

Sidonnaisuusilmoitukset merkittiin tiedoksi

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi kaupungin sidonnaisuusrekisterissä julkaistut sidonnaisuusilmoitukset.

Kiinteistötoimitusten uskottujen miesten valinnat

Valtuusto valitsi kiinteistötoimitusten uskotuiksi miehiksi Johanna Vilon (KOK) ja Senni Pirilän (KESK) Taija Viljasen ja Mirkka Ali-Laurilan tilalle.

Eronpyyntö ja luottamushenkilömuutoksia

Kaupunginvaltuusto myönsi Timo Laurellille eron luottamustehtävistä ja valitsi ympäristöterveydenhuollon lautakuntaan uudeksi varajäseneksi Henri Valmusen (SDP). Lisäksi valtuusto merkitsi tiedoksi, että SDP:llä ei ole listalla ehdokkaita uudeksi varavaltuutetuksi Laurellin tilalle.

Valinnat kaupungin luottamustehtäviin Rauno Saarisen tilalle

Valtuusto valitsi Rauno Saarisen tilalle ympäristöterveydenhuollon lautakuntaan uudeksi jäseneksi Jone Järven (SDP) sekä tarkastuslautakuntaan uudeksi varajäseneksi Mauri Myllymäen (SDP).

Varhaiskasvatukseen liittyvä valtuustoaloite valmisteltavaksi

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää Ari Saastamoisen ym. valtuustoaloitteen varhaiskasvatuksen palveluverkon, toiminnan laadun ja kustannusvaikuttavuuden selvittämisestä kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Kokouksen pöytäkirja on nyt julkaistu ja kaikkiin päätöksiin voi tutustua tarkemmin verkossa.

Kaupunki onnittelee 135 vuotta täyttävää Uudenkaupungin Sanomat -lehteä kaupunginjohtaja Atso Vainion juhlakirjoituksen myötä. 

Kaupunki ja lehti ovat kulkeneet rinnakkain läpi vuosikymmenten, vaalien Uudenkaupungin ainutlaatuisuutta. Yhteinen päämäärä on pitänyt yhteyden vahvana, ja paikallislehden rooli osana yhteisöä on ollut – ja on yhä – korvaamaton.

Kaupungin tarinan äärellä

Kun Uudenkaupungin Sanomat ilmestyi ensimmäisen kerran 135 vuotta sitten, maailma oli toisenlainen. Kaupunki eli purjelaivakautta ja oli yksi Suomen merkittävimmistä ulkomaankaupan satamista. Merenkulku, telakat, varustamot ja kauppahuoneet rytmittivät arkea - yhteys maailmalle oli konkreettinen ja elävä. Lehti syntyi aikaan, jolloin tieto kulki hitaasti ja paikallisella sanomalehdellä oli korvaamaton rooli yhteisön tiedonvälittäjänä.

Tuosta ajasta on kuljettu pitkä matka. Uusikaupunki on muuttunut teollisuuskaupungiksi, joka on kehittynyt perinteitään kunnioittaen. Kalastus sekä maa- ja metsätalouselinkeinot ovat kulkeneet tämän muutoksen rinnalla – ne ovat yhä osa kaupungin identiteettiä. Autoteollisuuden vaihtelut, merenkulun murros sekä elinkeinoelämän monipuolistuminen ovat muovanneet kaupunkia. Yksi asia on kuitenkin korostunut läpi muutosten: yhteisöllisyys ja ylpeys tästä kaupungista.

Tässä kehityksessä lehdellä on ollut tärkeä rooli. Pienessä seutukaupungissa uutiskynnys on väistämättä toisenlainen kuin suurissa keskuksissa. Kaupungin päätökset ja palvelut koskettavat lähes jokaista asukasta ja siksi ne ovat lehden toimituksellisen työn keskiössä. Se on osa yhteisömme dynamiikkaa ja omaleimaisuutta. Tällaisessa ympäristössä odotukset ovat usein korkeita – se kertoo siitä, miten tärkeänä yhteisö pitää sekä lehteä että kaupunkia. Ne kumpuavat aidosta kiintymyksestä tähän paikkaan.

Lehden merkitys yhteisölle on ollut paljon enemmän kuin uutisten välittämistä. Se on ollut ikkuna kaupungin vaiheisiin, keskustelun herättäjä, yhteisen muistin tallentaja ja paikallisen identiteetin vahvistaja. Uudenkaupungin Sanomat on ollut läsnä niin arjen pienissä hetkissä kuin suurissa käännekohdissa – kertomassa ja toisinaan myös haastamassa. Se on seurannut kaupungin kulttuurielämää, urheilun ja liikunnan ilmiöitä sekä tapahtumia, jotka tekevät kaupungista omannäköisensä. Juuri tällainen journalismi on elinvoimaisen paikallisyhteisön edellytys. Samalla se tuo harkittua ja vastuullista uutisointia ajassa, jossa viestintä on yhä useammin sirpaleista, tunnepitoista ja joskus harhaanjohtavaa. Nykyiseen viestintäkulttuuriin kuuluu myös nimettömän viestinnän lisääntyminen: se voi madaltaa kynnystä ilmaista asioita tavalla, joka ei vahvista yhteistä ymmärrystä. Siksi on tärkeää, että paikallinen julkisuus rohkaisee omalla nimellä käytävään keskusteluun – sellaiseen, joka kantaa vastuuta sanoista ja vahvistaa luottamusta yhteisössä.

Kaupunki ja lehti ovat kulkeneet rinnakkain, kumpikin vaalien Uudenkaupungin ainutlaatuisuutta. Tästä on rakentunut suhde, jota kannattelee yhteiseksi koettu päämäärä. Olen nähnyt läheltä, miten tärkeää on, että kaupungin toiminnasta kerrotaan selkeästi ja että kaupunkilaiset saavat tietoa oikea-aikaisesti ja ymmärrettävästi. Tässä työssä Uudenkaupungin Sanomat on ollut keskeinen kumppani.

Vaikka tulevaisuus tuo mukanaan haasteita, yksi asia ei muutu: tarve luotettavalle, paikalliselle journalismille. Tarve lehdelle, joka ylläpitää yhteistä keskustelua ja käsitystä siitä, mistä olemme tulossa ja mihin olemme matkalla.

Mediakenttä elää voimakasta murrosta ja monet paikallislehdet kamppailevat olemassaolostaan. Toivon, että Uudenkaupungin Sanomilla on jatkossakin kyky elää ajassa ja löytää omat tapansa vastata median myllerryksiin. Näin se voi jatkaa tehtäväänsä, joka on ollut – ja on yhä – korvaamaton.

Atso Vainio
kaupunginjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Uudenkaupungin Sanomissa 12.2.2026

Uudenkaupungin kaupungin edustajat tapasivat perjantaina 6.2. työministeri Matias Marttisen sekä työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesjohtoa Helsingissä. Tapaamisessa käsiteltiin Vakka-Suomen äkilliseen rakennemuutostilanteeseen liittyviä toimenpiteitä, alueen työllisyyttä sekä tulevia investointimahdollisuuksia. 

Keskusteluissa todettiin, että ministeriön valmistelun pohjalta tehty päätös yhteensä 1,5 miljoonan euron erillisrahoituksesta Vakka-Suomen rakennemuutostilanteen helpottamiseksi on alueelle erittäin tervetullut ja tarpeellinen. 

Puolen miljoonan euron tuki uudelleentyöllistymistä edistäviin ja osaamista vahvistaviin toimiin mahdollistaa uusien ja entistä vaikuttavampien toimenpiteiden toteuttamisen. Lisäksi miljoonan euron lisäpanostus Vakka-Suomeen suuntautuviin investointeihin vahvistaa yritysten kasvuedellytyksiä ja edistää uusien työpaikkojen syntymistä. 

– Olen tyytyväinen, että olemme tässä tiukassakin julkisen talouden tilanteessa kyenneet hallituksessa ohjaamaan erillisrahoitusta Vakka-Suomeen. Viestimme on se, että alueen ihmisiä ei jätetä yksin ja siitä pidämme kiinni, kertoo työministeri Matias Marttinen.

– Juuri tämän tyyppisiä panostuksia alueen toimijat ovat työ- ja elinkeinoministeriöltä toivoneet. Paikallistasolla on jo aloitettu valmistelu siitä, miten myönnetty tuki käytännössä jaetaan ja millaisia toimenpiteitä sen avulla toteutetaan, kuvailee elinkeinojohtaja Jarkko Heinonen. 

Tapaamisessa käytiin läpi myös Työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemaa hakua Euroopan globalisaatiorahastosta Vakka-Suomelle sekä hakemukseen liittyviä tavoitteita ja haasteita. 

Keskusteluissa nostettiin lisäksi esille puolustus- ja kaksikäyttöteollisuuden mahdollisuudet alueella sekä tarve tukea alihankintaketjujen kehittymistä Uudessakaupungissa sijaitsevan tuotannon ympärille. Tuotantoklusterin rakentuminen edistäisi tuotannon tehokkuutta ja vahvistaisi kilpailukykyä markkinoilla. Esille tuotiin myös toive, että ReArm-rahoitusta kohdennettaisiin seutukunnan puolustus- ja kaksikäyttöteollisuuden investointeihin. 

– Alueella on merkittävä rooli myös Suomen huoltovarmuuden näkökulmasta, joten rahoitusta olisi perusteltua suunnata lisäksi liikkuvuutta tukevaan kaksikäyttöiseen liikenneinfrastruktuuriin, toteaa kaupunginjohtaja Atso Vainio. 

Tapaaminen jatkoi syksyllä käynnistynyttä vuoropuhelua valtion ja alueen toimijoiden välillä rakennemuutoksen vaikutusten hallitsemiseksi ja uusien kasvumahdollisuuksien edistämiseksi. 

Uudenkaupungin kaupunginvaltuusto kokoontuu maanantaina 9.2. klo 18.30 Monitoimijatalo Wintterissä (Viikaistenkatu 3).

Kokouksen esityslistalla on muun muassa seuraavia asioita:

• Mannerhaavaisen ranta-asemakaavan muutos
• Ora-aukon ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos
• Kiinteistön 895-3-1-10 ostaminen (Liljalaaksonkatu 1)
• Lisämäärärahaesitys investoinneille vuoden 2026 talousarvioon
• Luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden sidonnaisuusilmoitukset
• Uusien kiinteistötoimitusten uskottujen miesten valinta
• Luottamushenkilömuutokset

Esityslistaan voi tutustua kaupungin asianhallintajärjestelmässä.

Seuraa kokousta verkossa tai paikan päällä Wintterissä

Kokousta voi seurata paikan päällä tai suorana lähetyksenä verkossa. Tilaisuus järjestetään Wintterin Rauha-salissa, jossa yleisölle on varattu paikkoja salin takaosasta sekä parvelta.

Verkkolähetys on katsottavissa 9.2. klo 18.30 alkaen kaupunginvaltuuston sivuilla. 

Uudenkaupungin kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 2.2.2026 muun muassa seuraavista asioista:

Kaupungin digitiekartta päivitetty tuleville vuosille

Kaupunginhallitus hyväksyi ICT-yksikön ja palvelukeskusten yhteistyössä laatimat digitiekartat vuosille 2026–2029. Digitiekartta on suunnitelma, jossa kuvataan miksi ja mitä digitalisoidaan, missä järjestyksessä ja millaisella aikataululla. Kaupungin digitiekarttoja päivitetään vuosittain joko kevennetyllä prosessilla tai täydellä päivityskierroksella, ja ne ohjaavat osaltaan myös taloussuunnittelua. 

Kaupunginhallitus päätti lisäksi, että ICT-hankkeiden toteutuksessa hyödynnetään kehitysprojektien priorisointitaulukkoa. Vaikutuksiltaan ja kustannuksiltaan merkittävimmistä hankkeista laaditaan jatkossakin projektisuunnitelmat.

Salmen peltoalueet vuokrattiin viideksi vuodeksi

Kaupunginhallitus päätti vuokrata Salmen alueelta noin 25,5 hehtaaria peltoalueita kiinteistöistä 895–453–1–163 ja 895–453–1–179 Timo Kytöviidalle. Vuokra-aika on 1.1.2026–31.12.2030 ja vuotuinen vuokra 8 000 euroa. 

Vuokrasopimukseen sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta 10 vuodella. Kaupungilla on oikeus purkaa vuokrasopimus kokonaan tai osittain, jos alueita tarvitaan asemakaavan toteuttamista varten.

Vastineet Turku–Uusikaupunki-ratasuunnitelmasta jätettyihin muistutuksiin

Kaupunginhallitus päätti täydentää aiemmin antamaansa lausuntoa ratasuunnitelmasta Turku–Uusikaupunki tasoristeykset ja perusparantaminen antamalla vastineet suunnitelmasta jätettyihin 10 muistutukseen.

Ranta-asemakaavoja käsittelyssä

Kaupunginhallitus hyväksyi omalta osaltaan Ora-aukon ranta-asemakaavan ja ranta-asemakaavamuutoksen ja esittää kaupunginvaltuustolle sen hyväksymistä.

Ora-aukon ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos

Kaupunginhallitus päätti asettaa Iso-Hylkimyksen ranta-asemakaavan muutos- ja laajennusehdotuksen sekä Vähäluodon ranta-asemakaavaehdotuksen nähtäville ja pyytää niistä viranomaislausunnot.

Iso-Hylkimyksen ranta-asemakaavan muutos ja laajennus

Vähäluodon ranta-asemakaava

Lisämäärärahaesitykset investointeihin valtuustolle

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että vuoden 2026 talousarvioon myönnetään:

• 42 000 euron määräraha hankkeelle 91920 Liikennevalot KT43 
• 57 000 euron lisämääräraha hankkeelle 92250 Katuvalaistuksen uusiminen 

Lisärahoitusta tarvitaan, koska osa vuonna 2025 käynnissä olleista kantatie 43:een liittyvistä liikennevalo- ja valaistustöistä on viivästynyt kaupungista riippumattomista syistä. Määrärahoilla katetaan keskeneräisistä urakoista aiheutuvat kaupungin maksuosuudet. Lisäksi varaudutaan hankkeiden loppuunsaattamiseen liittyviin mahdollisiin lisä- ja muutostöihin. 

Luottamushenkilömuutoksia toimielimiin

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto valitsee Rauno Saarisen tilalle uuden jäsenen ympäristöterveydenhuollon lautakuntaan sekä uuden varajäsenen tarkastuslautakuntaan.

Kokouksen pöytäkirja on julkaistu, ja kaikkiin päätöksiin voi tutustua tarkemmin verkossa.