Hallitus on päättänyt kohdentaa Vakka-Suomeen rahoitusta äkillisen rakennemuutostilanteen helpottamiseksi. Rahoituksella tuetaan uudelleentyöllistymistä, osaamisen kehittämistä sekä yritysten investointeja ja kasvua alueella. 

Hallitus myöntää Vakka-Suomeen 500 000 euroa toimiin, joilla edistetään työnsä menettäneiden tai työttömyysuhan alla olevien henkilöiden uudelleentyöllistymistä ja osaamisen kehittämistä. Uudelleentyöllistymistä edistäviä keinoja ovat esimerkiksi työvoimakoulutus, yhteishankintakoulutukset ja osaamisen uudistaminen 

Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö on päättänyt kohdentaa miljoona euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) varoja Vakka-Suomen ja Uudenkaupungin alueelle toimiin, joilla luodaan uusia työpaikkoja ja vahvistetaan alueen elinvoimaa. Rahoitusta voidaan myöntää pk-yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin, jotka luovat uusia työpaikkoja tai tukevat uudistumista.  

Valmet Automotiven muutosneuvottelut käynnistivät viime vuonna äkillisen rakennemuutoksen toimintamallin mukaisen selvitystyön alueella. Selvityksien perusteella Vakka-Suomi haki äkillisen rakennemuutoksen tukea työ- ja elinkeinoministeriöltä. 

Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan lisäksi tukihakua Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR). Toteutuessaan se voisi tuoda alueelle lisäresursseja työllisyyden hoitoon ja osaamisen kehittämiseen. 

Kaupunginjohtaja Atso Vainio pitää valtion päätöstä tärkeänä viestinä alueelle. 

- Kiitämme siitä, että Vakka-Suomen tilanne on otettu vakavasti. Nyt on tärkeää, että työnsä menettäneet saavat tukea uudelleentyöllistymiseen ja että alueelle toteutetaan uusia investointeja ja syntyy uusia työpaikkoja. Näillä ratkaisuilla vahvistetaan koko seudun elinvoimaa ja luodaan pohjaa uudelle kasvulle, Vainio toteaa. 

- Nyt saadun valtionavustuksen tarkemmat käyttömahdollisuudet, hakuprosessit ja reunaehdot muun muassa investointitukien myöntämiselle selkeytyvät ensi viikon aikana, kun tarkempi valmistelu eri viranomaistahojen ja kaupungin kesken käynnistyy. Ensi viikon perjantaille on myös jo sovittu tapaaminen työministeri Matias Marttisen ja TEM:n eri viranhaltijoiden kanssa, elinkeinojohtaja Jarkko Heinonen kuvailee. 

Uudenkaupungin kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 19.1.2026 muun muassa seuraavista asioista:

Kiinteistön Liljalaaksonkatu 1 ostaminen

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunki ostaa Lehto Asunnot Oy:n konkurssipesältä kiinteistön 895-3-1-10 (Liljalaaksonkatu 1) 150 000 eurolla. Kaupan toteuttamiseksi esitetään 70 000 euron lisämäärärahaa talousarvion kohtaan kiinteistöjen ostaminen. 

Tontin hankinta mahdollistaa alueen kehittämisen ja uuden asuinkerrostalon toteuttamisen keskeiselle paikalle kaupunginlahden rannalle.

Mannerhaavaisen ranta-asemakaavan muutos etenee valtuustoon

Kaupunginhallitus hyväksyi omalta osaltaan Mannerhaavaisen ranta-asemakaavan muutoksen ja päätti esittää kaupunginvaltuustolle sen hyväksymistä.

Kaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia nähtävilläolon aikana. 

Mannerhaavaisen ranta-asemakaava muutos

Kaupunginhallitus hyväksyi hyvinvointialueen ja kaupungin väliset vuokrasopimukset

Kaupunginhallitus hyväksyi Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ja Uudenkaupungin kaupungin väliset uudet vuokrasopimukset. Sopimukset korvaavat valtion vuokra-asetuksen mukaiset vuokrasopimukset, jotka päättyivät vuoden 2025 lopussa. Sopimukset tehdään toistaiseksi voimassa olevina ja niissä on yhden vuoden irtisanomisaika.

Kaupunginhallitus päätti yhteistyösopimuksista vuosille 2026–2029

Kaupunginhallitus hyväksyi yhteistyösopimukset vuosille 2026–2029 seuraavien toimijoiden kanssa:

• Crusell-seura ry (30 000 €/vuosi) 
•  Uudenkaupungin Teatterin Kannatusyhdistys ry (30 000 €/vuosi) 
•  Korihait (30 000 €/vuosi) 
•  Nystars (30 000 €/vuosi)

Eropyyntö kaupungin luottamustehtävistä käsittelyssä

Kaupunginhallitus päätti esittää, että valtuusto myöntää Timo Laurellille eron kaupungin luottamustehtävistä ja valitsee uuden varajäsen ympäristöterveydenhuollon lautakuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. 

Aloite elinkeinopoliittisen ohjelman laatimisesta valmisteluun

Kaupunginhallitus päätti antaa SDP:n valtuustoryhmän aloitteen elinkeinopoliittisen ohjelman laatimisesta hallinto-, talous- ja ICT-palveluiden sekä elinkeino- ja työllisyyspalveluiden valmisteltavaksi. 

Aloitteessa ehdotetaan, että Uusikaupunki käynnistää elinkeinopoliittisen ohjelman laatimisen ja että ohjelma tuodaan valtuuston käsittelyyn vielä ennen uuden strategian käsittelyä. 

Kaupungin omistamat Puro Tekstiilihuoltopalvelut Oy:n osakkeet myyntiin

Kaupunginhallitus päätti valtuuttaa talous- ja hallintojohtajan myymään kaupungin omistamat Puro Tekstiilihuoltopalvelut Oy:n osakkeet käypään markkinahintaan ja toteuttamaan myyntiin liittyvät tarvittavat toimenpiteet.

Varhaiskasvatukselle lupa sitoutua vuokrattavien makuupussien hankintasopimukseen

Kaupunginhallitus myönsi varhaiskasvatukselle luvan sitoutua Sarastian (Numera Palvelut Oy) kilpailuttamaan hankintasopimukseen vuokrattavista varhaiskasvatuksen makuupusseista. Kustannusarvion mukaan unipussipalvelun vuosikustannus on noin 27 200 euroa.

Hallinto- ja elinvoimapalvelujen käyttösuunnitelmat vuodelle 2026

Kaupunginhallitus hyväksyi hallinto-, talous- ja ICT-palvelujen, henkilöstöpalvelujen, elinkeino- ja työllisyyspalvelujen sekä kaupunkisuunnittelun käyttösuunnitelmat vuodelle 2026.

Käyttösuunnitelmassa kuvataan, miten palvelualueen käyttöön annetut määrärahat käytetään ja asetetut tulostavoitteet saavutetaan. 

Kokouksen pöytäkirja on nyt julkaistu ja kaikkiin päätöksiin voi tutustua tarkemmin verkossa.

Uudenkaupungin kaupungin kulttuuriavustukset ovat auenneet haettavaksi. Hakuaika on 19.1.–19.2.2026. Avustusta myönnetään kaupungin kulttuuritoimintaa edistäviin ja monipuolistaviin tarkoituksiin. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan eri taidemuotojen harrastamista ja harjoittamista, taidepalveluiden käyttöä ja monipuolista tarjontaa, kotiseututyötä sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista. Avustuksia voivat hakea esimerkiksi orkesterit, kuorot, teatteriryhmät, kuvataidejärjestöt, kyläyhdistykset, yksittäiset toimijat ja ammattitaiteilijat.

Kulttuuriavustukset on jaettu toiminta-, kohde- ja kyläkeskusten kulttuuriavustuksiin, sekä ammattitaiteilijan työskentelyavustukseen. Hakijalle voidaan myöntää kerrallaan vain yhdenmuotoista avustusta. Avustuksista päättää hyvinvointi- ja vapaa-aikalautakunta.

Hakemukset tehdään sähköisellä lomakkeella. Tarkemmat tiedot avustuksista sekä verkossa täytettävä hakulomake löytyvät kulttuuripalveluiden verkkosivuilta.

Uusikaupunki 400-juhlavuoden rahasto jakovuoroon SKR:n tammikuun haussa

Vuonna 2017 perustettu Uusikaupunki 400-juhlavuoden rahasto tulee Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen Maakuntarahastojen hakuun 21.1.−6.2.2026. Tämä on toinen kerta, kun nimikkorahastosta jaetaan apurahoja.

Rahastosta jaetaan apurahoja Uudessakaupungissa tapahtuvaan ja uusikaupunkilaisille suunnattuun kulttuuritoimintaan ja hankkeisiin. Tänä keväänä nimikkorahastojen jakovaroja ei ole erikseen kiintiöity, vaan rahastoja käytetään hakupaineen mukaisesti. Nimikkorahaston mainitseminen haun yhteydessä ei ole välttämätöntä. Tarkemmat tiedot ja hakuohjeet löytyvät SKR:n verkkosivuilta.

Kulttuurirahasto on yksityinen säätiö ja Uudenkaupungin kaupunki ei osallistu SKR:n apurahojen päätöksentekoon.

Uudenkaupungin kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 15.12.2025 muun muassa seuraavista asioista:

Päivystys- ja hälytyskorvaukset vesihuollossa

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä paikallisen virka- ja työehtosopimuksen hälytysrahan maksamisesta akuuteissa vesihuollon tehtävissä. 

Vesihuollossa on käytössä päivystysjärjestelmä, joka turvaa vesihuollon toimivuutta normaalin työajan ulkopuolella. Satunnaisesti esiintyy kuitenkin äkillisiä häiriötilanteita, joiden hoitaminen edellyttää lisähenkilöstön kutsumista päivystäjän tueksi. Hälytysrahan käyttöönotolla parannetaan valmiutta vastaanottaa tällaisia tehtäviä ja turvataan vesihuollon toimintavarmuus.

Väylävirastolle lausunto ratasuunnitelmasta Turku-Uusikaupunki tasoristeykset ja perusparantaminen 

Kaupunginhallitus päätti antaa Väylävirastolle lausunnon ratasuunnitelmasta Turku-Uusikaupunki tasoristeykset ja perusparantaminen. Kaupunginhallitus täydentää lausuntoa muistutusten osalta seuraavassa kokouksessaan 19.1.2026. 

Hankkeen tavoitteena on rataosan Turku-Uusikaupunki perusparantaminen, jonka yhteydessä tasoristeysturvallisuutta sekä radan stabiliteettia suunnitellaan parannettavaksi. Rataosasta 16,4 km sijoittuu Uudenkaupungin alueelle.

Lausunnossaan kaupunki edellyttää, että ratasuunnitelmaa täydennetään asemapaikkojen osalta, sillä niiden tilavarauksia ja henkilöjunaliikenteen edellytyksiä ei ole suunniteltu riittävällä tarkkuudella. Kaupunki painottaa radan perusparannustoimenpiteiden kiireellisyyttä ja rahoituksen saamista valtion talousarvioon, koska rata on elinkaarensa päässä ja sen turvallisuuden parantaminen edellyttää investointipäätöstä. Lisäksi kaupunki korostaa, että kulttuurihistoriallisesti arvokkaille alueille sijoittuvat meluntorjuntaratkaisut tulee toteuttaa ympäristöön huolellisesti sovittaen.

Pakkahuoneen vierassataman ja Santtiorannan leirintäalueen palveluntuottajaksi Vaspuuki Oy

Kaupunginhallitus päätti valita Santtiorannan leirintäalueen ja Pakkahuoneen vierassataman palveluntuottajaksi Vaspuuki Oy:n. 

Kaupunki kilpailutti kohteiden operoinnin avoimella menettelyllä julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön mukaisesti. Hankinta jaettiin kahteen osa-alueeseen, ja tarjouksen saattoi jättää yhdestä tai molemmista kohteista. Määräaikaan mennessä saatiin yksi tarjous Vaspuuki Oy:ltä, joka täytti kaikki tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset.

Kaupunki vastaanottaa Pohitullin keinonurmikentän lahjoituksena

Kaupunginhallitus päätti, että kaupunki vastaanottaa lahjoituksena Pohitullin keinonurmikentän ja siihen liittyvän irtaimen omaisuuden Uudenkaupungin Pallokerho ry:ltä (UPK).

Lahjoituksen myötä kenttä siirtyy kaupungin omistukseen ja ylläpitoon, mikä mahdollistaa sen suunnitelmallisen kunnossapidon ja pitkäaikaisen, turvallisen käytön. Kenttä on hyvässä kunnossa ja palvelee laajasti lasten ja nuorten liikuntaa, kouluja, seuroja ja kuntalaisia. Kentän ylläpitokustannukset katetaan pääosin pelivaraustuloilla.

Uusien kiinteistötoimitusten uskottujen miesten valinta

Kaupunginvaltuusto päätti 9.6.2025 valita toimikaudekseen kiinteistötoimitusten uskotuiksi miehiksi 11 henkilöä. Uskottujen miesten kelpoisuutta säätelevät kiinteistönmuodostamislaki ja laki käräjäoikeuden lautamiehistä. Näiden säännösten perusteella kahden valitun henkilön vaalikelpoisuus ei täyty. Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee heidän tilalleen kiinteistötoimitusten uskotuiksi miehiksi Olli-Pekka Päivärinnan ja Veli-Matti Virtasen.

Epävarmojen saatavien poistaminen kaupungin taseesta 

Kaupunginhallitus päätti poistaa kaupungin taseesta epävarmat saamiset kirjanpitosäännösten mukaisesti. Poistettaviksi todettiin kaksi saatavaa, yhteensä noin 18 800 euroa, jotka koostuvat maanvuokrista. Vaikka saatavat poistetaan kirjanpidosta, ne siirtyvät edelleen jälkiperintään.

Kokouksen pöytäkirja on nyt julkaistu ja kaikkiin päätöksiin voi tutustua tarkemmin verkossa.

Valtuusto hyväksyi ranta-asemakaavoja

Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti seuraavat ranta-asemakaavat:

• Nuhjan ranta-asemakaavan muutos 2
• Humalkarin ranta-asemakaava ja Hepoluodon ranta-asemakaavan muutos
• Pitkäluodon ranta-asemakaavan muutos

Valtuusto hyväksyi mikroliikenneluvan maksut ja niiden määräytymisperusteet

Kaupunginvaltuusto hyväksyi mikroliikenneluvan maksujen määräytymisperusteet ja maksujen suuruudet. Maksuihin sisältyvät lupahakemuksen käsittelymaksu sekä mikroliikenneajoneuvojen siirroista perittävät maksut.

Mikroliikennelupa otetaan Uudessakaupungissa käyttöön 1.1.2026. Luvan myötä kaupunki saa toimintavälineitä sähköpotkulautojen, kaupunkipyörien ja muun mikroliikenteen hallintaan alueellaan.

#UkiLiikkuu – Uudenkaupungin liikkumisohjelma 2025–2030

Kaupunginvaltuusto tutustui Uudenkaupungin liikkumisohjelmaan 2025–2030. Liikkumisohjelma luo suuntaviivat kaupungin liikuntapaikkojen kehittämiselle ja liikkumisen edistämistyölle.

#UkiLiikkuu – Uudenkaupungin liikkumisohjelma 2025–2030

Valtuustoaloite Sakunkulman toiminnan laajentamisesta

Kaupunginvaltuusto hyväksyi vastauksen valtuustoaloitteeseen Sakunkulman toiminnan laajentamisesta ja totesi sen loppuun käsitellyksi. Aloitteessa ehdotettiin ikäihmisten päiväkeskus Sakunkulman toiminnan laajentamista viisipäiväiseksi ja henkilöstöresurssien lisäämistä.

Hyvinvointi- ja vapaa-aikalautakunnan antamassa vastauksessa todetaan, että Sakunkulman toiminta vakinaistetaan jälleen osaksi kaupungin omaa toimintaa. Toimintaa kehitetään seitsemänpäiväiseksi ja sitä jatketaan toistaiseksi määrärahojen puitteissa.

Sakunkulman toimintaan varatusta määrärahasta luovuttiin talousarvion käsittelyn yhteydessä osana talouden tasapainottamistoimia. Toiminnan jatkamiseksi haetaan vuodelle 2026 varoja kaupungin hallinnoimista lahjoitus- ja perintövaroista.

Valtuustoaloite ajatuspajan muodostamisesta

Kaupunginvaltuusto hyväksyi vastauksen valtuustoaloitteeseen ajatuspajan muodostamisesta ja totesi sen loppuun käsitellyksi. Aloitteessa ehdotettiin yhteishenkeä luovan ja vastakkainasettelua häivyttävän ajatuspajan kokoamista vanhus- ja vammaisneuvostojen sekä nuorisovaltuuston jäsenistä.

Hyvinvointi- ja vapaa-aikalautakunnan antamassa vastauksessa todetaan, että Uudenkaupungin vammais- ja vanhusneuvosto sekä nuorisovaltuusto perustavat yhteistyöryhmän, jonka tavoitteena on vahvistaa vaikuttamistoimielinten välistä yhteistyötä ja lisätä niiden vaikutusmahdollisuuksia.

Ryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran vuoden 2026 alussa yhteiseen iltakouluun, jossa sovitaan yhteistyön periaatteista, kokoontumistavoista ja käsiteltävistä aiheista. Yhteistyöryhmässä syntyneet kehittämisideat käsitellään jatkossa neuvostojen ja nuorisovaltuuston kokouksissa osana niiden normaalia päätöksentekoa.

Valtuustoaloite monikulttuurisuusneuvoston perustamisesta

Kaupunginvaltuusto hyväksyi vastauksen valtuustoaloitteeseen monikulttuurisuusneuvoston perustamisesta ja totesi sen loppuun käsitellyksi.

Vastauksessa valtuustoaloitteeseen todetaan, että Uudessakaupungissa toimii jo palvelutuottajien verkosto, joka kokoaa yhteen alueen kotoutumistyön keskeiset toimijat ja tarjoaa valmiin rakenteen yhteistyön ja vuoropuhelun tiivistämiselle.

Tämän rinnalle ehdotetaan perustettavaksi kaupungin maahanmuuttajapalveluiden koordinoima epävirallinen yhteistyöryhmä, jonka avulla voidaan tässä vaiheessa parhaiten vahvistaa vieraskielisten asukkaiden osallisuutta ja kotoutumista. Tarvittaessa toimintaa voidaan myöhemmin kehittää viralliseksi neuvostoksi tai neuvottelukunnaksi.

Ympäristöterveydenhuollon lautakunnan varapuheenjohtajan valinta

Kaupunginvaltuusto päätti valita toimikaudekseen ympäristöterveydenhuollon lautakunnan varapuheenjohtajaksi Kirsi Lindrothin (Kustavi).

Ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintasopimuksen mukaisesti lautakunnan varapuheenjohtaja valitaan vuorotteluperiaatteella kunnista Mynämäki-Laitila-Masku- Nousiainen-Taivassalo-Vehmaa-Pyhäranta-Kustavi. Lautakunnan pysyvä puheenjohtajuus on Uudenkaupungin kaupungilla.

Taloushallintopalvelujen ulkoistaminen ja liikkeen luovutus Vakka-Suomen Laskenta Oy:lle

Kaupunginvaltuusto päätti kaupungin taloushallintopalvelujen osittaisesta ulkoistamisesta ja liikkeen luovutuksesta Vakka-Suomen Laskenta Oy:lle 1.1.2026 alkaen. Liikkeen luovutuksessa kaupungin rahoitussihteerin, talouspalvelusihteerin ja kirjanpitopäällikön tehtävät siirtyvät inhouse-yhtiön hoidettaviksi ja henkilöstö siirtyy yhtiön palvelukseen vanhoina työntekijöinä.

Lisäksi valtuusto päätti valtuuttaa kaupunginjohtajan allekirjoittamaan kaupungin ja Vakka-Suomen Laskenta Oy:n välisen osakassopimuksen sekä palvelusopimuksen.

Kaupunginvaltuuston kokoukset vuonna 2026

Kaupunginvaltuusto päätti kokousaikataulustaan vuodelle 2026. Valtuusto kokoontuu vuonna 2026 monitoimijatalo Wintterissä seuraavasti: 9.2., 30.3., 18.5., 8.6., 7.9., 26.10. ja 7.12.

Talousarvio 2026 ja taloussuunnitelma 2026–2028

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Uudenkaupungin kaupungin talousarvion vuodelle 2026 ja taloussuunnitelman vuosille 2026–2028 kaupunginhallituksen 10.11.2025, 17.11.2025 ja 1.12.2025 päättämin muutoksin.

Valtuusto hyväksyi myös liikelaitoksilta perittävän peruspääoman koron sekä liikelaitosten investointien kokonaistasot ja uusien lainojen määrät suunnitelmakaudelle 2026–2028.

Lisäksi valtuusto päätti, että Uudenkaupungin Satamalta tuloutetaan osinkoja 300 000 euroa.

Valtuustoaloite elinkeinopoliittisen ohjelman laatimisesta valmisteluun

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää Uudenkaupungin elinkeinopoliittisen ohjelman laatimista koskevan valtuustoaloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Kokouksen pöytäkirja on nyt julkaistu ja kaikkiin päätöksiin voi tutustua tarkemmin verkossa.

Uudenkaupungin hyvinvointi- ja vapaa-aikalautakunta on myöntänyt vuoden 2025 -kunniakirjan Isoheiko Brothersille tunnustuksena ansiokkaasta ja vaikuttavasta ehkäisevän päihdetyön edistämisestä Uudenkaupungin alueella.

Kunniakirja ojennetaan osoituksena pitkäjänteisestä ja rohkeasta työstä, jossa Isoheiko Brothers on käsitellyt vaikeita mutta yhteiskunnallisesti erittäin merkittäviä teemoja, kuten perheväkivaltaa, pelkoa ja alkoholismia. Heidän työnsä keskiössä on myös inhimillinen ja koskettava kysymys: miltä tuntuu kantaa omien vanhempien keskeneräisyyttä.

Isoheiko Brothersin vahvuutena on kyky käsitellä raskaita aiheita samaistuttavalla ja puhuttelevalla tavalla huumoria ja naurua unohtamatta. Tämä lähestymistapa madaltaa kynnystä keskustella päihteistä, perheiden haasteista ja hyvinvoinnista sekä tavoittaa erityisesti nuoria ja perheitä.

Lautakunta pitää Isoheiko Brothersin toimintaa merkittävänä esimerkkinä siitä, miten ehkäisevää päihdetyötä voidaan tehdä luovasti, vaikuttavasti ja laajaa yleisöä tavoittaen. Sosiaalisen median ja videopalveluiden kautta levitettävä sisältö tukee osaltaan kaupungin hyvinvointitavoitteita ja vahvistaa avointa keskustelukulttuuria.

Isoheiko Brothersin toimintaa voi seurata Instagramissa tilillä IsoheikoBrothers sekä YouTubessa osoitteessa
https://www.youtube.com/@IsoheikoBrothers

Uudenkaupungin kaupunki onnittelee Isoheiko Brothersia lämpimästi tunnustuksesta ja kiittää arvokkaasta työstä ehkäisevän päihdetyön ja kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Valmet Automotiven uudet laajamittaiset lomautukset ja irtisanomiset ravistelevat koko Vakka-Suomen seutua ja tuovat merkittäviä lisähaasteita alueen jo ennalta hyvin hankalaan tilanteeseen. Jokainen menetetty työpaikka vaikuttaa moninkertaisesti perheisiin, yrityksiin ja palveluihin. Samaan aikaan alueella on vahvaa osaamista ja potentiaalia, mutta niiden hyödyntäminen edellyttää ripeitä ja kohdennettuja toimia.

Varsinais-Suomen ELY-keskus, Varsinais-Suomen liitto sekä Uudenkaupungin ja Laitilan kaupungit ovat yhdessä muiden toimijoiden kanssa laatineet alueen tuntemukseen ja todettuun tukitarpeeseen perustuvan toimenpide-ehdotuksen, joka on toimitettu työ- ja elinkeinoministeriölle.

Toimenpide-ehdotuksessa todetaan, että investointi- ja kouluttautumisedellytysten vahvistaminen sekä saavutettavuuden ja yritystoimintaympäristön kehittäminen tarjoavat vaikuttavimman tuen alueen tilanteeseen.

Esitettävät toimenpiteet

Vakka-Suomen alueelle toteutettavien investointien tukeminen

Yrityksille suoraan suunnattu, investointi- ja kasvuedellytyksiä edistävä tuki (EAKR) on tehokkain ja nopeimmin vaikuttava toimenpide Vakka-Suomen tämänhetkiseen haastavaan tilanteeseen. Vakka-Suomi kuuluu heikoimpaan, eli kolmanteen tukialueeseen. Rahoituksen niukkuuden vuoksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen linjaukset eivät nykyisellään mahdollista riittävää tukea alueen yritysten investointeihin. 

Valtioneuvosto voi nimetä heikommin kehittyneitä alueita tukialueiksi, jolloin investointeihin myönnettävän avustuksen taso voi olla korkeampi kuin muualla maassa. Tukialueet määritellään EU:n asettamien kriteereiden puitteissa, joista keskeisimpiä ovat väestöntiheys, BKT ja työttömyysaste sekä tietyt maantieteelliset erityispiirteet. Tukialueeksi on kuitenkin mahdollista nimetä myös vakavan rakennemuutoksen kohteena olevia alueita, kuten Vakka-suomi, jonka tilanne jo saadun ÄRM-statuksen jälkeen on vielä entisestään vaikeutunut. Esitetäänkin Vakka-Suomen tukialuestatuksen määräaikaista muutosta korkeamman tukitason mahdollistavaksi.

Vuosiksi 2022–2027 tehtyyn tukialuemäärittelyyn tehtiin väliarvioinnin perusteella muutos niin, että Kotka, Hamina ja Pyhtää nousivat korkeimpaan yritystukiluokkaan. Muun muassa Kymenlaakson liitto katsoi muutoksen laittavan liikkeelle useita merkittäviä, työpaikkoja luovia investointihankkeita. Muutos tukialueisiin voidaan väliarvioinnin kautta kuitenkin toteuttaa vain kerran ohjelmakaudella. Uusi ohjelmakausi taas alkaa liian myöhään ajatellen Vakka-Suomen akuuttia tukitarvetta.

Vakka-Suomen ÄRM-statuksen tulisi jo sellaisenaan vaikuttaa myös investointitukiin myönnettävän rahoituksen määrään, mikä ei kuitenkaan tällä hetkellä näy ELY-keskuksen määrärahoissa. Vakka-Suomen alueelle toteutettavien investointien tukemiseen onkin siksi osoitettava erillinen investointitukiohjelma, sekä mahdollistaa myös keskisuurten ja isompien yritysten mahdollisuudet investointitukiin. Lisäksi ELY ja Business Finland voisivat kohdentaa erityisiä ohjelmarahoja Vakka-Suomeen.

Edellä esitetyn perusteella Vakka-Suomen alueelle toteutettavien investointien tukemiseen on nopeasti myönnettävä lisärahoitusta sekä tuen ehtoja on määräaikaisesti muutettava niin, että ne vastaavat yritysten erityisen investointituen I-alueen ehtoja. Uusien tukiehtojen ja siihen myönnettävän rahoituksen tulee olla voimassa ennakolta tiedossa olevan määräajan, jolloin sillä olisi vaikutusta investointien aikatauluun. Rakennemuutostilanteessa Varsinais-Suomen elinvoimakeskukselle esitetään EAKR:n ja/tai kansallisen yritystuen kautta lisävaltuuksia Vakka-Suomen yritysten kasvua tukeviin kehittämis- ja investointihankkeisiin 6 miljoonaa euroa.

Lisäksi toivotaan valtio-omistajalta aktiivisuutta Valmet Automotiven laajentuessa uusille toimialoille tukemalla tarvittavia investointeja sekä henkilöstön kouluttamista myös lomautettujen osalta esimerkiksi Komission julkaiseman Skills Guarantee –ohjelman kautta.

Työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistävien palvelujen tuottaminen

Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) tuen hakeminen irtisanottujen palveluiden järjestämiseen

Suomen tulee hakea EGR-tukea Valmet Automotiven ja sen alihankkijoilta irtisanottujen työllistymistä edistäviin palveluihin ja toimiin sekä esimerkiksi työnantajien työllistämiskannustimiin. Työllisyysalueen palveluja toimeenpanemaan tarvitaan lisäresurssia nopeuttamaan toimenpiteitä ja auttamaan irtisanottuja perheineen. Tarvittavat toimet ja palvelut täsmentyvät, kun työllisyyspalvelut ehtivät perehtyä kohderyhmän palvelutarpeeseen.

Kansallisen lisärahoituksen hakeminen lomautettujen palveluiden järjestämiseen

Lomautettujen palveluihin ei ole mahdollista käyttää EGR-tukea, joten tämän kohderyhmän työllisyyden edistämiseen ja osaamisen kehittämiseen esitetään Turun työllisyysalueelle miljoonan euron kansallista lisätukea Valtioneuvoston lisätalousarviopäätöksessä äkillisten rakennemuutosten hoitoon osoitetusta määrärahasta (20.11.2025). Lomautettujen osaamisen kehittämisen välineenä esimerkiksi yhteishankintakoulutus on toimiva ratkaisu erityisesti, jos Valmet Automotivella on tarve uudelleen kouluttaa henkilöstöään autotuotannon muuntuessa uusille toimialoille. Myös lomautettujen osalta tarvittavat toimet ja palvelut täsmentyvät, kun työllisyyspalvelut ehtivät perehtyä Valmet Automotiven, sen alihankintaverkoston ja kohderyhmän palvelutarpeisiin.

ReArm Europe rahoitusvälineen suuntaaminen Vakka-Suomen sotilaallisen liikkuvuuden ja kaksoiskäyttöteollisuuden investointeihin

Euroopan komissio on uudistanut nykyistä koheesiopolitiikkaa esittelemällä ReArm Europe -suunnitelman, jossa nykyisiä EU-rahoitusvälineitä hyödynnetään puolustus- ja kaksikäyttöinvestointeihin. Uudistuspaketin käyttöönotto on jäsenvaltioille vapaaehtoista. Suomi on omalta osaltaan päättänyt osana aloitetta kohdentaa uudelleen Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027-ohjelman varoista 300 milj. euroa puolustus- ja kaksikäyttötarpeisiin. Siirrot koskevat ohjelman nykyisiä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) sekä Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) rahoituskehyksiä. Siirtymäalueilla (kuten Varsinais-Suomi) EU-osarahoitusosuus on 60 %.

Ohjelmanmuutoksen toiseen erityistavoitteeseen Puolustusteollisuutta ja kaksikäyttöisyyttä tukevan teollisuuskapasiteetin vahvistaminen kohdistetaan yhteensä 90 milj. euroa. Rahoituksella tuetaan investointeja puolustus-, kaksikäyttö- ja suojelutuotteiden tuotantokapasiteettia sekä verkostoitumis- ja kansainvälistymismahdollisuuksia huomioiden myös hiilineutraalisuuden ja digitalisaation mahdollisuudet. Painopiste on pk-yritysten tukemisessa.

Hankkeiden alueellinen kohdentaminen tehdään suuraluetasolla olemassa olevien rahoituskehysten puitteissa, vaikka puolustusteollisuuden yritykset eivät jakaudu tasaisesti eri alueiden välillä vaan ovat keskittyneet tiettyihin osiin maata.

Vakka-Suomen rakennemuutostilanteen loiventamiseksi ReArm-rahoitusta tulee suunnata seutukunnan puolustus- ja kaksoiskäyttöteollisiin investointeihin. Rahoitus tulee irrottaa alueellisista rahoituskehyksistä tukemalla kaksoiskäyttöteknologioiden kehittymistä samoilla periaatteilla koko maassa. 

Työvoiman liikkuvuutta alueella on edistettävä

Turku-Uusikaupunki lähijunaliikenne ja radan peruskorjaus

Turku-Uusikaupunki radan peruskorjaus ja henkilöjunaliikenteen pilottikokeilun käynnistäminen sekä paikallis- ja seutuliikenteen tukeminen ovat tärkeitä toimia seudun elinvoiman tukemisessa. Turku-Uusikaupunki-radan ratasuunnitelma on lausunnoilla. Ratasuunnitelman tavoitteena on parantaa radan turvallisuutta, poistaa radan tasoristeyksiä ja parantaa radan stabiliteettia. Toimenpiteet mahdollistaisivat nopeuden noston henkilöliikenteen osalta tasaiseen 100 km/h nopeuteen. Uudenkaupungin radan peruskorjaus sisältyy valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12) investointiohjelmaan ja sen Kustannusarvio on 180 milj. Euroa.

Turku-Uusikaupunki –radalla kulkee tällä hetkellä tavaraliikennettä. Rata on elinkaarensa päässä ja sen turvallisuuden parantaminen edellyttää investointipäätöstä. Radan perusparannus on tärkeää huoltovarmuudelle ja vaarallisten aineiden kuljetuksille. Tavaraliikenne on suurelta osin lannoite- ja kemikaalikuljetuksia, jotka vaikuttavat koko Suomen lannoiteteollisuuden verkoston toimivuuteen. Radan kehittäminen kytkeytyy länsirannikon meri- teknologiateollisuuden investointien toteutumiseen ja vihreän siirtymän hankkeisiin. Raskaiden tavarajunien liikennöintiedellytysten varmistamiseksi on radan perusparannus käynnistettävä.  Mahdollisimman pikaisella aikataululla on käynnistettävä lähijunaliikenteen pilotointi Turusta Uuteenkaupunkiin. Lähijunaliikenne ja pendelöinti luo tehokkaammat työmarkkinat ja mahdollistaa osaajien liikkumisen autotehtaan ja meriteollisuuden työvoimatarpeen vaihdellessa. 

Laitilan eritasoliittymä

Laitilan eritasoliittymä olisi tärkeää toteuttaa raskaan tavaraliikenteen ja myös henkilöautoliikenteen sujuvoittamiseksi. Kustannusarvio on n. 48 milj. euroa. Länsirannikon valtatie 8 on Suomen merkittävin viennin ja huoltovarmuuden väylä, jossa kulkee lähes 30 % Suomen tavaraviennin arvosta. Varsinais-Suomen ja Satakunnan vaikutusalueella Turun ja Porin välillä Laitilan keskustan kohta on päätien keskeisin kehitettävä osa. 

Vilkkaan elinkeinoelämän ja satamayhteyden sujuvuus ja liikenneturvallisuus edellyttää nelihaaraisen tasoliittymän poistamista Laitilan keskustassa ja nopeustason nostamista pääväylätasolle 80 kilometriin tunnissa. Sen tilalle valtatie 8 ja kantatie 43 risteykseen on tarkoitus rakentaa eritasoliittymä. Hankkeen päivitetty tiesuunnitelma on valmistunut ja hanke on toteuttamisvalmiudessa . Hankkeen toteuttaminen jaksottuu usealle vuodelle.

Nykyinen Laitilan tasoliittymä on tavaraliikenteen ja alueella toimivan teollisuuden pullonkaula. Investointi avaa uusia mahdollisuuksia valtatien vaikutusalueen teollisuuden kehittämiselle ja lisää valtatien 43 varrella sijaitsen auto- ja akkutehtaan kehittämispotentiaalia uudelle liiketoiminnalle, muun muassa puolustus- ja kaksoiskäyttöteollisuudessa. Investointi mahdollistaa Laitilan kaupunkikeskustan ja liikenneturvallisuuden kehittämisen. Liikennemäärä keskustan kohdalla on suuri, noin 8 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus on mittava. 

Laitila-Uusikaupunki jalankulun ja pyöräilyn väylä

Laitila-Uusikaupunki jalankulun ja pyöräilyn väylää on odotettu valmiiden suunnitelmien kanssa jo pitkään. Kyseessä on n. 6 km puuttuva osuus, johon kunnat ovat sitoutuneet osarahoittajiksi. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 5 100 000 €. 

Kantatien 43 Uusikaupunki–Laitila tieosuus Uudenkaupungin Kalannin ja Laitilan Kodjalan välillä on nykyisellään ilman jalankulku- ja pyöräilyväylää. Tie on todettu vaaralliseksi kaupunkien taajamien välillä. Tällä hetkellä jalankulku ja pyöräily on mahdollista vain kapealla pientareella.

Vilkkaan tavaraliikenteen yhteydellä on hiljattain tapahtunut pyöräilijän ja kuorma-auton välinen kuolemaan johtanut onnettomuus. Kävely- ja pyörätien rakentaminen on edellytys liikenteen turvallisuuden parantamiselle. Lisäksi kantatien varren asutuksen ja esimerkiksi Uudenkaupungin tehtaan tulevaisuuden työmatkaliikkuminen kestävästi edellyttävät jalka- ja pyörätien rakentamista.

Hankkeen tiesuunnitelma on valmis ja hanke on välittömässä toteutusvalmiudessa ja sen kustannusarvio on 5 100 000 euroa. Hanke sisältyy valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12) investointiohjelmaan maanteiden seudullisten pyöräteiden kokonaisuuteen. Laitilan ja Uudenkaupungin osallistuminen kustannuksiin vähentää valtion rahoitusosuutta.

Yritystoimintaympäristöä on kehitettävä

Teollisuusinvestointi

Uuteenkaupunkiin on sijoittumassa kansainvälinen teollisuusyritys. Yrityksellä on ennestään omia tuotantoyksiköitä USA:ssa ja EU:ssa sekä yhteistyötä tunnettujen kumppaneiden kanssa. Hanke edellyttää uusien tie ja katuyhteyksien rakentamista kaupungin puolelta. Kustannusarvio yhteyksien rakentamiseksi on n. 2 milj. €. 

Uudenkaupungin kalasatama

Uudenkaupungin Suukarin kalasatama on puretun saaliin määrällä mitattuna Suomen suurin kalasatama. Vuonna 2023 noin 22 % Suomen merialueen kaupallisen kalastuksen saaliista purettiin sinne. 

Tarvitsemme tukea järjestelmien ja sataman kehittämiseen, jotta se täyttää EU säädökset ja valvonta-asetuksen ja voi toimia listattuna kalasatamana. Kalasataman listaamisella tarkoitetaan Sataman hyväksymistä merkittäväksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 14 artiklan (valvonta-asetuksen 14 artiklan) 6 kohdan mukaisesti laadittuun luetteloon. Komissio arvioi vuosittain vastaanotetut hakemukset. Satama voidaan merkitä listattujen satamien luetteloon vain, jos sillä on kaikki seuraavat asiat kunnossa: punnitusjärjestelmät, laitteet ja valvontavälineet, jotta voidaan varmistaa saalisilmoitusten tarkkuus ja sen valvonta. Lisäksi listattuun satamaan purkavalta alukselta vaaditaan, että se hyväksytään luetteloon ko. satamaan purkavista aluksista. Hyväksyntä edellyttää tiettyjen normien täyttämistä. 

Uudenkaupungin kaupunginvaltuusto kokoontuu maanantaina 8.12. klo 16.00 Monitoimijatalo Wintterissä (Viikaistenkatu 3).

Kokouksen esityslistalla on muun muassa seuraavia asioita:

• Nuhjan, Pitkäluodon ja Hepokarin ranta-asemakaavojen muutokset ja Humalkarin ranta-asemakaava.
• Mikroliikenneluvan maksujen määräytymisperiaatteet ja maksujen suuruus.
• #Ukiliikkuu – Uudenkaupungin liikkumisohjelma 2025–2030.
• Valtuustoaloitteet koskien Sakunkulman toiminnan laajentamista, yhteishenkeä luovan ajatuspajan kokoamisesta sekä monikulttuurisuusneuvoston perustamista.
• Ympäristöterveydenhuollon lautakunnan varapuheenjohtajan valinta.
• Taloushallintopalvelujen ulkoistaminen ja liikkeen luovutus Vakka-Suomen Laskenta Oy:lle​
• Vuoden 2026 talousarvio ja vuosien 2026 - 2028 taloussuunnitelma.

Esityslistaan voi tutustua kaupungin asianhallintajärjestelmässä.

Seuraa kokousta verkossa tai paikan päällä Wintterissä

Kokousta voi seurata paikan päällä tai suorana lähetyksenä verkossa. Tilaisuus järjestetään Wintterin Rauha-salissa, jossa yleisölle on varattu paikkoja salin takaosasta sekä parvelta.

Verkkolähetys on katsottavissa 8.12. klo 16.00 alkaen kaupunginvaltuuston sivuilla. 

Uudenkaupungin kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 1.12.2025 muun muassa seuraavista asioista:

Kaupunginhallitus hyväksyi mikroliikenneluvan maksut ja niiden määräytymisperusteet

Kaupunginhallitus hyväksyi omalta osaltaan mikroliikenneluvan maksujen määräytymisperusteet ja maksujen suuruudet. Maksuihin sisältyvät lupahakemuksen käsittelymaksu sekä mikroliikenneajoneuvojen siirroista perittävät maksut. Asia etenee kaupunginvaltuuston päätettäväksi.

Ranta-asemakaavoja valtuuston käsiteltäviksi

Kaupunginhallitus hyväksyi omalta osaltaan Pitkäluodon ranta-asemakaavan muutoksen sekä Humalkarin ranta-asemakaavan ja Hepokarin ranta-asemakaavan muutoksen ja esittää valtuustolle niiden hyväksymistä.

Pitkäluodon ranta-asemakaava muutos 

Humalkarin ranta-asemakaava ja Hepoluodon ranta-asemakaavan muutos

Talousarvio 2026 ja taloussuunnitelma 2026–2028 valtuuston käsiteltäväksi

Kaupunginhallitus päätti esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy Uudenkaupungin kaupungin talousarvion vuodelle 2026 ja taloussuunnitelman vuosille 2026–2028 kaupunginhallituksen 10.11., 17.11. ja 1.12. päättämin muutoksin. Kaupunginhallitus teki kokouksessaan 1.12. useita muutoksia talousarvion investointiosaan. Muutoksilla mm. kohdennettiin määrärajoja uudelleen ja tarkistettiin joidenkin hankkeiden rahoitusta. 

Kaupunginhallitus esittää, että valtuusto hyväksyy myös liikelaitoksilta perittävän peruspääoman koron, liikelaitosten investointien kokonaistasot ja uusien lainojen määrät sekä 300 000 euron osinkotuloutuksen Uudenkaupungin Satamalta. 

Kaupunginhallituksen pöytäkirja on nyt julkaistu. Kaikkiin kokouksen päätöksiin voi tutustua tarkemmin verkossa.

Uudenkaupungin kaupungin talousjärjestelmä ja verkkolaskuoperaattori vaihtuvat vuodenvaihteessa. Muutoksen myötä kaupungin verkkolaskutustiedot uudistuvat, ja toimittajia pyydetään päivittämään tiedot järjestelmiinsä hyvissä ajoin.

Vuoden 2025 laskut tulee lähettää edelleen kaupungin nykyiseen verkkolaskuosoitteeseen, joka on käytössä 9.1.2026 saakka.

Vuodelle 2026 kuuluvat Uudenkaupungin kaupungin, Uudenkaupungin Veden ja Vakka-Suomen Veden laskut ohjataan uuteen osoitteeseen TE003701440366, jonka välittäjätunnus on 003701011385. Uusi osoite otetaan käyttöön 15.12.2025.

Kaupunki luopuu paperilaskuista

Kaupunki siirtyy kokonaan sähköiseen laskutukseen vuodesta 2026 alkaen, eikä paperilaskuja enää vastaanoteta. Laskujen maksuehdon tulee jatkossa olla vähintään 14 päivää. Mikäli toimittajan järjestelmä ei mahdollista verkkolaskujen lähettämistä, käytettävissä on maksuton Tietoevryn toimittajaportaali, joka avautuu 15.12.2025 ja johon rekisteröityminen tapahtuu koodilla TE003726440282.

Sähköinen laskutus säästää sekä kustannuksia että työaikaa ja on samalla paperilaskutusta selkeästi ympäristöystävällisempi ja tietoturvallisempi vaihtoehto. Muutos tukee kaupungin talouden tasapainottamistyötä sekä tavoitetta sujuvoittaa palveluja digitalisaation avulla.