Ajankohtaiset näyttelyt

Uudenkaupungin museossa on perusnäyttelyiden lisäksi esillä vaihtuvia teemanäyttelyitä. Säännöllisimmin näyttelytoimintaa järjestetään Wahlbergin museotalossa.

28.3.2025 saakka

TULISUITSUINEN HEPO TULEE 

100-vuotias Uudenkaupungin silakkarata

Vilkkaaseen merenkulkukaupunki Uuteenkaupunkiin koetettiin paikallisten porvarien toimesta saada rautatietä sisämaasta jo 1880-luvulla. Junayhteys sisämaahan olisi saattanut muokata paikkakunnasta entistäkin merkittävämmän satamapaikan ja kaupankäynnin solmukohdan.  

Rata päätettiin jatkaa Uuteenkaupunkiin Turusta, ja sitä rakennettiin kauan, pääasiassa rahoituksen puutteen vuoksi. Radan viimein valmistuttua vuonna 1924, oli kaupungin loistoaika purjelaivakauden merikaupunkina jo mennyttä.  

Henkilöliikenne rautatiellä kasvoi aluksi yli odotusten, mutta vuosikymmenten mittaan, muun liikenteen lisääntyessä, hiipui vähäiseksi. Henkilöliikenne lopetettiin vuonna 1992. Tavaraliikenne radalla taas muuttui tärkeämmäksi teollisuuden myötä, kun rataa jatkettiin 1960-luvulla Hangonsaareen lannoitetehdas Rikkihappo Oy:tä varten. 

Näyttely kertoo satavuotiaan junaradan suunnittelusta ja rakentamisesta, junista ja vetureista, sekä radan vaikutuksista ihmisten arkeen, muuhun liikenteeseen, kaupankäyntiin ja teollisuuteen.  

Näyttely on esillä 10.6.2024-28.3.2025. 

Tulossa 9.6.2025 alkaen

ENSIMMÄISTEN JOUKOSSA 

Uusikaupunkilaisia naisia miesten maailmassa  

Näyttely kertoo uusikaupunkilaisista naisista, jotka toimivat perinteisesti miehisillä aloilla 1800–1900-lukujen vaihteessa. Ensimmäisten joukossa esittelee yhteensä 13 naista, jotka olivat uraauurtavia ammateissa, joihin hyväksyttiin virallisesti vain miehiä. Tällaisia ammatteja olivat pitkään esimerkiksi urkurin ja lääkärin ammatit. Monet näistä naisista myös harrastivat sellaisia asioita, joiden ei vielä katsottu olevan naisille hyväksyttäviä, kuten metsästämistä tai purjehtimista. 

Näyttelyn naiset olivat pääasiassa niin sanottua parempaa väkeä, jonka ansiosta heillä oli esimerkiksi mahdollisuus opiskella. Porvarisnaisten elämän ajateltiin kuitenkin vielä 1800-luvulla kuluvan pääsääntöisesti perhepiirissä lapsia ja kotia hoitaen. Muuta naisten ei uskottu edes haluavan, saati sitten osaavan. Näyttelyn voimanaiset kuitenkin osoittavat omilla elämäntarinoillaan, ettei tämä perinteinen ajatus naisten elämästä ollut ainoa totuus. He todistivat, että rohkeus, taito ja tahto saattoivat avata ovia, joita ei aiemmin ollut naisille tarkoitettu.  

Lisäksi se, että nämä naiset olivat useimmiten naimattomia, auttoi heitä eteenpäin unelmissaan.  Jo vuonna 1864 lain mukaan naimattomat 25-vuotiaat naiset olivat oikeustoimikelpoisia ja saivat hallita omaisuutta. Naimisissa olevien naisten katsottiin kuitenkin vielä olevan vajaavaltaisia ja miehensä holhouksen alaisia. Esimerkiksi kauppaa saivat käydä vain porvarit, ja porvarioikeudet saattoi saada vain mies. Poikkeuksena olivat leskinaiset, joille porvarinoikeudet periytyivät miehensä kuoleman jälkeen. 

Yhteiskunta oli kuitenkin murroksessa 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla, ja esimerkiksi elinkeinovapautta laajennettiin. Vuoden 1879 asetuksen mukaan kaikki saivat elättää itsensä “millä rehellisellä työllä tahansa”. Tämän oikeuden ulkopuolelle jäivät kuitenkin esimerkiksi rampojen, mielisairaiden ja varattomien lisäksi avioliitossa elävät naiset, joita ei pidetty lain mukaan täysivaltaisina kansalaisina. Vuonna 1884 perustettiin Suomen naisyhdistys, joka ajoi ensimmäisenä järjestönä naisten asioita. Yhdistys vaati naisille samoja poliittisia, sosiaalisia ja koulutuksellisia oikeuksia, kuin miehillä oli. 

Näyttely on esillä Wahlbergin museotalossa 9.6.2025 - 27.3.2026 .

Vaihtuvien näyttelyiden lisäksi koko Wahlbergin museotalo esittelee uusikaupunkilaisten menneisyyttä. Alakerran perusnäyttely eli "porvariskodin" puoli kertoo kauppiasperheen elämästä 1800-1900-lukujen vaihteessa ja yläkerran perusnäyttely kaupungin perustamisesta sekä merenkulun historiasta. Yläkerrasta löytyy tietoa myös mm. Uudessakaupungissa solmitusta rauhasta vuonna 1721, autoteollisuudesta, ja onpa siellä myös uusikaupunkilaisen maajoukkuekoripalloilija Junnu Leen MM-kisoissa käyttämänsä tossut.

Museossa on runsaasti tekemistä myös lapsivieraille.