Kaavoituksen kulku ja osallisuus

1. Kaavoituskatsaus

Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja siinä esitellään ajankohtaiset kaavahankkeet. Kaavoituskatsaus perustuu Maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL 7§).

2. Kaavan vireilletulo

Kaavan vireilletulosta ilmoitetaan kaavoituskatsauksessa tai siitä ilmoitetaan erikseen kuuluttamalla tai kirjeitse.

Yksityinen kaavan laatija voi noudattaa myös  MRA 36 §:n mukaista menettelyä. Tällöin kaavan laatija hoitaa kaavan valmistelun aikaisen vuorovaikutuksen järjestämisen ja vasta kaavaehdotuksen asianosaisten kuuleminen tulee kaupungin hoidettavaksi.

3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma   (OAS)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laaditaan aina kaavoitushankkeen alussa. Siinä esitellään  mm. kaavahankkeen  tavoitteet, tarkoitus, vaikutusten arvioinnit, kaavoituksen kulku sekä yhteystiedot.  Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täsmennetään ja täydennetään hankkeen aikana tarpeen mukaan.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta osalliset voivat esittää mielipiteensä koko kaavan vireilläolon ajan (MRL 63§). Mielipiteet toivotaan kuitenkin esitettävän osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolon aikana  kirjallisesti kaupungin kirjaamoon.

Tarpeen mukaan järjestetään mielipiteiden kuulemista varten myös yleisötilaisuuksia sekä laaditaan nettikyselyjä.

Mielipide MRL 62 §, MRA 30 §

Osalliset

Osalliset on Maankäyttö- ja rakennuslaissa oleva käsite, jolla tarkoitetaan kaikkia niitä tahoja, joiden oloihin kaavoituksella vaikutetaan, ja joihin kaavoittajan on oltava vuorovaikutuksessa jo suunnittelun alkuvaiheessa. Kaavoittajan tulee varmistaa, että osallisten piiri on kaavan vaikutuksiin nähden kattava.

Osallisia ovat:

•     kaavoitettavan alueen maanomistajat
•     ne henkilöt, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa mainittavasti vaikuttaa
•     ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään

4. Luonnos

Luonnosvaiheessa esitetään kaavakartalla alustavasti eri tarkoituksiin varatut alueet ja niiden käyttöä säätelevät määräykset kuten rakennusoikeudet. Kaupunginhallitus kuulee asianomaisia asemakaavaluonnoksen valmistuttua ja voi asettaa sen nähtäville.

Luonnos ja siihen liittyvä aineisto pidetään nähtävillä joko 14 tai 30 päivää, jonka aikana osalliset voivat esittää huomautuksensa kirjallisesti (MRA 30§). Huomautukset kaavaluonnoksesta toimitetaan kirjallisesti ennen nähtävilläoloajan päättymistä kirjaamoon.

5. Ehdotus

Kaavaluonnoksen pohjalta laaditaan kaavaehdotus, jossa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon luonnoksesta saadut mielipiteet. Kaavaehdotus asetetaan MRL 65 §:n mukaisesti julkisesti nähtäville lehtikuulutuksella vähintään 30 päiväksi. Nähtävilläolon osallisilla on mahdollisuus tehdä kirjallinen muistutus kaavaehdotuksesta.Muistutukset kaavaehdotuksesta toimitetaan kirjallisesti ennen nähtävilläoloajan päättymistä kaupunginhallitukselle kirjaamon kautta.

Muistutus MRL 65 §, MRA 27 §

6. Hyväksyminen

Kaavaehdotus hyväksytään kaupunginvaltuustossa.
Hyväksymispäätöksestä on 30 päivän valitusaika Turun Hallinto-oikeuteen.
Kaavan hyväksymispäätöksen tultua lainvoimaiseksi kaava kuulutetaan lehti-ilmoituksella voimaan tulleeksi.

Muutoksenhaku, Valitus MRL 188-191 §§, KuntaL 90§

Kaava-asioissa muutoksenhakukeino on kunnallisvalitus, joka tehdään 30 vrk:n kuluessa hyväksymispäätöksestä Turun hallinto-oikeudelle.  

Kunnallisvalituksen valitusperusteet ovat:

• päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
• päätöksen tehnyt viranomainen (valtuusto, kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta) on ylittänyt toimivaltansa tai

• päätös on muuten lainvastainen.

Valitusoikeus on asianosaisella sekä kunnan jäsenellä. Kunnan jäsen (KuntaL 3 §) on kunnan asukas, yhteisö, laitos tai säätiö, jonka kotipaikka on kunnassa sekä se, joka omistaa tai hallitsee kiinteää omaisuutta kunnassa. Vaikutuksiltaan vähäisestä asemakaavanmuutoksesta on valitusoikeus kunnan jäsenten sijasta vain niillä, joiden oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen kaava välittömästi vaikuttaa.

Kunnallisvalituksen tehnyt voi hallinto-oikeudelta kielteisen päätöksen saatuaan tehdä jatkovalituksen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO). Asemakaavasta ei saa valittaa KHO:een mikäli alueen pääasiallinen käyttö on ratkaistu oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa.

Muutoksenhaku käsittää myös oikaisuvaatimuksen.