Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen

Kävelyn ja pyöräilyn edistämistä ohjaavat valtakunnalliset tavoitteet. Uudenkaupungin ensimmäinen Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma on rakennettu vuoden 2021 aikana ja hyväksytty keväällä 2022.

Edistämisohjelman määrälliseksi tavoitteeksi on asetettu 30% kasvu kävelyn ja pyöräliikenteen määrään vuoteen 2030 mennessä.  Se on sama kuin valtakunnallisessa linjauksessa (LV ja M 2018???) Matkamäärien kasvun lisäksi kävelyn ja pyöräilyn turvallisuuden tulee parantua, jotta kasvu voidaan saavuttaa kestävästi. Tämä edellyttää toimenpiteitä erityisesti liikennejärjestelyihin ja kestävän ja turvallisen liikkumiskulttuurin muovaamiseen. 

Ohjelman perustan muodostava kolme tukijalkaa: 

  • Arkiliikunnan arvostuksen kasvattaminen 
  • Turvallinen, toimiva ja viihtyisä liikkumisympäristö ympäri vuoden 
  • Sitoutuminen ja yhteistyö tukevat ohjelman toteutusta sekä seurantaa ​

Mittarit seurantaan: 

  • Laskentapisteissä mitattu kävelyn ja pyöräliikenteen keskimääräinen vuosikasvu on 3 % vuosina 2021–2030. 
  • Poliisin tietoon tulleet onnettomuudet (Tilastokeskus). Virallisen tieliikenteen onnettomuustilastoinnin puutteiden takia liikenneturvallisuuden seurannassa hyödynnetään lisäksi THL:n ja TVK:n tilastoja. 

Käytetyin liikuntapaikka

    Kävely- ja pyöräilytiet ovat Uudenkaupungin käytetyin liikuntapaikka (Liikuntakyselyt 2020 ja 2021). Kävelyn ja pyöräilyn ohjelmalla on paljon yhtymäkohtia  #UkiLiikkuu-ohjelmaan. #UkiLiikkuu-ohjelma painottuu liikuntapaikkaolosuhteisiin, jollaisia ovat esim. virkistysreitit tai maastopyöräilyreitit ja kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa keskitytään liikenteellisiin olosuhteisiin ja toimenpiteisiin.  

    Kävelyn ja pyöräilyn asukaskysely 

    Ohjelmatyön yhteydessä avattiin verkkokysely asukkaiden ja vierailijoiden näkemysten keräämiseksi. Vastaajia oli lähes 600, joista pääosa oli Uudenkaupungin keskustaajaman  asukkaita. Kysely koostui monivalintakysymyksistä ja karttapohjaisista osioista.   Tärkeimmiksi kehityskohteiksi kävelyn ja pyöräilyn kehittämiselle koettiin erilaiset nykytilan parannukset, kuten reittien kunnon ja kunnossapidon, liikenneturvallisuuden ja koetun turvallisuuden sekä haja-asutusalueiden pyöräilyolosuhteiden parantaminen. Kävelyn ja pyöräilyn edistämistä toivottiin osaksi kaupungin kärkitavoitteita.  Myös haja-asutusalueiden pyöräilynolosuhteisiin halutaan parannusta. Avoimissa vastauksissa mainittiin erityisesti tarve Kalannin ja Laitilan väliselle jalankulun ja pyöräilyn väylälle.

    Ohjelmatyön käytännön toimenpiteitä ovat mm. kävelyn ja pyöräilyn tavoiteverkkojen hankkeistus ja priorisointiohjelman laatiminen investointien perustaksi. Karttakyselyn perusteella ongelmakohdat erottuvat selvästi. Suurimpia haasteita ovat Vakka-Suomenkatu kokonaisuudessaan sekä Koulukatu ja Pohjoistullikatu torin läheisyydessä. Yleisesti ottaen risteysalueet koetaan verkon käytettävyyden kannalta vaikeimmiksi. Osaan kohteista on jo muutossuunnittelu käynnissä.

    Liitteet