Veden hankinta, käsittely ja laadun valvonta

Uudenkaupungin Veden toimintaan kuuluu veden hankinta, käsittely ja laadun valvonta Uudessakaupungissa sekä verkostojen ylläpito.

Uudenkaupungin Veden toiminta-alue

Kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle toiminta-alueen ja tarvittaessa muuttaa hyväksyttyä toiminta-aluetta vesihuoltolaitoksen esityksestä tai, jos laitos ei ole tällaista esitystä tehnyt, laitosta kuultuaan. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 16.12.2010 Uudenkaupungin Veden toiminta-alueen.

Veden hankinta

Veden hankinta ja käsittely Uudessakaupungissa

Uudenkaupungin Veden raakavesilähteenä toimii makean veden allas. Allas on muodostunut siten, että Velhovesi ja Ruotsinvesi nimiset lahdet erotettiin merestä patoamalla. Allas valmistui vuonna 1965. Allas on taannut Uudellekaupungille ja laajalle osalle Vakka-Suomea hyvän talousveden saannin.

Uudenkaupungin Vesi pumppaa vuosittain raakavettä makean veden altaasta n. 3,1 milj. m3 talousveden valmistukseen ja teollisuuden tarpeisiin.

Alla olevat graafit makean veden altaan vedenkorkeudesta päivittyvät suoraan vesi.fi -sivustolta. 

Uudenkaupungin makean veden altaan käyttö- ja hoitosuunnitelma -hanke

Uudenkaupungin makean veden altaasta saa 25 000 vakkasuomalaista juomavetensä. Altaan tulevan käytön turvaamiseksi  tehdään käyttö- ja hoitosuunnitelma. Suunnitelmassa huomioidaan altaan veden eri
käyttötarpeet ja altaan luontoarvot.

Hankkeen toteutuksesta on vastannut Turun ammattikorkeakoulu ja projektipäällikkönä toimii Pekka Alho. Yhteistyössä ovat mukana Pro Agria Länsi-Suomi ja Uudenkaupungin Vesi. Hanke saanut tukea maaseudun kehittämisen toimintaryhmä Ravakan Leader-rahoituksesta. 

Ranta- ja vesialueiden omistajien näkemyksiä altaan tilasta sekä mm. alueeseen liittyviä kehitystarpeita selvitettiin kyselytutkimuksen avulla. Kyselytutkimuksesta käyttö- ja hoitosuunnitelman tueksi laadittu raportti. 

Hankkeen yhteydessä on makeanvedenaltaasta laadittu myös epävirallinen syvyyskartta. Kartan syvyystiedot ovat tarkistamattomia, joten se ei virallisesti sovellu navigointiin, mutta siitä on silti varmasti apua altaalla liikkuville. Suuntaa-antavien syvyystietojen lisäksi karttaan on merkitty joitakin vedenalaisia, vedenpäällisiä ja veden pinnassa olevia kiviä sekä luonnonsuojelualueet.

Tilastotietoja altaasta

• pinta-ala noin 40 km2
• vesitilavuus noin 160 000 000 m3
• keskisyvyys noin 4,4 m
• suurin syvyys noin 24 m
• valuma-alue noin 500 km2
• altaaseen laskevan Sirppujoen valuma-alue noin 430 km2
• päivittäinen vedenottolupa 65 000 m3
• päivittäinen vedenotto noin 8000 m3

Veden käsittely Nervanderin vesilaitoksella

Nervanderin vesilaitoksella tuotetaan talousvettä Uuteenkaupunkiin ja naapurikuntiin vuodessa lähes 1,5 miljoonaa kuutiometriä. Oikealla vedenkäsittelyllä varmistetaan, että talousvesi on terveellistä ja turvallista. Järjestelmää seurataan, ohjataan ja kunnossapidetään 24/7. 

Nervanderin vesilaitos on pintavesilaitos. Verkostoon jaettava talousvesi tuotetaan makean veden altaasta pumpattavasta raakavedestä.

Prosessin kuvaus

Käsittelyprosessin alussa veden alkaliteettia nostetaan ja humus saostetaan ferrisulfaatin, hiilidioksidin ja kalkkimaidon avulla. Syntynyt saos poistetaan flotaatio-menetelmällä. Tämän jälkeen veden pH nostetaan välialtaassa kalkkiveden avulla. 

Seuraavassa vaiheessa mangaani ja rauta saostetaan vedestä hapettamalla kaliumpermanganaattia käyttäen ja saos poistetaan hiekkasuodatuksella. Verkostoon pumpattavan veden pH säädetään hiilidioksidilla ja sen jälkeen hiilisuodatuksessa poistetaan vielä hajuja, makuja ja mahdollisia haitallisia aineita. Veden hygieenisyys viimeistellään ultraviolettivalolla ja klooriamiinilla ennen jakelua kuluttajille.

Talousveden laatu ja valvonta

Veden pH ja kovuus

Vesilaitokselta lähtevän veden pH on välillä 7,8 - 8.2. Kovuudeltaan vesi on keskikovaa, 1,3 mmol/l, saksalaisella kovuusasteikolla ° dH 7,3.

Laadunvalvonta ja riskienarviointi

Uudenkaupungin Veden tuottama talousvesi täyttää hyvin talousvedelle asetetut laatuvaatimukset kaikissa näytteenottopisteissä.

Talousveden laadun valvonta perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön talousvesiasetukseen ja vesilaitoksen riskinarviointiin. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut terveydensuojelulain ja säteilylain nojalla asetuksen talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (STM asetus 683/2017). Asetuksessa säädetään talousveden laatuvaatimuksista ja –tavoitteista sekä desinfioinnista, talousveden säännöllisestä  valvonnasta sekä talousveden terveydelliseen laatuun vaikuttavien riskien arvioinnista ja hallinnasta.

Terveydensuojelulain 20 §:n 3 momentin mukainen riskienarviointi

Uudenkaupungin Vesi on laatinut Water Safety Plan -riskienhallintasuunnitelman valtakunnallista WSP-työkalua apua käyttäen. Työ on toteutettu ns. työpajoina, jolloin riskienhallinta-asioita on mietitty ja ratkottu eri kokoonpanoilla olleissa työryhmissä. 

Koko vedenjakelun toiminnan kattava riskienarviointi tehtiin vuonna 2019. Vesihuoltolaitoksen oman henkilökunnan lisäksi työhön osallistui prosessisuunnittelija-konsultti, terveystarkastaja sekä muita yhteistyökumppaneita . Mahdolliset veden laatuun ja toimitusvarmuuteen vaikuttavat riskit luokiteltiin vakavuuden perusteella ja havainnot käytiin läpi yhdessä terveydensuojeluviranomaisen kanssa. WSP:n mukainen riskienarviointi on talousvesiasetuksen 1352/2015 vaatimusten mukainen ja kattaa myös vesihuoltolain edellyttämät selvilläolo- ja tarkkailuvelvoitteet.

Riskienarviointi käydään läpi säännöllisesti terveydensuojeluviranomaisen kanssa ja terveydensuojeluviranomainen valvoo, että veden laatua ja toimitusvarmuutta turvaavat toimenpiteet tulee tehdyksi vesihuoltolaitoksella. Terveydensuojeluviranomainen on hyväksynyt riskinarvioinnin 13.8.2019

Talousveden viranomaisvalvonnan tutkimustuloksia 

Nervanderin vesilaitos

Verkostoveden vaihtuvat näytteenottopaikat

Raakaveden viranomaisvalvonnan tutkimustuloksia