Vakka-Suomen rakennemuutoksen hallinta edellyttää ripeitä toimia

Valmet Automotiven uudet laajamittaiset lomautukset ja irtisanomiset ravistelevat koko Vakka-Suomen seutua ja tuovat merkittäviä lisähaasteita alueen jo ennalta hyvin hankalaan tilanteeseen. Jokainen menetetty työpaikka vaikuttaa moninkertaisesti perheisiin, yrityksiin ja palveluihin. Samaan aikaan alueella on vahvaa osaamista ja potentiaalia, mutta niiden hyödyntäminen edellyttää ripeitä ja kohdennettuja toimia.

Varsinais-Suomen ELY-keskus, Varsinais-Suomen liitto sekä Uudenkaupungin ja Laitilan kaupungit ovat yhdessä muiden toimijoiden kanssa laatineet alueen tuntemukseen ja todettuun tukitarpeeseen perustuvan toimenpide-ehdotuksen, joka on toimitettu työ- ja elinkeinoministeriölle.

Toimenpide-ehdotuksessa todetaan, että investointi- ja kouluttautumisedellytysten vahvistaminen sekä saavutettavuuden ja yritystoimintaympäristön kehittäminen tarjoavat vaikuttavimman tuen alueen tilanteeseen.

Esitettävät toimenpiteet

Vakka-Suomen alueelle toteutettavien investointien tukeminen

Yrityksille suoraan suunnattu, investointi- ja kasvuedellytyksiä edistävä tuki (EAKR) on tehokkain ja nopeimmin vaikuttava toimenpide Vakka-Suomen tämänhetkiseen haastavaan tilanteeseen. Vakka-Suomi kuuluu heikoimpaan, eli kolmanteen tukialueeseen. Rahoituksen niukkuuden vuoksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen linjaukset eivät nykyisellään mahdollista riittävää tukea alueen yritysten investointeihin. 

Valtioneuvosto voi nimetä heikommin kehittyneitä alueita tukialueiksi, jolloin investointeihin myönnettävän avustuksen taso voi olla korkeampi kuin muualla maassa. Tukialueet määritellään EU:n asettamien kriteereiden puitteissa, joista keskeisimpiä ovat väestöntiheys, BKT ja työttömyysaste sekä tietyt maantieteelliset erityispiirteet. Tukialueeksi on kuitenkin mahdollista nimetä myös vakavan rakennemuutoksen kohteena olevia alueita, kuten Vakka-suomi, jonka tilanne jo saadun ÄRM-statuksen jälkeen on vielä entisestään vaikeutunut. Esitetäänkin Vakka-Suomen tukialuestatuksen määräaikaista muutosta korkeamman tukitason mahdollistavaksi.

Vuosiksi 2022–2027 tehtyyn tukialuemäärittelyyn tehtiin väliarvioinnin perusteella muutos niin, että Kotka, Hamina ja Pyhtää nousivat korkeimpaan yritystukiluokkaan. Muun muassa Kymenlaakson liitto katsoi muutoksen laittavan liikkeelle useita merkittäviä, työpaikkoja luovia investointihankkeita. Muutos tukialueisiin voidaan väliarvioinnin kautta kuitenkin toteuttaa vain kerran ohjelmakaudella. Uusi ohjelmakausi taas alkaa liian myöhään ajatellen Vakka-Suomen akuuttia tukitarvetta.

Vakka-Suomen ÄRM-statuksen tulisi jo sellaisenaan vaikuttaa myös investointitukiin myönnettävän rahoituksen määrään, mikä ei kuitenkaan tällä hetkellä näy ELY-keskuksen määrärahoissa. Vakka-Suomen alueelle toteutettavien investointien tukemiseen onkin siksi osoitettava erillinen investointitukiohjelma, sekä mahdollistaa myös keskisuurten ja isompien yritysten mahdollisuudet investointitukiin. Lisäksi ELY ja Business Finland voisivat kohdentaa erityisiä ohjelmarahoja Vakka-Suomeen.

Edellä esitetyn perusteella Vakka-Suomen alueelle toteutettavien investointien tukemiseen on nopeasti myönnettävä lisärahoitusta sekä tuen ehtoja on määräaikaisesti muutettava niin, että ne vastaavat yritysten erityisen investointituen I-alueen ehtoja. Uusien tukiehtojen ja siihen myönnettävän rahoituksen tulee olla voimassa ennakolta tiedossa olevan määräajan, jolloin sillä olisi vaikutusta investointien aikatauluun. Rakennemuutostilanteessa Varsinais-Suomen elinvoimakeskukselle esitetään EAKR:n ja/tai kansallisen yritystuen kautta lisävaltuuksia Vakka-Suomen yritysten kasvua tukeviin kehittämis- ja investointihankkeisiin 6 miljoonaa euroa.

Lisäksi toivotaan valtio-omistajalta aktiivisuutta Valmet Automotiven laajentuessa uusille toimialoille tukemalla tarvittavia investointeja sekä henkilöstön kouluttamista myös lomautettujen osalta esimerkiksi Komission julkaiseman Skills Guarantee –ohjelman kautta.

Työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistävien palvelujen tuottaminen

Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) tuen hakeminen irtisanottujen palveluiden järjestämiseen

Suomen tulee hakea EGR-tukea Valmet Automotiven ja sen alihankkijoilta irtisanottujen työllistymistä edistäviin palveluihin ja toimiin sekä esimerkiksi työnantajien työllistämiskannustimiin. Työllisyysalueen palveluja toimeenpanemaan tarvitaan lisäresurssia nopeuttamaan toimenpiteitä ja auttamaan irtisanottuja perheineen. Tarvittavat toimet ja palvelut täsmentyvät, kun työllisyyspalvelut ehtivät perehtyä kohderyhmän palvelutarpeeseen.

Kansallisen lisärahoituksen hakeminen lomautettujen palveluiden järjestämiseen

Lomautettujen palveluihin ei ole mahdollista käyttää EGR-tukea, joten tämän kohderyhmän työllisyyden edistämiseen ja osaamisen kehittämiseen esitetään Turun työllisyysalueelle miljoonan euron kansallista lisätukea Valtioneuvoston lisätalousarviopäätöksessä äkillisten rakennemuutosten hoitoon osoitetusta määrärahasta (20.11.2025). Lomautettujen osaamisen kehittämisen välineenä esimerkiksi yhteishankintakoulutus on toimiva ratkaisu erityisesti, jos Valmet Automotivella on tarve uudelleen kouluttaa henkilöstöään autotuotannon muuntuessa uusille toimialoille. Myös lomautettujen osalta tarvittavat toimet ja palvelut täsmentyvät, kun työllisyyspalvelut ehtivät perehtyä Valmet Automotiven, sen alihankintaverkoston ja kohderyhmän palvelutarpeisiin.

ReArm Europe rahoitusvälineen suuntaaminen Vakka-Suomen sotilaallisen liikkuvuuden ja kaksoiskäyttöteollisuuden investointeihin

Euroopan komissio on uudistanut nykyistä koheesiopolitiikkaa esittelemällä ReArm Europe -suunnitelman, jossa nykyisiä EU-rahoitusvälineitä hyödynnetään puolustus- ja kaksikäyttöinvestointeihin. Uudistuspaketin käyttöönotto on jäsenvaltioille vapaaehtoista. Suomi on omalta osaltaan päättänyt osana aloitetta kohdentaa uudelleen Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027-ohjelman varoista 300 milj. euroa puolustus- ja kaksikäyttötarpeisiin. Siirrot koskevat ohjelman nykyisiä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) sekä Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) rahoituskehyksiä. Siirtymäalueilla (kuten Varsinais-Suomi) EU-osarahoitusosuus on 60 %.

Ohjelmanmuutoksen toiseen erityistavoitteeseen Puolustusteollisuutta ja kaksikäyttöisyyttä tukevan teollisuuskapasiteetin vahvistaminen kohdistetaan yhteensä 90 milj. euroa. Rahoituksella tuetaan investointeja puolustus-, kaksikäyttö- ja suojelutuotteiden tuotantokapasiteettia sekä verkostoitumis- ja kansainvälistymismahdollisuuksia huomioiden myös hiilineutraalisuuden ja digitalisaation mahdollisuudet. Painopiste on pk-yritysten tukemisessa.

Hankkeiden alueellinen kohdentaminen tehdään suuraluetasolla olemassa olevien rahoituskehysten puitteissa, vaikka puolustusteollisuuden yritykset eivät jakaudu tasaisesti eri alueiden välillä vaan ovat keskittyneet tiettyihin osiin maata.

Vakka-Suomen rakennemuutostilanteen loiventamiseksi ReArm-rahoitusta tulee suunnata seutukunnan puolustus- ja kaksoiskäyttöteollisiin investointeihin. Rahoitus tulee irrottaa alueellisista rahoituskehyksistä tukemalla kaksoiskäyttöteknologioiden kehittymistä samoilla periaatteilla koko maassa. 

Työvoiman liikkuvuutta alueella on edistettävä

Turku-Uusikaupunki lähijunaliikenne ja radan peruskorjaus

Turku-Uusikaupunki radan peruskorjaus ja henkilöjunaliikenteen pilottikokeilun käynnistäminen sekä paikallis- ja seutuliikenteen tukeminen ovat tärkeitä toimia seudun elinvoiman tukemisessa. Turku-Uusikaupunki-radan ratasuunnitelma on lausunnoilla. Ratasuunnitelman tavoitteena on parantaa radan turvallisuutta, poistaa radan tasoristeyksiä ja parantaa radan stabiliteettia. Toimenpiteet mahdollistaisivat nopeuden noston henkilöliikenteen osalta tasaiseen 100 km/h nopeuteen. Uudenkaupungin radan peruskorjaus sisältyy valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12) investointiohjelmaan ja sen Kustannusarvio on 180 milj. Euroa.

Turku-Uusikaupunki –radalla kulkee tällä hetkellä tavaraliikennettä. Rata on elinkaarensa päässä ja sen turvallisuuden parantaminen edellyttää investointipäätöstä. Radan perusparannus on tärkeää huoltovarmuudelle ja vaarallisten aineiden kuljetuksille. Tavaraliikenne on suurelta osin lannoite- ja kemikaalikuljetuksia, jotka vaikuttavat koko Suomen lannoiteteollisuuden verkoston toimivuuteen. Radan kehittäminen kytkeytyy länsirannikon meri- teknologiateollisuuden investointien toteutumiseen ja vihreän siirtymän hankkeisiin. Raskaiden tavarajunien liikennöintiedellytysten varmistamiseksi on radan perusparannus käynnistettävä.  Mahdollisimman pikaisella aikataululla on käynnistettävä lähijunaliikenteen pilotointi Turusta Uuteenkaupunkiin. Lähijunaliikenne ja pendelöinti luo tehokkaammat työmarkkinat ja mahdollistaa osaajien liikkumisen autotehtaan ja meriteollisuuden työvoimatarpeen vaihdellessa. 

Laitilan eritasoliittymä

Laitilan eritasoliittymä olisi tärkeää toteuttaa raskaan tavaraliikenteen ja myös henkilöautoliikenteen sujuvoittamiseksi. Kustannusarvio on n. 48 milj. euroa. Länsirannikon valtatie 8 on Suomen merkittävin viennin ja huoltovarmuuden väylä, jossa kulkee lähes 30 % Suomen tavaraviennin arvosta. Varsinais-Suomen ja Satakunnan vaikutusalueella Turun ja Porin välillä Laitilan keskustan kohta on päätien keskeisin kehitettävä osa. 

Vilkkaan elinkeinoelämän ja satamayhteyden sujuvuus ja liikenneturvallisuus edellyttää nelihaaraisen tasoliittymän poistamista Laitilan keskustassa ja nopeustason nostamista pääväylätasolle 80 kilometriin tunnissa. Sen tilalle valtatie 8 ja kantatie 43 risteykseen on tarkoitus rakentaa eritasoliittymä. Hankkeen päivitetty tiesuunnitelma on valmistunut ja hanke on toteuttamisvalmiudessa . Hankkeen toteuttaminen jaksottuu usealle vuodelle.

Nykyinen Laitilan tasoliittymä on tavaraliikenteen ja alueella toimivan teollisuuden pullonkaula. Investointi avaa uusia mahdollisuuksia valtatien vaikutusalueen teollisuuden kehittämiselle ja lisää valtatien 43 varrella sijaitsen auto- ja akkutehtaan kehittämispotentiaalia uudelle liiketoiminnalle, muun muassa puolustus- ja kaksoiskäyttöteollisuudessa. Investointi mahdollistaa Laitilan kaupunkikeskustan ja liikenneturvallisuuden kehittämisen. Liikennemäärä keskustan kohdalla on suuri, noin 8 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus on mittava. 

Laitila-Uusikaupunki jalankulun ja pyöräilyn väylä

Laitila-Uusikaupunki jalankulun ja pyöräilyn väylää on odotettu valmiiden suunnitelmien kanssa jo pitkään. Kyseessä on n. 6 km puuttuva osuus, johon kunnat ovat sitoutuneet osarahoittajiksi. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 5 100 000 €. 

Kantatien 43 Uusikaupunki–Laitila tieosuus Uudenkaupungin Kalannin ja Laitilan Kodjalan välillä on nykyisellään ilman jalankulku- ja pyöräilyväylää. Tie on todettu vaaralliseksi kaupunkien taajamien välillä. Tällä hetkellä jalankulku ja pyöräily on mahdollista vain kapealla pientareella.

Vilkkaan tavaraliikenteen yhteydellä on hiljattain tapahtunut pyöräilijän ja kuorma-auton välinen kuolemaan johtanut onnettomuus. Kävely- ja pyörätien rakentaminen on edellytys liikenteen turvallisuuden parantamiselle. Lisäksi kantatien varren asutuksen ja esimerkiksi Uudenkaupungin tehtaan tulevaisuuden työmatkaliikkuminen kestävästi edellyttävät jalka- ja pyörätien rakentamista.

Hankkeen tiesuunnitelma on valmis ja hanke on välittömässä toteutusvalmiudessa ja sen kustannusarvio on 5 100 000 euroa. Hanke sisältyy valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12) investointiohjelmaan maanteiden seudullisten pyöräteiden kokonaisuuteen. Laitilan ja Uudenkaupungin osallistuminen kustannuksiin vähentää valtion rahoitusosuutta.

Yritystoimintaympäristöä on kehitettävä

Teollisuusinvestointi

Uuteenkaupunkiin on sijoittumassa kansainvälinen teollisuusyritys. Yrityksellä on ennestään omia tuotantoyksiköitä USA:ssa ja EU:ssa sekä yhteistyötä tunnettujen kumppaneiden kanssa. Hanke edellyttää uusien tie ja katuyhteyksien rakentamista kaupungin puolelta. Kustannusarvio yhteyksien rakentamiseksi on n. 2 milj. €. 

Uudenkaupungin kalasatama

Uudenkaupungin Suukarin kalasatama on puretun saaliin määrällä mitattuna Suomen suurin kalasatama. Vuonna 2023 noin 22 % Suomen merialueen kaupallisen kalastuksen saaliista purettiin sinne. 

Tarvitsemme tukea järjestelmien ja sataman kehittämiseen, jotta se täyttää EU säädökset ja valvonta-asetuksen ja voi toimia listattuna kalasatamana. Kalasataman listaamisella tarkoitetaan Sataman hyväksymistä merkittäväksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 14 artiklan (valvonta-asetuksen 14 artiklan) 6 kohdan mukaisesti laadittuun luetteloon. Komissio arvioi vuosittain vastaanotetut hakemukset. Satama voidaan merkitä listattujen satamien luetteloon vain, jos sillä on kaikki seuraavat asiat kunnossa: punnitusjärjestelmät, laitteet ja valvontavälineet, jotta voidaan varmistaa saalisilmoitusten tarkkuus ja sen valvonta. Lisäksi listattuun satamaan purkavalta alukselta vaaditaan, että se hyväksytään luetteloon ko. satamaan purkavista aluksista. Hyväksyntä edellyttää tiettyjen normien täyttämistä.