Uudenkaupungin matkailutulo 15,5 miljoonaa euroa – pudotus maltillisempi kuin monissa muissa kaupungeissa

Uudessakaupungissa matkailu toi vuonna 2024 yhteensä 15,53 miljoonaa euroa välitöntä matkailutuloa. Laskua tuli 3,4 prosenttia edellisvuodesta, mutta pudotus jäi selvästi valtakunnallista keskiarvoa pienemmäksi. Monissa muissa matkailukaupungeissa matkailutulo laski huomattavasti enemmän – esimerkiksi Porvoossa lähes 18 prosenttia, Turussa yli 11 prosenttia ja Tampereella 13 prosenttia.

Visitoryn tekemän matkailutulo- ja työllisyystutkimuksen mukaan matkailun yleinen kehitys koko maassa on kärsinyt talouden epävarmuudesta. Keskimäärin tutkituilla alueilla matkailutulo väheni 4,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, erityisesti suomalaisten matkailijoiden kulutuksen hiipuessa. Ulkomaisten matkailijoiden rahankäyttö sen sijaan kasvoi, ja heidän yöpymisensä ylittivät jo niukasti koronapandemiaa edeltävän vuoden 2019 tason.

Matkailun työllisyysvaikutus on yhä merkittävä. Matkailuliikevaihdon osuus kaikkien toimialojen liikevaihdosta oli keskimäärin 1,5 prosenttia, mutta matkailutyöllisyyden osuus henkilötyövuosista oli 2,6 prosenttia. Tämä kertoo alan työvoimavaltaisuudesta ja paikallisuudesta – matkailutyöpaikkoja ei voi ulkoistaa.

Uudenkaupungin välitön matkailutulo 15,53 miljoonaa euroa

Uusikaupunki osallistui toista kertaa Visitory Oy:n toteuttamaan valtakunnalliseen matkailutulomittaukseen. Vuonna 2024 Uudenkaupungin välitön matkailutulo oli 15,53 miljoonaa euroa. Yleinen taloudellinen epävarmuus näkyi myös Uudenkaupungissa, ja tulos laski edellisvuodesta 3,4 %. Matkailun kokonaisvaikutukset olivat 22,57 miljoonaa euroa.

Uudenkaupungin matkailutulo oli 1 048 euroa asukasta kohti. Matkailun osuus kaikkien toimialojen liikevaihdosta oli 1,1 %.

Matkailu synnytti Uudessakaupungissa 62 välitöntä henkilötyövuotta (2023: 63 htv), ja kokonaistyöllisyysvaikutus oli 75 henkilötyövuotta (2023: 76 htv). Välittömiä palkkatuloja matkailun ansiosta työllistyneille maksettiin 2,3 miljoonaa euroa (2023: 2,2 milj. €). Kunnallisverot näistä palkkatuloista olivat 0,2 miljoonaa euroa.

Matkailun osuus Uudenkaupungin kaikkien toimialojen työllisyydestä oli 1,2 % (2023: 1,06 %).

Vertailtaessa välitöntä matkailutuloa muiden toimialojen liikevaihtoon, voidaan todeta, että matkailutulo on Uudessakaupungissa hieman suurempi kuin kiinteistöalan toiminta ja lähes yhtä suuri kuin talonrakentaminen. 

Uudenkaupungin matkailutulon lasku -3,4 %, on vähemmän kuin tulosten keskimääräinen lasku. Monissa kaupungeissa pudotus oli selvästi suurempi: Naantalissa –6,5 %, Haminassa –9,8 %, Turussa –11,2 %, Tampereella –13 % ja Porvoossa jopa –17,9 %.

Uusikaupunki päihitti matkailutulossa jo toistamiseen matkailukaupunkina tunnetun Hangon (14,2 milj. €), vaikka Hanko onnistuikin kasvattamaan tulojaan 1,5 %, kertoo Uudenkaupungin matkailusuunnittelija Irmeli Laiho-Andersson.

Matkapuhelinten liikkumisdata paljastaa huimia matkailijamääriä

Tänä vuonna Uudenkaupungin matkailu on hankkinut tutkimustietoa myös matkapuhelinten liikkumisdatasta touko–syyskuun ajalta. Sen avulla voidaan mitata seutukunnan ulkopuolelta saapuneiden kotimaisten matkailijoiden määrää. Mukana luvuissa ovat myös vapaa-ajan asukkaat, joiden kotipaikka ei ole Vakka-Suomessa.

– Luvuista puuttuvat kaikki ulkomaalaiset matkailijat, joita tänä kesänä on ollut erittäin runsaasti, Laiho-Andersson tarkentaa.

Liikkumisdatan mukaan touko-heinäkuussa Uudessakaupungissa vieraili seutukunnan ulkopuolelta 313 468 kotimaista matkailijaa. Heistä valtaosa, 48,7 %, tuli muista Varsinais-Suomen kunnista, pääasiassa Turusta. Toiseksi eniten matkailijoita saapui Satakunnasta (35,64 %), Uudeltamaalta (7,58 %) ja Pirkanmaalta (3,79 %). Loput tulijat jakautuivat pienemmillä osuuksilla eri maakuntien kesken. Vähiten matkailijoita oli Pohjois-Karjalasta (0,03 %) ja Lapista (0,01 %).

Kuukausittaiset luvut jakautuivat seuraavasti: toukokuussa 90 292, kesäkuussa 104 910 ja heinäkuussa, suosituimpana lomakuukautena, 118 266 matkailijaa. Elokuun tilastot valmistuvat syyskuun alussa.