Ugin keskustan elinvoimalaskenta kuvaa keskustan rakennemuutosta ja hetkellistä siirtymävaihetta

Uudenkaupungin vuoden 2026 keskustan elinvoimalaskennan tulokset ovat valmistuneet. Tulokset osoittavat keskustan elinvoimaluvun heikentyneen viime vuodesta ja vertailuvuodesta 2023, mutta samalla keskustassa näkyy myös useita positiivisia kehityssuuntia, joita yksittäinen tunnusluku ei kokonaisuudessaan kuvaa. Elinvoimaluvun muutos on Uudessakaupungissa ollut kuitenkin hieman pienempi kuin pienten kaupunkien mediaani.

Elinvoimalaskenta perustuu valtakunnalliseen Elävät Kaupunkikeskustat ry:n menetelmään, jossa keskustan liiketilat kartoitetaan yhden päivän kenttälaskennalla. Vuoden 2026 valtakunnallisten elinvoimalaskentojen mukaan elinvoima vahvistuu erityisesti suurimmissa kaupunkikeskuksissa, kun taas pienempien kaupunkien kehitys vaihtelee enemmän.

Tämän vuoden laskenta osui Uudessakaupungissa ajankohtaan, jolloin joitakin liiketiloja oli tilapäisesti pois aktiivisesta käytöstä. Esimerkiksi kaksi keskustan ravintolatilaa oli laskentahetkellä remontissa uusien toimijoiden valmistellessa toiminnan käynnistämistä. Pienessä keskustassa jo muutaman liiketilan tilapäinenkin poikkeama näkyy tunnusluvuissa nopeasti.

– Elinvoimalaskenta kertoo ennen kaikkea keskustojen muutoksesta. Perinteisen vähittäiskaupan rinnalle on noussut yhä enemmän palveluita ja hyvinvointialan toimijoita, mikä näkyy myös Uudenkaupungin keskustan kehityksessä, sanoo elinkeinojohtaja Jarkko Heinonen.

Keskustassa näkyy myös positiivista kehitystä

Vaikka lauantaisin palvelevien liiketilojen määrä on vähentynyt, arkipäivisin palvelevien yritysten ja palveluiden määrä on kasvanut viime vuosina. Keskustan palvelurakenne on muuttunut erityisesti palvelupainotteisempaan suuntaan. Tämä rakenteellinen muutos vaikuttaa myös elinvoimalukuun, sillä mittari painottaa erityisesti lauantaisin palvelevia liiketiloja. Erityisesti kauneus- ja hyvinvointipalveluiden määrä on kasvanut viime vuosina selvästi, mikä on myös valtakunnallinen keskustakehityksen trendi. Uudenkaupungin kehitys heijastaa myös valtakunnallista keskustakehityksen muutosta, jossa perinteinen vähittäiskauppa vähenee ja palveluiden osuus kasvaa.

Vuoden 2026 tuloksissa näkyy myös keskustan siirtymävaihe. Vaikka elinvoimaluku laski hieman vuodesta 2025, tyhjien liiketilojen osuus pieneni. Tämä kertoo siitä, että keskustassa tapahtuu edelleen uusiutumista ja tilojen käyttöönottoa, vaikka osa liiketiloista oli laskentahetkellä siirtymävaiheessa.

Uudenkaupungin toimintaympäristöön vaikuttavat tällä hetkellä myös korkea työttömyys sekä väestön ikääntyminen, jotka heijastuvat keskustapalveluiden kysyntään ja yritysten toimintaympäristöön. Tästä huolimatta keskustassa tapahtuu edelleen aktiivista uusiutumista ja kehittämistä. Kaupunginlahden rantaan avautuu tänä kesänä myös uusi puistogolfkohde.

Elinvoimaluku on kaupungin oma seurantamittari

Elinvoimalaskenta sisältää useita eri tunnuslukuja. Näitä ovat mm.:

• lauantaisin palvelevien liiketilojen osuus
• vapaiden liiketilojen osuus
• kaupallinen tiiviys eli lauantaisin palvelevien liiketilojen määrä suhteessa keskustan pinta-alaan
• elinvoimaluku.

Elinvoimaluku muodostuu lauantaisin palvelevien liiketilojen ja tyhjien liiketilojen suhteesta kaupungin asukaslukuun. Mittari kuvaa keskustan kaupallista aktiivisuutta ja sen kehitystä pitkällä aikavälillä. Koska kaupunkien koko, väestörakenne, keskustojen rajaukset ja palvelurakenne vaihtelevat merkittävästi, elinvoimaluku ei ole yksiselitteinen kuntien välinen vertailumittari. Sitä käytetään ennen kaikkea kaupungin oman kehityksen seurantaan.

Santasalon analyysi tukee havaintoja rakennemuutoksesta

Tuomas Santasalon tänä keväänä laatima Uudenkaupungin markkina-analyysi tukee havaintoa siitä, että Uudenkaupungin keskustassa on käynnissä ennen kaikkea kaupallisen rakenteen muutos. Raportin mukaan keskustan palvelurakenne on kuitenkin säilynyt monipuolisena ja keskusta toimii edelleen kaupungin tärkeimpänä kaupallisena keskittymänä.

Raportin mukaan keskustassa on tapahtunut pitkällä aikavälillä runsaasti toimijavaihdoksia ja liiketilojen uusiutumista. Erityisesti palveluiden määrä on kasvanut samalla, kun perinteinen erikoiskauppa on vähentynyt valtakunnallisen kehityksen mukaisesti.

Keskustan kehittämistä jatketaan BID-yhteistyöllä

Uudessakaupungissa keskustan kehittämistä jatketaan aktiivisesti myös UkiBID-yhteistyön kautta. Tällä hetkellä keskusta-alueen yrittäjät ja yhdistykset osallistuvat ensimmäisen BID-toimintasuunnitelman äänestykseen.

Ensimmäisessä vaiheessa valmistelussa ovat:

• yhteinen keskustabrändi
• Loiston aika -tapahtuma- ja valaistuskokonaisuus
• kesän kävelevä opas -kokeilu

Tavoitteena on vahvistaa keskustan vetovoimaa, lisätä asiakasvirtoja ja rakentaa pitkäjänteistä yhteistyötä keskustan toimijoiden kesken.