Kaupunkikeskustojen elivoimalaskennat ovat valmistuneet - Uusikaupunki on sinnittelijä

Valtakunnallisen keskustojen elinvoimalaskennan tuoreet tulokset osoittavat, että keskustojen elinvoimaluvut ovat kääntyneet kasvuun. Vuoden 2025 laskenta osoittaa +0,4 % kasvun edellisvuoteen verrattuna – ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen. Suunta on nyt kääntynyt vuodessa ylöspäin etenkin suurimmissa kaupungeissa. 

Elinvoimalaskennassa tarkastellaan kivijalkaliiketilojen käyttöä – erityisesti kauppojen, ravintoloiden ja tyhjien liiketilojen osuutta. Tulokset suhteutetaan kaupungin kokoon ja väestökehitykseen.

Uusikaupungin keskusta kaipaa uusia yrittäjiä

Uudenkaupungin keskustan elinvoima on vuosien ajan pysynyt suhteellisen vakaana. Ravintoloiden osuus kaikista kaupoista ja ravintoloista ei ole merkittävästi muuttunut, ja niiden sekä kaupan kokonaisosuus liiketiloista on ollut vain hienoisessa laskussa. Vapaiden liiketilojen osuus on kuitenkin nyt noussut 10,9 prosenttiin, ylittäen niukasti valtakunnallisen keskiarvon (10,3 %). Vaikka tilanne ei vielä ole hälyttävä, suunta kertoo markkinamuutoksista ja tilojen sopeutumispainetta kasvattavista tekijöistä. 

Kaupunki on siirtynyt ns. "alhaisen tyhjätilan kaupungista" kohti keskitasolle luokiteltavaa riskiä, jossa tilojen käyttöaste vaatii jatkuvaa seurantaa ja reagointia. Taustalla vaikuttaa erityisesti paikallinen rakennemuutos: autotehtaan irtisanomiset ja lomautukset ovat heijastuneet keskustan toimijoihin. Samanaikaisesti valtakunnalliset megatrendit, kuten kaupungistuminen, väestön ikääntyminen ja verkkokaupan kasvu, muokkaavat toimintaympäristöä.

- Kuten Suomalaisten kaupunkikeskustojen elinvoima keväällä 2025 -raportissa todetaan, elinvoiman hiipuminen ei ole luonnonlaki ja monissa suuremmissa kaupungeissa pitkään jatkunut negatiivinen kehitys on taittunut, toteaa kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén. - Uusikaupunki on sinnitellyt vuosia keskiviivan molemmin puolin laskennassa, välillä elinvoimaluku on ollut kasvussa ja välillä taasen laskussa. Tärkeää on pitkäjänteinen kehittäminen, tiivistää Arvela-Hellén.

Koronapandemian vuosina 2020–2022 Uusikaupunki kulki vastavirtaan: kun useimmat kaupunkikeskustat menettivät voimakkaasti elinvoimaansa, Uudenkaupungin elinvoimaluku kasvoi 17,4 prosenttia. Elinvoimaluvun vaihtelut kertovat ennen kaikkea kehityssuunnista, mitä pienempi kaupunki on kyseessä sen suurempia kuitenkin prosentuaaliset heilahdukset voivat olla. Pienessä kaupungissa yksittäisten yritysten päätökset – kuten remontit, muutot tai lopettamiset – näkyvät tilastoissa nopeasti. Elinvoimaluku on yksi tapa tarkastella kaupunkikeskustojen elinvoiman trendejä myös suhteessa toisiin kaupunkeihin, vaikka jokaisen kaupungin elinvoimaluku on uniikki eikä suoraan verrannollinen toisiin kaupunkeihin. Uudenkaupungin tämänhetkinen elinvoimaluku on 2,794, kun koko maan - laskennassa mukana olevien - keskusta-alueiden keskiarvo on 2,458.

Suhteellisesti eniten kasvua kolmessa vuodessa on tehnyt Savonlinna, jonka elinvoimaluku on noussut 38,6 prosenttia (2025: 1,716). Haastavin tilanne on mittavaan uudistukseen varautuvassa Raisiossa ydinkeskustassa, jossa elinvoimaluku on laskenut 38,7 prosenttia (2025: 0,780). Korkein elinvoimaluku on edelleen Pietarsaaressa, jossa suhteessa väkilukuun on poikkeuksellisen vilkasta kaupan ja ravintola-alan toimintaa. Toisaalta Pietarsaarenkin elinvoimaluku on altis helahteluille - laskua kolmessa vuodessa on ollut 24,6%.

Keskustapalkinto 2025 – tunnustus pitkäjänteisestä kehittämistyöstä

Uusikaupunki palkittiin toukokuussa valtakunnallisessa keskustakilpailussa vuoden 2025 kaupunkikeskustana. Elävät Kaupunkikeskustat ry:n myöntämä tunnustus annettiin pitkäjänteisestä työstä keskustan kehittämiseksi. Uudistukset ovat onnistuneet vaalimaan historiallista ympäristöä ja samalla luomaan modernia, houkuttelevaa kaupunkielämää merenrantakaupunkiin.

Uusia ratkaisuja kivijalkayrittäjyyden ja matkailun tueksi

Uusikaupunki on mukana koko Vakka-Suomen alueella toteutettavassa palvelu- ja matkailuklusterihankkeessa (Las Palmas), jossa kehitetään uudenlaisia keinoja mm. keskustojen elinvoiman vahvistamiseen.. Hankkeessa sovelletaan skotlantilaista BID-mallia (Business Improvement District), jossa yritykset, kiinteistönomistajat, kunnat ja muut toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä alueen elinvoiman edistämiseksi. Tavoitteena on lisätä vetovoimaa, tukea palveluiden ja kivijalkayrittäjyyden säilymistä sekä vahvistaa matkailubrändiä koko seudulla.