Mitä varautuminen tarkoittaa?

Valmiuslain mukaan kunnan tulee varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa. Kunta varmistaa toimintansa jatkuvuudenhallinnalla sekä muilla häiriöntilanteiden estämiseen tai hallintaan tähtäävillä toimenpiteillä. Uudenkaupungin kaupunki tekee yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa ja harjoittelee säännöllisesti häiriötilanteita varten.

Yhteiskuntaan kohdistuvien uhkien ja niistä johtuvien häiriötilanteiden kirjo on laaja. Yhteistä niille on, että ne kaikki tapahtuvat jonkin kunnan alueella tai niiden vaikutukset ulottuvat kuntalaisiin.

Varautumalla kunta huolehtii, että kuntalaisille tärkeät palvelut ja päätöksenteko toimivat myös normaaliajan häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Häiriötilanteiden aikana palveluissa voi esiintyä katkoksia, mutta pyrkimyksenä on, että palvelut palautuvat normaaliksi mahdollisimman pian. 

Kunta tiedottaa mahdollisten häiriötilanteiden yhteydessä tilanteen kehittymisestä verkkosivuilla, kunnan sosiaalisen median kanavissa sekä tiedotusvälineiden avulla.

Asukkaan omatoiminen varautuminen

Turvallinen koti-, työ- ja muu toimintaympäristö on tärkeä meille kaikille. Huolehdi omalta osaltasi ympäristösi turvallisuudesta. Varoittimet, alkusammutusvälineet, poistumisreitit ja oikea toiminta auttavat onnettomuustilanteessa. Lisäksi on hyvä varautua myös häiriötilanteisiin, kuten myrskyihin, tulviin ja pitkiin sähkökatkoksiin.

Valmistaudu yllättäviin tilanteisiin, kuten sähkön, veden tai lämmön katkoksiin. Varmista, että kotonasi on ylimääräistä ruokaa, vettä ja lääkkeitä ainakin kolmen vuorokauden ajaksi sekä paristokäyttöinen radio ja taskulamppu. Suunnittele etukäteen kuinka toimit pitkäkestoisen vesikatkoksen aikana ja miten pysyt lämpimänä, jos lämmitys ei toimi. On myös tärkeää tuntea varautumisen perusteet eli tietää esimerkiksi, mistä saa oikeaa tietoa häiriötilanteessa. 

Kotitalouksien omatoiminen varautuminen on suuri apu ja turva yhteiskunnalle ja etenkin ihmiselle itselleen. Jokaisen kannattaa varautua häiriötilanteisiin ja ylläpitää kotivaraa.

Kotoa olisi hyvä löytyä vähintään 72 tunnin ajaksi:

  • Pitkään säilyvää, sellaisenaan syötävää tai ilman sähköä valmistuvaa ruokaa
  • Muutama litra pullovettä/henkilö
  • Välttämättömiä lääkkeitä ja särkylääkkeitä
  • Paristoilla toimiva radio
  • Paristoja
  • Taskulamppu tai otsalamppu
  • Puhdas kannellinen ämpäri tai kanisteri
  • Ladattu varavirtalähde
  • Vähän käteistä rahaa
  • Kosteuspyyhkeitä ja käsidesiä
  • Joditabletteja
  • Ilmastointiteippiä
  • Muovipusseja ja vessapaperia
  • Polttopuita, jos on takka tai puu-uuni
  • Ensiapulaukku
  • Palovaroitin
  • Alkusammutusvälineet

Tiedottaminen

Kiireellisissä hätätilanteissa tulee aina soittaa yleiseen hätänumeroon 112. On myös suositeltavaa ladata puhelimeen 112-sovellus. 

Häiriötilanteissa kunta tiedottaa tilanteen etenemisestä ja ohjeista verkkosivuilla, sosiaalisen median kanavissa sekä yleisissä tiedotusvälineissä. Myös pelastuslaitokset antavat tiedotteita hätätilanteissa. Pelastustoimen yleisiä ohjeita löydät pelastustoimen sivuilta.

Vaaratiedote

Vaaratiedote on viranomaisten tärkein keino varoittaa asukkaita. Vaaratiedote annetaan aina väestöhälyttimellä soitettavan yleisen vaaramerkin lisäksi. Vaaratiedote luetaan radiossa ja näytetään teksti-TV:n sivulla 112 sekä tarvittaessa myös televisiossa ruudun yläreunassa juoksevana tekstinä. Vaaratiedote julkaistaan myös muun muassa 112 Suomi -sovelluksessa, YLE:n uutisvahtisovelluksessa sekä pelastustoimen ja 112:sen sivuilla.

Vaaramerkki

Yleinen vaaramerkki on yhden minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan jakson pituus on 7 sekuntia ja laskevan jakson pituus samoin 7 sekuntia. Yleiseen vaaramerkkiin liittyy aina vaaratiedote. Kuullessasi yleisen vaaramerkin siirry sisätiloihin ja seuraa uutisointia ja viranomaistiedotteita. Varmista uutisten ja tiedotteiden alkuperä.