Tietoa Uudestakaupungista

Tällä sivulla

Uusikaupunki on alun perin perustettu Uudenkirkon pitäjään Männäisten kylään 17.5.1616. Nykyiselle paikalleen kaupunki perustettiin 19.4.1617, jota pidetään myös Uudenkaupungin varsinaisena perustamispäivänä. Uusikaupunki on ollut Vasaborgin kreivikunnan pääkaupunki vuosina 1646 - 1681.

Seutukunta

Uusikaupunki kuuluu Vakka-Suomen seutukuntaan. Vakka-Suomeen kuuluu kaksi kaupunkia, Laitila ja Uusikaupunki, sekä neljä kuntaa, Kustavi, Pyhäranta, Taivassalo ja Vehmaa. Koko Vakka-Suomessa oli vuoden 2018 lopussa 31 248 asukasta, ja Uudenkaupungissa 15 700 asukasta.

Seutukaupunkiverkosto on 56 kaupungin vapaaehtoisuuden pohjalta muodostunut yhteistyöverkosto. Seutukaupunkeja ovat kaupungit, jotka ovat oman seutunsa ja talousalueensa keskuksia tai keskuspareja, mutta eivät maakuntiensa keskuksia. Seutukaupungeissa asuu liki miljoona asukasta ja niissä on yli 60 000 yritysten toimipaikkaa. Ne ovat sujuvan elämän keskuksia, joissa työn ja perheen sekä monipuolisen ja laadukkaan vapaa-ajan yhdistäminen on helppoa ja mutkatonta. Kuntaliitto koordinoi ja muodostaa alustan verkostolle sekä tarjoaa sen toiminnalle asiantuntijatukea.

Sijainti

Länsi-Suomen lääni
Varsinais-Suomen maakunta
Pohjanlahden rannalla
Turusta noin 70 km luoteeseen
Raumalta 45 km etelään
Tampereelta 170 km lounaaseen

Liikenneyhteydet

lähin reittiliikenteen lentokenttä Turussa (70 km)
lähin pienlentokenttä Piikajärven lentokeskus (77 km)
lähin rautatierahtiliikenneasema Uusikaupunki
lähin henkilöliikenneasema Turussa (70 km)
lähin valtatie nro 8 (Turku-Pori) 18 km päässä Laitilassa
Hepokarin ja Yaran satamat, joihin johtaa 7 m ja 10 m väylät
vierasvenesatama Pakkahuone (koordinaatit: 60°47,9´ / 21°24,4´)

Talous

Kunnallisveroprosentti 8,6 (2024)
Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,12 (2024)
Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,50 (2024)
Muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,12 (2024)

Vakiintunut liputuspäivä

Vakiintunut liputuspäivä on 19.4. eli Uudenkaupungin perustamispäivä. Suositellaan, että kaupungin lisäksi myös valtion virastot, laitokset, yritykset ja yksityiset liputtavat.

Vaakuna

Uudenkaupungin vaakuna pohjautuu Kustaa II Adolfin kaupunginoikeuksien myöntämisen aikaan 1617 annettuun vanhaan sinettiin, minkä on piirtänyt nykyiseen muotoonsa useille kunnille vaakunoita suunnitellut Ahti Hammar.

Uudenkaupungin vaakunassa on hopeisella pohjalla kaksi sinistä haukea ja Ruotsin kuningaskuntaan liittyen on vaakunan yläosassa kultainen kruunu, missä näkyy kolme rubiinia ja kaksi topaasia. Jalokivien värit, punainen ja sininen, vastaavat niiden luonnollisia värejä.

Värit kaupungin vaakunaan on saatu Wasaborgin kreivin vaakunasta. Uusikaupunki oli Wasaborgin kreivikunnan keskus vuosina 1646-80. Nykyinen vaakuna on otettu käyttöön vuonna 1960.

Vaakuna on tarkoitettu kaupungin omaan käyttöön. Jos jokin yhdistys, järjestö tai kaupungissa toimiva yritys haluaa jossain yhteydessä käyttää vaakunaa, niin sen käyttöoikeus on pyydettävä kaupungilta. Kaupunginjohtaja tekee päätöksen käyttöluvasta.

Isännänviiri

Uudessakaupungissa on saatavilla Uudenkaupungin leijonien teettämää isännänviiriä, jossa on kaupungin vaakunan haukikuvio. Viiriä myy mm. Uudenkaupungin matkailutoimisto. Viiriä on kahta kokoa, pituus 3 m ja 4,5 m. Viirien hinnat ovat 70 € ja 80 €.

Isännänviiriä käytetään yleensä merkkinä siitä, että isäntäväki on kotona tai mökillä. Viiriä on vaivaton käyttää, sillä se voi heilua salossa yötä päivää. Virallisina liputuspäivinä on kuitenkin liputettava Suomen lipulla.