Uudenkaupungin digipolku

Tulevaisuudentutkija Perttu Pölönen kirjoittaa teoksessaan Tulevaisuuden lukujärjestys, että informaatiovallankumouksessa tietokoneet syrjäyttävät sen osaamisen, mitä vielä äsken pidettiin arvokkaana. Hän nostaa esille näkökulman, jossa arvokkaaksi on nostettava se, mihin kone ei pysty eli sydämen taidot. Koneella ei ole luonnetta, ei persoonaa eikä se osaa käyttäytyä kuin ihminen. Ihmisen inhimillisyyden ensisijaisuudesta huolimatta tulevaisuudessa meidän tulee hallita teknologioiden käyttö. Pölönenkin tiivistää, että teknologia on työkalu ja neutraali väline.

Uudenkaupungin opetustoimessa havahduttiin vuonna 2018 siihen, että vuosille 2016-2021 laadittu Tieto- ja viestintätekniikan strategia oli jo tuolloin monilta osiltaan vanhentunut. Digioppiminen on tehnyt tuloaan perusopetukseen ja lukioon jo 90-luvulta asti, mutta viime vuosina sähköiset yo-kirjoitukset ja moni muu tekniseen kehitykseen liittyvä harppaus ovat kasvattaneet vaatimuksia digitaalisuuden käytölle opetuksessa. Uudessakaupungissa ensimmäinen tavoite asetettiin tvt-opetussuunnitelman laatimiselle. 

Asiaa varten koottu työryhmä teki nopeassa tahdissa päätelmän, että jokainen uusi neljäkymmentäsivuinen strategiajulkaisu on aina vanhentunut jo painosta tullessaan. Syntyi ajatus digitaalisesta portaalista, verkkosivustosta, jossa informaatio päivittyy ja joka pysyy ajantasaisena. “Uudenkaupungin DigiPolku” oli työnimenä heti alusta alkaen ja se myös säilyi lopulliseen julkaisuun asti.

Digipolussa perusidea on se, että jokaisella Uudessakaupungissa peruskoulunsa käyvällä lapsella ja nuorella on toiselle asteelle siirtyessään riittävät ja tasaveroiset digitaidot. Digipolun sisällöissä tavoitteena on jokaiselle saavutettava perustaso, jolla selviää jatko-opintojen arjessa.  Osa-alueina oppilaiden digiosaamisen kehittämisessä ovat 1. Käytännön työskentelytaidot 2. Media- ja tiedonhallintataidot ja 3. Ohjelmointitaidot.

Yksi keskeinen anti tässä verkkoportaalissa on se, että sisältötavoitteet antavat myös jokaiselle opettajalle raamit siitä, mitä taitoja eri luokka-asteilla tulee oppilaiden kanssa harjoitella. Tavoitteena on ollut luoda konkretiaa digioppimisen portaille - tieto ja digiosaaminen rakentuu hiljalleen jo aiemmin opitun tiedon päälle.  Jokaiselle luokka-asteelle on määritelty käsiteltävät sisällöt ja opettajan tehtävänä on huolehtia, että asiat myös käydään läpi.

Digipolku ei ole vain sisältöpankki. Sivuston yksi ulottuvuus on myös toimintaympäristön muutoksen kuvaaminen. Oppilaiden ja henkilökunnan käytössä tulee olla ajanmukaiset ja monipuoliset tieto- ja viestintätekniset laitteet ja ympäristöt. Strategisena päätöksenä on jo linjattu mm. se, että kaikille 4.-9.vuosiluokkien oppilaille hankitaan henkilökohtainen Cromebook oppimisen välineeksi. Cromebook on työkalu ja neutraali oppimisen väline kuten johdannossa Pölösen näkökulma kertoi. Laitteiden hankintaohjelma on käynnistetty ja vuosittain pyritään laitteistamaan kaksi ikäluokkaa - kolmessa vuodessa digipolku pitäisi olla sujuvammin tavoitettavissa henkilökohtaisten laitteiden avulla. Koko Ukin perusopetuksessa on tällä hetkellä yhteiskäyttöisiä oppilaslaitteita yli 400 ja niillä kyllä käyttöaste pysyy korkeana jatkuvasti.

On tarpeetonta kysyä  siirrymmekö Ukissa kokonaan digitaalisiin oppimateriaaleihin. Valistunut arvaukseni on, että tulemme olemaan jatkossakin hybridimallissa, jossa käytämme painettuja kirjoja ja sen ohella paljon digitaalista materiaalia. Osa materiaaleista on vain digitaalisia, mutta paikkansa on kirjoillekin. Keskeinen linjaus tällä hetkellä on Googlen G-Suite for Education -ympäristön käyttäminen oppimisympäristönä. Palvelun maksuttomuus ja toimivuus ovat osoittaneet kouluympäristöön soveltuvuuden. Sisällöt valitaan opettajajohtoisesti ja G-Suite työkalut ovat vain välineitä. Kokonaisuuden kannalta olennaista on, että meillä on valittu toimiva perusta koko opetustoimelle. Jatkossa on todennäköistä, että joiltakin osin tarveperustaisesti otamme käyttöön myös Googlen maksullisia laajennuksia - jokainen näistä täytyy kuitenkin perustella tarkoin. 

Käytettävä digitaalinen toimintaympäristö rakentuu joustavasti eri oppiaineiden ja opintokokonaisuuksien tarpeisiin aina tarvittavia ohjelmistoja ja alustoja hyödyntäen. Digitaalisen oppimisympäristön vahvuus on se, että sen avulla voidaan opetus toteuttaa vaihtelevin menetelmin sitomatta toimintaa niin vahvasti perinteiseen luokkahuoneeseen.

Uudenkaupungin digitaalisen oppimisen ja osaamisen tukijalka löytyy opettajakunnasta. Jo useiden vuosien ajan on osa opettajista toiminut vertaistutorina digiopetuksessa. Digitutorit tulevat olemaan keskiössä myös digipolun jalkauttamisessa osaksi opetussuunnitelman mukaista opetusta. Digitutorit myös huolehtivat osaltaan siitä, että Uudenkaupungin digipolku pysyy ajan tasalla ja palvelee oppimista oikealla tavalla. Meidän on totuttava digitaalisuudessa muutokseen ja epävarmuuteenkin: teknologinen kehitys menee eteenpäin huimaa vauhtia ja meidän täytyy olla koko ajan valmiina päivittämään osaamistamme ja rakenteita, joiden avulla osaamista jaetaan oppilaille.

Ukin DigiPolku on ollut opetus- ja kasvatuslautakunnan päätettävänä 27.1.2021 ja sisältö löytyy osoitteesta  https://sites.google.com/edu.uki.fi/digipolku .

Esa Pirkola
Lukion rehtori
Digipolku-työryhmän puheenjohtaja