Viikaisten koulun vanha Steinway & Sons -flyygeli saapui peruskorjattuna Wintteriin

Vuonna 1909 valmistunut Steinway & Sons -flyygeli on peruskorjattu ja sijoitettu Monitoimijatalo Wintteriin. Samana vuonna kaupunkiin hankittu soitin kunnostettiin F-Musiikki Pianoverstaalla, ja sen pintakäsittely tehtiin Puolan Kaliszissa.

Flyygelin peruskorjauksen kokonaiskustannukset olivat noin 27 000 euroa. Kustannukset katettiin Yhtenäiskoulun irtaimistosta saaduilla huutokauppatuotoilla sekä Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran Säätiöltä saadulla avustuksella.

Peruskorjauksen yhteydessä flyygeliin asennettiin siirtämistä helpottavat pyörät sekä pianon kosteudenhallintajärjestelmä.

Soitin sijoitetaan Wintterin esitysportaikon näyttämölle. Flyygeli on Wintterin koulun ja Uudenkaupungin lukion sekä Vakka-Suomen musiikkiopiston käytössä, ja sitä hyödynnetään myös Wintterissä järjestettävissä konserteissa.

Lue alta museojohtaja Mari Jalavan teksti flyygelin hankintaprosessista.

Ehdotus musiikkiolojen vilkastuttamiseksi

Kunnollisen konserttiflyygelin hankinta kaupungille ei ollut kovin nopea prosessi. Vuonna 1904 Uudenkaupungin Sanomissa julkaistiin keväällä muutamia ilman nimeä olevia mielipidekirjoituksia, joissa tuotiin esille se, että Uudenkaupungin kulttuurielämä on etenkin talviaikana kovin kuollutta. Ehdotus oli, että etenkin konserttielämää pitäisi vilkastuttaa, mutta ongelmana oli se, ettei kaupungissa olevissa juhlasaleissa ollut kunnollista pianoa tai flyygeliä. 
Ravintola Wallilassa oli piano, mutta esimerkiksi juuri valmistuneessa raittiusseura Kasvin talossa ei ollut mitään soitinta. Lyseolle oli 1900 valmistunut laajennus ja uusi juhlasali, johon nyt toivottiin, että voisi hankkia kunnollisen flyygelin.  

Mutta yksi ehto on välttämätön voidaksemme konsertin antajia tänne kutsua, ja 
se on, että tänne hankitaan kunnollinen konserttisoittokone flyygeli. Omissa ilta-
missamme on tuon tuostakin tullut sellaisen soittokoneen puute hyvin tuntuvaksi. 
Lyseon juhlasalissa pidettyihin iltamiin, missä soittokonetta on tarvittu, on pianoa 
täytynyt lainata, mistä on voitu saada. Ja siitä on aina ollut suuria vaikeuksia eikä 
kukaan mielellään hyvää soittokonetta anna tuolla tavalla kuljetettavaksi. (US 
21.4.1904) 

Konsuli Alexander Zachariassen tekee ehdotuksen flyygelin rahoittamisesta

Marraskuussa 1904 konsuli Alexander Zachariassen ehdotti kaupunginvaltuuston kokouksessa, että kaupungin vuosittain saamista anniskeluyhtiön voittovaroista myönnettäisiin flyygelin hankintaan rahaa. Päätettiin varata tarkoitukseen 500 mk. Tämä raha päätettiin säilyttää omana rahastonaan Säästöpankissa kasvamassa korkoa. Flyygeli mainittiin hankittavan lyseon juhlasaliin.

Ennen Alkon perustamista 1932 anniskeluyhtiöiden toiminta ja voittojen kerääminen oli säädeltyä ja lainsäädäntö ja kaupungin oma säädökset määräsivät näiden voittovarojen käytöstä. Yleensä ne piti ohjata jonkinlaiseen yleishyödylliseen tarkoitukseen. Uudessakaupungissa kaupunginvaltuusto päätti vuosittain voittovarojen kohdentamisesta.

Neljän vuoden kuluttua päätös hankinnasta

Uudenkaupungin Sanomissa kirjoitettiin silloin tällöin yhä siitä ongelmasta, ettei kaupungissa ole mahdollisuutta järjestää kunnon konsertteja. Myös alkoholivoittovaroista varattiin vuosittain summa, joka talletettiin rahastoon. Syksyllä 1907 oli rahaa kertynyt 2100 mk. Lyseon johtokunta esitti, että valtuusto myöntäisi ennakolta 1000 mk, jotta 3100 mk maksava flyygeli voitaisiin hankkia. Tätä ei kuitenkaan hyväksytty.

Kipeä puute. …Soitannollinen elämä, mitä nykyaikaisessa yhteiskunnassa on yh-
tenä sivistyskannan ilmiantajana, kärsii kaupungissamme kipeätä puutetta siitä, 
ettei täällä oli juhlahuoneustossa, Wallilaa lukuunottamatta, soittokonetta, flyyge-
liä tai pianinoa, jollainen tekisi mahdolliseksi konserttien toimeenpanemisen… 
(US30.10.1906)

Flyygeli saapuu Ebba Munckin mukana vihdoin kaupunkiin 1908

Vihdoin oli saatu kerättyä 2700 mk ja flyygeli päätettiin hankkia. Toimijoina olivat Uudenkaupungin lyseon johtokunta ja Konserttiystäväin yhdistyksen johtokunta. Hinnasta jäi uupumaan 400 mk, jonka takaisin maksamisesta kaupungille sovittiin erikseen. Tulevia konsertteja ja musiikkielämää varten perustettiin konserttikannatusyhdistys, johon pyrittiin saamaan runsaasti jäseniä. Jäsenmaksulla saisi hankittua vakituisen paikan lyseon salin konserteista. Oli laskettu, että konsertteihin mahtuu 300 tuolia. Eli myytiin tavallaan kausikortteja. Aktiivisia toimijoita olivat mm. August Widgren, Jalmari Lehtinen, Julius Sario, rouva Ahlstén, rouva Hellström ja neiti Mia Blom.

Marraskuun alussa, 7.11.1908 oli tieto, että flyygeli on jo saapunut Helsinkiin. Oli saatu tieto, että Oskar Merikanto oli soittanut flyygeliä jo Helsingissä ja ihastunut siihen.

Flyygeli on jo saapunut Helsinkiin ja on sitä soitellut herra Merikanto, joka oli hy-
vin ihastunut siihen. Selim Palmgren on myöskin lausunut mieltymyksensä Stei-
way-flyygelin ostamisesta, vaikka se onkin jonkin verran kalliimpi kuin mitä varat 
nykyisin sallivat… (US 7.11.1908)

14.11.1908 flyygeli saapui Uuteenkaupunkiin Saunasillan laituriin kiinnittyneellä Ebba Munck -höyrylaivalla. Ebba Munck oli alkuaan uusikaupunkilaisomistuksessa ollut matkustajahöyrylaiva, joka tuossa vaiheessa kuului jo Turun Höyrylaiva Osakeyhtiölle ja se liikennöi Helsinki – Turku – Vaasa -välillä.

Konserttiflyygeli, Steinway & Sons´in tehtaasta, saapui jo viime lauantaina tänne 
Ebba Munck -laivalla ja on nyt lyseon juhlasalissa. Flyygeli on komean ja aistik-
kaan näköinen – sen ääntä emme ole vielä kuulleet – ja on sen hinta 3100 mark-
kaa. (US 19.11.1908)

Crusellin musiikkia vihkiäiskonsertissa

Ensimmäinen konsertti uudella flyygelillä järjestettiin perjantaina 27.11. illalla. Sen järjesti musiikinystävien yhdistys ja konsertilla haluttiin muistaa Uudessakaupungissa syntynyttä säveltäjä B. Crusellia. Ohjelman kerrottiin olevan arvokas ja sisältävän monenlaista ohjelmaa.

Iltama on omistettu kaupungissamme syntyneen säveltäjän B. Crusellin muistolle 
ja on ohjelmassa sen johdosta esitelmä mainitusta henkilöstä, soittoa kaupungin 
vasta hankitulla flyygelillä, yhdistyksen sekakuoron esityksiä, soololaulua ja jou-
siorkesterisoittoa. Avustajana, paitsi musiikinharrastajia kaupungistamme, on 
myöskin tohtorinrouva Kyrklund Turusta... (US 26.11.1908)

Säännöt flyygelin käytölle

Lyseon johtokunta laati flyygelin käyttämisestä ohjesäännön, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi vielä ennen vuoden 1908 loppua. Vuokra flyygelin käyttämisestä pianokonsertteja varten oli 20 mk, säestystarkoitukseen 15 mk ja iltamissa, mitä lyseolla aiotaan pitää muutakin ohjelmaa, 10 mk. Samalla päätettiin myös hankkia verho (suojakangas?) ja tuoli flyygelille. 
Myös flyygelin palovakuuttaminen annettiin kaupungin rahatoimikamarin tehtäväksi.