Kalanjalostuksen uranuurtajan kalafileistä ruodot poistetaan käsityönä
Uusikaupunkilaisesta Kalaset Oy:stä lähtee kaksi kertaa viikossa täysin ruodottomia kalajalosteita Helsingin kouluihin, sairaaloihin ja hoivapalveluihin. Kaukaisin asiakas on Japanissa asti.
Kalasetin henkilöstöruokalaan on lokakuisena torstaiaamuna kello yhdeksän katettu aamupala, joka vetäisi vertoja monen hotellin aamiaisbuffetille. Tarjolla on muun muassa neljän viljan puuroa, mannapuuroa, juustoa, leikkeleitä, leipää, vihersalaattia, mehuja ja tietenkin tuoretta graavilohta. Monipuolinen aamupala on koko henkilöstölle normaalia arkea vuoden jokaisena työpäivänä.
Toimitusjohtaja Esa Lahtinen sanoo, että aamiaisella on positiivisia vaikutuksia niin terveyden kuin työhyvinvoinnin näkökulmastakin.
− Kunnon aamupala auttaa jaksamaan ja edistää vastustuskykyä, hän sanoo. Aamupalan vaikutusta tai ei, toimitusjohtaja voi esitellä ylpeänä tilastolukuja yrityksen sairauspoissaoloista.
− Ne ovat neljännes siitä, mitä sairauspoissaolot ovat keskimäärin elintarviketeollisuudessa, hän sanoo.
Aamupalatarjoiluista vastaava Tarja Koivunen on ollut Kalasetin palveluksessa kohta 25 vuotta. Hänen toimenkuvansa on monipuolinen, sillä osan päivästä hän työskentelee tuotannossa kalankäsittelyssä.
− Tykkään molemmista hommista, ei voi moittia. Ja haluan oppia aina uuttakin, hän sanoo.
Kalasettiä alusta asti luotsannut Esa Lahtinen kertoo, että yrityksen toimintamalli poikkeaa monista muista.
− Meillä ei ole puhelinmyyjiä, emme mainosta, emmekä hae näkyvyyttä messuilla. Haluamme keskittyä tekemiseen, yrityksen kehittämiseen ja työmenetelmien hiomiseen, hän perustelee.
Kymmenen miljoonan liikevaihtoa pyörittävän Kalasetin menestysresepti perustuu toimitusjohtajan sanoin ohueen ja ammattitaitoiseen organisaatioon sekä tuotteiden korkeaan laatuun ja oikeaan hinnoitteluun.
− Ne ovat asioita, jotka pätevät kaikkeen kannattavaan liiketoimintaan, Lahtinen sanoo.
Lahtisen seurassa aamiaista nauttivat konttoripäällikkö Jani Mäkinen ja tuotantopäällikkö Marko Huhtala. Molemmat tulivat yritykseen aikoinaan töihin kalankäsittelyyn.
Nyt he ovat yrityksessä osaomistajia.
Ei meillä ole koskaan katsottu tittelien päälle, eikä käyntikorttejakaan ole tarvittu, edelleen tarvittaessa fileeveitseenkin tarttuvat miehet hymähtävät. Markkinointiin Kalasetillä ei ole ollut tarvetta, sillä vuonna 1988 perustetulla yrityksellä on pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita ja asiakkaita, joille he ovat toimittaneet kalafileitä, kuutioita ja suikaleita vuosien, joillekin jopa vuosikymmenten ajan. Ulkomaanvientiä ei ole paria poikkeusta lukuun ottamatta.
− Japanilainen kauppahuone on jo vuosikymmenet tilannut meiltä kirjolohen fileerauksesta jäävän alarasvan evineen, jonka he uppopaistavat ja syövät riisipallojen kanssa.
Kalankäsittelystä jäävät ruodot ja päät menevät ulkomaille lemmikkieläinten ruoan raaka-aineeksi. Käytännössä siis kaikki raaka-aine hyödynnetään eikä tuotannosta synny jätettä. Yritys palvelee elintarviketeollisuutta, suurkeittiöitä, kalatukkuja ja vähittäiskauppaa.
Kalaset toimittaa ruodottomia kalajalosteita kaksi kertaa viikossa muun muassa Helsingin kaupungin ruokapalvelujen raaka-aineeksi. Ruodot poistetaan tarkkaan käsityönä, sillä mikään kone ei pysty Lahtisen mukaan samanlaiseen tarkkuuteen kuin ihmiskäsi.
− Tätä arvostetaan ammattikeittiöissä, joissa valmistetaan ruokaa lapsille ja ikäihmisille.
Yritys työllistää lähes 50 ihmistä ja kiireisin aika on loppuvuosi. Lahtinen kuvailee sitä kirjolohen sadonkorjuuajaksi ja samaan vuodenaikaan osuu myös monien luonnonkalojen sesonki. Silakan, ahvenen, siian, kuhan ja hauen saaliita on mahdotonta ennustaa.
− Olen 47 vuotta tehnyt näitä kalahommia enkä ole vieläkään oppinut kuhan sielunelämää. Joinakin aikoina sitä voi tulla 50 kiloa päivässä, toisinaan parhaimmillaan toista tuhatta kiloa, Lahtinen kuvailee. Kalojen kutuajat ovat jaksottaneet Kalasetin kolmikon elämää jo vuosikymmenten ajan, mikä huvittaa miehiä itseäänkin.
− Pikkuhiljaa tämä alkaa valkenemaan myös kotijoukoille, tuumaa Jani Mäkinen.
Työntekijät ovat sitoutuneet tekemään kiireisinä aikoina pidempiä päiviä. Työaikapankki pitää huolta siitä, että ylityöt saadaan kuitattua myöhemmin lyhyempinä viikkoina tai pidempinä lomina.
Vaihtuvuus on meillä vähäistä ja meillä on paljon pitkäaikaisia työsuhteita, Lahtinen sanoo ja nostaa esille vielä yhden merkittävän valttikortin rekrytoinnissa:
− Maksamme työntekijöille työehtosopimusta merkittävästi korkeampaa palkkaa.
Yrityksen matkan varrelle on mahtunut kriisiaikoja, kuten kaksi vuotta sitten. Silloin kysyntä äkkiä romahti suurkeittiöiden säästötoimenpiteiden ja edullisen tuontilohen takia. Siitä selvittiin ja tänä vuonna Kalasetissä on toteutettu jo isoja investointeja.
− Saamme uudet kylmäkoneet. Ne asentaa meille uusikaupunkilainen Vakkakylmä Oy. Kylmätilaan puolestaan hankittiin uusi valaistus niin ikään paikalliselta toimijalta, Elektro-Valolta, kertoo Marko Huhtala.
Yrityksellä on pitkäaikaiset sopimukset ammattikalastajien kanssa ja Lahtisen mukaan heidän joukossaan on myös paljon nuoria. Kalatalouden edistäminen on otettu Kalasetissä tosissaan. Esimerkiksi yrityksen jalostamaa silakkaa käytetään kotimaisten kalapuikkojen raaka-aineena.
Jani Mäkinen mainitsee, että uusikaupunkilaiset ovat siitä hyvässä asemassa, että he saavat paikallisista ruokakaupoista ja ravintoloista taatusti tuoretta kalaa. Kalan matka merestä fileerauspöydälle ja sieltä kauppaan sujuu saman päivän aikana.
Toimitusjohtaja tuo esille terveyden lisäksi myös yhden muun harvemmin puhutun syyn suosia kotimaista kalaa. Uudessakaupungissa sijaitsee Suomen suurin silakkasatama, mikä on mahdollisten kriisiaikojen ruokahuollon kannalta merkittävä asia.
− Silakassa on laadukasta valkuaisainetta ja se on pelastanut ennenkin kriisiaikoina suomalaisia nälänhädältä. Senkin takia on tärkeää turvata kotimaisen silakan kalastus ja jalostus tällä seudulla.
