Kuoleman lempeässä syleilyssä - Jon Fossen Aamu ja ilta
Vakka-opiston ja kirjaston yhteisen kirjallisuuspiirin syyskausi 2025 alkoi kirjallisuuden Nobelilla vuonna 2023 palkitun norjalaisen kirjailijan Jon Fossen parissa. Fosse on julkaissut useita romaaneja ja novellikokoelmia sekä runokokoelmia. Kansainvälisesti hänet tunnetaan parhaiten näytelmäkirjailijana: hän on Henrik Ibsenin jälkeen esitetyin norjalainen draamakirjailija Euroopassa ja muuallakin maailmassa. Fosse on kirjoittanut myös lastenkirjallisuutta: satuja ja kuvakirjoja.
Jon Fosse (s. 1959) kirjoittaa nynorskaa, jota käyttävät vain harvat norjalaiskirjailijat. Suurin osa norjalaisesta nykykirjallisuudesta on kirjoitettu toisella virallisella kirjakielellä, bokmålilla. Bokmål on norjan kielen varianteista kirjakielenä vanhempi ja kehitetty tanskan kielen pohjalta. Tänä päivänä noin viisi kuudesta norjalaisesta käyttää kirjakielenä bokmålia.
Jon Fosse kertoo Nobel-puheessaan, että hän oli yläkoulussa niin ujo, että kun opettaja pani hänet luokan eteen lukemaan ääneen, hän ei peloltaan saanut sanaa suustaan vaan juoksi kauhuissaan ulos ovesta jättäen opettajan ja muut oppilaat tuijottamaan hänen peräänsä kummissaan. Myöhemmin hän koetti selitellä tapahtunutta sillä, että hänen oli kiire vessaan. Tämä tapahtuma toimi alkusysäyksenä Fossen kirjailijuudelle: hän alkoi kirjoittaa omia pikku tekstejä, runoja ja kertomuksia, koska koki, että tällä tavoin hän pääsee turvapaikkaan, paikkaan, joka on vain hänen, ja voi kirjoittaa sanoja jotka kuuluvat vain hänelle. Kirjoittamisesta tuli eräänlainen piilopaikka aralle nuorukaiselle. (Fossen Nobel-puhe Ett tyst språk. https://www.nobelprize.org/prizes/literature/2023/fosse/215872-nobel-lecture-swedish/.) Nobel-palkintolautakunta myönsi palkinnon Fosselle hänen ”innovatiivisista näytelmistään ja proosastaan, jotka antavat äänen sille, mitä ei voi sanoa ääneen” (https://www.nobelprize.org/prizes/literature/2023/summary/).
Aamu ja ilta (Morgon og kveld, 2000; suom. Katriina Huttunen 2023) on fyysistä kokoaan suurempi kirja. Vain 120-sivuinen pienoisromaani käy läpi yhden henkilön syntymän ja kuoleman. Jonkin matkaa luettuaan lukija alkaa aavistella, että Johannes joka syntyy on sama joka lopussa kuolee. Vaikka aivan varma tästä ei voi olla. Tämä on yksi tapa käsitellä kuolemaa ja myös hälventää kuolemanpelkoa. Entä jos kuoleminen onkin yksinkertainen ja lempeä tapahtuma, josta ei seuraa mitään pahaa? Voi jopa olla, että paras ystäväsi tulee sinua vastaan, kun ylität rajan. Erikoista Fossen kirjoitustyylissä on välimerkkien puuttuminen. Koko kirja on kuin yhtä pitkää virkettä, tajunnanvirtaa.
Kirjallisuuspiiriläisten kommentteja:
”Lukija voi itse ’pisteyttää’ tekstin.”
”Tuli hengästynyt olo.”
”Upposin tarinaan ja ihastuin. Hirveän hieno kirja.”
”Tykkäsin kauheasti siitä taivasosuudesta.”
”Kun Peter kertoi Johannekselle, millaista ’siellä’ on: Siellä on kaikkea mistä sinä pidät eikä mitään mistä sinä et pidä.”
”Tykkäsin melodisuudesta, soljuvuudesta, rytmistä, johon pääsi sisään.”
”Alussa oli ihana, kun kuvattiin isän tunnelmia lapsen syntyessä. Aika nopeasti hypättiin kuolemaan.”
”Sotkin sukulaisetkin: luulin, että se oli alussa syntyneen pojan isoisä, joka kuolee lopussa. Olisi mahdollista, tarkistin kynän ja paperin kanssa. Johannes-nimi toistuu isältä pojalle, eikä lukijalle kerrota, onko seitsemästä lapsestakin joku Johannes.”
”Unenomainen kuvaus kuolemasta on hieno: kaikki mikä oli vanhuudessa muuttunut vaivalloiseksi, olikin helppoa, kun oli kuollut.”
Kannattaa katsoa myös Jon Fossesta tehdyt televisiohaastattelut ja henkilökuva, jotka löytyvät Yle Areenasta. https://areena.yle.fi/hae?q=Jon+Fosse&service=tv
Kiitos Nobel-palkinnon tuoman huomion, pääsemme vihdoin tutustumaan tämän omintakeisen mestarin tuotantoon myös suomeksi. Fossen pääteoksena pidetyn, vuonna 2021 alkaneen Septologia-sarjan ensimmäinen nide Toinen nimi (Det andre namnet, 2020) on tänä vuonna julkaistu Katriina Huttusen suomennoksena, ja lisää on luvassa.
Ensi kerralla 6.10. aiheena on Salli Karin romaani Vedestä ja surusta.