Lähijunaliikenteen aloittaminen ei edellytä radan peruskorjausta

Uudenkaupungin kaupunki on jättänyt lausuntonsa lähijunaliikennettä koskevaan lakiluonnokseen ja esittää siinä kritiikkiä erityisesti uusille toimijoille asetetuista esteistä ja viranomaistehtävien järjestämisestä. Samalla kaupunginjohtaja Atso Vainio haluaa kyseenalaistaa julkisuudessa esitettyjä tietoja lähijunaliikenteen edellytyksistä Uusikaupunki–Turku-radalla.

Traficom on esittänyt näkemyksen, jonka mukaan henkilöjunaliikenne voisi alkaa vasta 2030-luvulla radan peruskorjauksen valmistuttua. Lisäksi on väitetty, että lähijunat voisivat ajaa enintään 60 km/h ja että peruskorjauksen vuoksi liikenne jouduttaisiin keskeyttämään pitkäksi aikaa.

– Radan nopeusrajoitus ei ole sidottu perusparannukseen tai sen ajankohtaan, vaan se määritellään radan teknisten ominaisuuksien perusteella. Yksi osa teknisiä ominaisuuksia on radan kunto, joka perustuu aina radan kunnossapitoon. Uudenkaupungin radalla liikennöivät kemikaalikuljetukset edellyttävät jatkuvaa kunnossapitoa, eikä kunnossapidon tasoa voida laskea alle B1-luokan rajan. Tämä tarkoittaa, että henkilöjunaliikenne moottorijunilla voi tapahtua jo nyt 100 km/h nopeudella ilman peruskorjausta, selventää Vainio.

Vainio painottaa, että perusparannuksia tehdään jatkuvasti eri puolilla Suomen rataverkkoa liikennöinnin ollessa käynnissä.

– On täysin normaalia, että ratoja peruskorjataan samalla, kun liikenne jatkuu. Töitä tehdään esimerkiksi öisin, viikonloppuisin ja juhlapyhinä, jolloin mahdolliset liikenteen keskeytykset voidaan minimoida.

Lisäksi Vainio muistuttaa, että radan peruskorjauksen kustannus ei aiheudu henkilöjunaliikenteestä, vaan raskaasta tavarajunaliikenteestä ja sen ennakoidusta kasvusta.

– Pyrimme siihen, että Traficom harkitsee kantansa uudelleen tai ainakin perustelee väitteensä tarkemmin. Radan peruskorjaus on toki tarpeen, mutta se ei ole edellytys henkilöjunaliikenteen aloittamiselle.