Velhoveden kierros

Vietä hauska päivä

Velhoveden rengastiellä

Pyöräillen saaristossa

Pyöräilijä ohoi! Kappale Suomen kauneinta saaristoa on ulottuvillasi ilman venettä tai huolta lautta-aikatauluista. Hurauta koko 50 kilometrin mittainen reitti yhtä soittoa tai nautiskele saariston tunnelmasta pitkän kaavan mukaan.

Velhoveden luodoilla ja saarilla on asuttu yli tuhannen vuoden ajan. Rengastie on syntynyt, kun kaksi merenlahtea, Ruotsinvesi ja Velhovesi, padottiin kaupungin vedenhankintaan. Lahdista muodostui suuri makeanvedenallas, jonka erottaa merestä paikoin vain kapea kannas. Tällä reitillä pyöräilet saarelta toiselle, eivätkä uimapaikat lopu kesken! Voit valita pulahdatko virkistäytymään makeaan tai meriveteen. Velhoveden rengastie vie sinut saaristokylien maisemaan, tunnelmaan ja historiaan.

Jo Agricola mainitsee näiden luotolaisten olleen Suomen ensimmäisiä kristittyjä. Juuri tänne piispa Henrik perimätiedon mukaan haaksirikkoutui vuonna 1154, mistä on muistona Piispanhaminaksi nimetty merenpoukama. Pyhämaan väitetään olleen aiemmin Pahamaa. Lieneekö nimitys sitten juontunut asukkaiden huonosta elämästä ja rosvoilusta vai “pahoista” kivisistä purjehdusreiteistä.

Se on kuitenkin varmaa, että Pyhämaan sivuitse on kulkenut ikivanha meritie, jota pitkin ulkomaiset kauppiaat purjehtivat Kalantiin Männäisten markkinoille. Männäinen oli tuolloin merkittävä Suomen kaupan keskus, eikä vähiten valtavat mittasuhteet saavuttaneen puuastiateollisuuden takia, jonka johdosta vakkasuomalaiset tunnettiin kaikkialla Pohjois-Euroopassa.

Jo keskiajalla alkanut markkinahumu ja mahdollisesti Kalannin neidon kauneus aikaansaivat sen, että kuningas lopulta perusti vakkasuomalaisille Uudenkaupungin kaupungin kauppapaikaksi.

Vakkasuomalaisten harjoittama merenkulku oli vilkasta, ja kauppaa käytiin koko Itämeren alueella, vaikkakaan ei aina kuninkaan määräysten mukaisesti. Kauppalaivastoa käytettiin välillä myös kuljettamaan kuninkaan hevosia joita mahtui yhteen laivaan likipitäen kymmenen. Laivojen hylkyjä lepää vetisissä haudoissaan sekä meren puolella että makeanvedenaltaassa.

Velhoveden rengastien varrella pyöräilijää tervehtivät vanhat torpat ja laivanvarustajien tilat, tuulimyllyt, laiturit ja laidunmaat. Monet polut ovat sammaloituneet ja aika on patinoinut rakennukset, mutta suurta osaa taloista asutaan yhä ympärivuotisesti. Kalamajat ja venesuojat muistuttavat ajasta, jolloin saariston kalastajien pyytämiä haukia vietiin sumpuissa Tukholmaan asti. Näillä vesillä on aikojen saatossa nähty monenlaisia kulkijoita, aina salakuljettajista hylkeenpyytäjiin ja saaristolaislapsiin, jotka taittoivat koulumatkansa ruuhilla soutaen.

Rengastien maisemaan on jättänyt rosoiset jälkensä monia saariston miehiä työllistänyt ala: kivenlouhinta. ”Uudenkaupungin harmaaksi” kutsutusta graniitista on aikanaan rakennettu muun muassa Kansallismuseo Helsinkiin. Kiviä laivattiin Lepäisiltä moniin Euroopan maihin ja jopa Amerikkaan saakka. Sodan aikaan louhoksilta toimitettiin niin sanottuja ”Hitlerin kiviä” natsi-Saksan monumentaalisiin rakennushankkeisiin.

Saariston eristäytyneisyys on poikinut omintakeista kulttuuria, tapoja ja nimistöä. 1891 valmistunut Katarauman silta liitti luotolaiset mantereeseen. Sillasta on monia tarinoita, joista yhden mukaan sillan yli ei ole koskaan tullut elävää sonnia eikä täysjärkistä ihmistä. Velhoveden kierroksella luonnonystävä voi bongata uhanalaisen metsäomenapuun tai muualla Suomessa harvinaisempia lintulajeja kuten mustakurkku-uikun ja räyskän. Tuulen tuivertamien tyrnipensaiden lisäksi reitistön varrelta löytyy reheviä tammi- ja saarnilehtoja.

Pittoreskissa Pyhämaan kirkonkylässä kulkijoita odottaa yksi rengastien hienoimmista kohteista: 1600-luvulta peräisin oleva salaperäinen uhrikirkko. Yksinkertainen ulkokuori kätkee sisälleen mykistävän upeat ja runsaat maalaukset.

Matkallasi voit myös piipahtaa Sirppujoen varressa ihailemassa vanhaa Radansuun vesimyllyä ja Inhamon siltaa. Kivenheiton päässä sinua odottaa entisaikojen markkinapaikka, Männäisten ruukkialue. Pyöräilyn lomassa voit nauttia Rengastien palveluista ja vaikkapa suoramyyntipisteiden herkuista.

Toivomme, että viihdyt Velhoveden rengastiellä!

Uudenkaupungin Matkailutoimisto

Uudenkaupungin MatkailutoimistoUusikaupunki Tourist office

Rauhankatu 10, PL37, 23501 Uusikaupunki
Puh./Tel. 050 420 5333, 050 420 5329, 050 420 5425
matkailu@uusikaupunki.fi

Euroopan maaseudun kehittämisen rahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin

Varsinais-Suomen Ely-keskus on rahoittanut julkaisua.