Suomi

Uusikaupunki sijoittui hienosti valtakunnallisessa elinvoimalaskennassa

Keskustojen elinvoiman diagrammi
Elävät kaupunkikeskustat -yhdistys laskee suomalaisten kaupunkikeskustojen elinvoimaa kehittämänsä elinvoimaindeksin avulla. Mitä vähemmän liiketiloja on tyhjillään ja mitä enemmän lauantaisin palvelevia liikkeitä löytyy, sitä elinvoimaisempi keskusta on kyseessä. 
 
Vuoden 2021 kaupunkien elinvoimalaskentaan osallistui kymmeniä kaupunkeja. Kun keskustojen elinvoima laski lähes kaikkialla, mentiin Uudessakaupungissa puolestaan positiiviseen suuntaan. Tulosten mukaan pahimmin koronapandemiasta kärsivät suurimpien kaupunkien keskustat.

Erittäin hieno tulos Uudenkaupungin osalta! Ja erityisesti, kun verrataan kaupunkikeskustojen elinvoiman yleiseen kehitykseen. Vain harvassa selvityksessä mukana olevassa kaupungissa suunta on tarkasteluajanjaksolla ollut positiivinen, mihin kyllä myös koronatilanteella on varmastikin ollut oma vaikutuksensa.

Kaupunkikeskustojen merkitys on kyllä kaikkialla hyvin ymmärretty ja hyvää työtä tehdään laajalti niiden elinvoiman kehittämiseksi.

Keskusta-alue on kaupungin käyntikortti ja sen elävöittäminen luo sekä veto- että pitovoimaa. Heinosen mukaan selvityksessä mainitaan hyvin, että: ” Kauppa on keskustan kivijalka, mutta keskustan vetovoima tukeutuu myös monipuoliseen elämyksellisyyteen. Keskusta yrityksineen kilpailee kuluttajien kiinnostuksesta ja vapaa-ajasta. Keskustoista haetaan myös palveluita, kulttuuria, viihdettä, jopa yllätyksiä ja yllättäviä kohtaamisia”. Tähän meidänkin on satsattava entistä enemmän. Etenkin kun tästä koronasta nyt pääsemme eroon. Keskustojen elinvoimalaskenta on Elävät Kaupunkikeskustat (EKK) ry kehittämä menetelmä. Tutkimuksen toteutuksesta vastaa TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy.
 
 
Yrittäjät