Uusikaupunki ja Loimaa ovat yhdessä rakentamassa monikampusverkostoa tavoitteenaan vahvistaa seutukuntien korkeakouluyhteistyötä, rakentaa ketteriä koulutuksia alueilta käsin sekä tiivistää oppilaitosten ja yritysten saumatonta toimintaa. Hankkeen pohjana on jo aiemmin aloitettu yhteistyö, jossa on edistetty mahdollisuuksia suorittaa AMK-opintoja Uudestakaupungista käsin. Monikampus -hanke lähtee nyt käyntiin pilottien myötä.
Uusikaupunki ja Loimaa ovat yhdessä rakentamassa monikampusverkostoa tavoitteenaan vahvistaa seutukuntien korkeakouluyhteistyötä, rakentaa ketteriä koulutuksia alueilta käsin sekä tiivistää oppilaitosten ja yritysten saumatonta toimintaa. Hankkeen pohjana on jo aiemmin aloitettu yhteistyö, jossa on edistetty mahdollisuuksia suorittaa AMK-opintoja Uudestakaupungista käsin. Monikampus -hanke lähtee nyt käyntiin pilottien myötä.
Seutukaupungit ovat Suomen teollinen selkäranka ja vahvoja maakunnallisen elinvoiman tuottajia, mutta on näillä kaupungeilla haasteensakin. Uudenkaupungin ja Loimaan työpajassa kipupisteiksi arvioitiin erityisesti kriittinen osaajapula ja seutukaupungin pitovoima.
Toisaalta on myös selkeitä vahvuuksia: Seutukaupunkien yritykset kasvavat tasaisesti, ja työpaikkoja on tarjolla. Samoin tarjolla on asumismukavuutta ja elämän laatua.
– Seutukaupungeissa sijaitsevien yritysten edellytykset toimia kilpailukykyisesti myös kansainvälisillä markkinoilla on koko Suomen hyvinvoinnin kannalta tärkeää. Yksi keskeisistä tähän vaikuttavista tekijöistä on juuri osaavan työvoiman saatavuus ja siksi panostamme monin tavoin laajaan korkeakouluyhteistyöhön, toteaa Uudenkaupungin elinkeinojohtaja Jarkko Heinonen. – On myös ilahduttavaa nähdä, kuinka opiskelijoiden kiinnostus Uuttakaupunkia kohtaan on kasvanut. Järjestimme tänä vuonna ensimmäisen opiskelijoille suunnatun tutustumispäivän, jossa esiteltiin alueen uramahdollisuuksia ja hyvän elämän edellytyksiä. Tilaisuus veti hyvin opiskelijoita ja nyt näyttää siltä, että ensi vuonna joudumme varautumaan vielä suurempaan vierailijamäärään, hän jatkaa.
Seutukaupungeista käsin on usein helppo opiskella korkeakoulujen etäopintoja, mutta nyt haettiin lisää vaihtoehtoja. Esimerkiksi etä- ja lähiopintojen hybridimalli toisi ryhmän yhteen muutaman kerran kuukaudessa seutukaupungin etäopiskelutilaan. Yhteisöllisyys kasvaisi, ja samalla myös tunne siitä, että opiskelukaverit tukevat omaa puurtamista.
– Korkeakouluopiskelijoiden vierailujen järjestämisen lisäksi Seutukaupunkien osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen (AKKE) -hankkeen puitteissa on tarkoitus toteuttaa vähintään yksi korkeakoulutasoinen koulutus Uudessakaupungissa, kertoo hankevastaava Elina Siivonen. – Olemme päätyneet siihen, että koulutuspilotti olisi lähihoitajasta sairaanhoitajaksi -koulutus. Koulutus on tarkoitus järjestää hybridinä yhteistyössä Turun amkin kanssa, ja jatkossa on suunnitelmia laajentaa koulutuksia myös muille aloille. Mahdollisuus opiskella korkeakouluopintoja omalla paikkakunnalla lisää alueen pito- ja vetovoimaa, hän lisää.
Yritykset voisivat olla hybridikampuksella myös monin tavoin näkyvillä: esimerkiksi luennoilla, tilaisuuksissa, projektien tarjoajina ja vierailuisäntinä.
– Jatkossa me ammattikorkeakouluna haluamme vahvistaa sitä, että seutukuntien yritykset löytävät meiltä opinnäytetyöntekijöitä, opiskelijamme löytävät seutukunnista harjoittelupaikkoja ja että yritysten ja korkeakoulujen välinen TKI-toiminta tiivistyy, sanoo Turun ammattikorkeakoulun kumppanuusasiantuntija Jaana Heinonen.
– Yritysten henkilöstökoulutus auttaa pitovoiman rakentamisessa. Teknologian kehityksen vauhti on huimaa, ja mukana on pysyttävä. Koulutus on arvokasta paitsi yritykselle, myös yksilöiden oman osaamisen kehittämisen kannalta, painottaa Valmet Automotiven Talent Management Specialist Marianne Nurmi.
Nurmi nosti esimerkiksi automaatio- ja IT-aiheet, joihin tarvittaisiin usein sekä pidempiä koulutuksia että nopeaa lyhytkoulutusreagointia. Olisi myös mahdollista, että eri yrityksistä koottaisiin yhteinen opiskelijaryhmä. Tällöin yhteisöllisyys ja yhteiset tehtävänannot tukisivat osaamisen kasvua. Kokonaisuudessaan jatkuvan oppimisen tarpeet liittyvät erilaisiin kohderyhmiin ja mm. osatutkintoihin ja täydennyskoulutukseen.
– Opiskelijoille keskeistä olisi täydentää opintojaan suomalaisiin vaatimuksiin sopivaksi. Tähän liittyy myös suomen kielen vahvistaminen opintojen yhteydessä. Esimerkkinä mietimme Sairaanhoitajaksi Suomessa -koulutusta, sanoo TE-toimiston asiantuntija Sirkku Hirvonen.
Keskustelussa kehitettiin myös ideaa Monikulttuurinen työntekijä -valmennuksesta yrityksille. Sen myötä tarkentuisi, miten otetaan ei-suomenkielinen opiskelija yritykseen harjoitteluun ja saadaan sitä kautta pysyviä tekijöitä. Erilaiset tutustumispäivät voisivat myös mahdollistaa opiskelijoiden nappaamisen harjoitteluihin.
Toisaalta on myös selkeitä vahvuuksia: Seutukaupunkien yritykset kasvavat tasaisesti, ja työpaikkoja on tarjolla. Samoin tarjolla on asumismukavuutta ja elämän laatua.
– Seutukaupungeissa sijaitsevien yritysten edellytykset toimia kilpailukykyisesti myös kansainvälisillä markkinoilla on koko Suomen hyvinvoinnin kannalta tärkeää. Yksi keskeisistä tähän vaikuttavista tekijöistä on juuri osaavan työvoiman saatavuus ja siksi panostamme monin tavoin laajaan korkeakouluyhteistyöhön, toteaa Uudenkaupungin elinkeinojohtaja Jarkko Heinonen. – On myös ilahduttavaa nähdä, kuinka opiskelijoiden kiinnostus Uuttakaupunkia kohtaan on kasvanut. Järjestimme tänä vuonna ensimmäisen opiskelijoille suunnatun tutustumispäivän, jossa esiteltiin alueen uramahdollisuuksia ja hyvän elämän edellytyksiä. Tilaisuus veti hyvin opiskelijoita ja nyt näyttää siltä, että ensi vuonna joudumme varautumaan vielä suurempaan vierailijamäärään, hän jatkaa.
Hybridikampus käyntiin
Monikampusstrategia ohjaa osaamisen kehittämistä seutukaupungeissa. Tarvitaan nykyistä enemmän yhteistyötä eri oppilaitosten välille ja myös yritysten kanssa, ja tarvitaan uusia koulutusmalleja eri kohdetyhmille. Tarvitaan yhteistyösopimuksia ja selkeää koordinointia, jotta erilaisia koulutuksia voidaan startata tarpeen mukaan – sekä pitkiä koulutuksia että myös ketteriä ja nopeita.Seutukaupungeista käsin on usein helppo opiskella korkeakoulujen etäopintoja, mutta nyt haettiin lisää vaihtoehtoja. Esimerkiksi etä- ja lähiopintojen hybridimalli toisi ryhmän yhteen muutaman kerran kuukaudessa seutukaupungin etäopiskelutilaan. Yhteisöllisyys kasvaisi, ja samalla myös tunne siitä, että opiskelukaverit tukevat omaa puurtamista.
– Korkeakouluopiskelijoiden vierailujen järjestämisen lisäksi Seutukaupunkien osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen (AKKE) -hankkeen puitteissa on tarkoitus toteuttaa vähintään yksi korkeakoulutasoinen koulutus Uudessakaupungissa, kertoo hankevastaava Elina Siivonen. – Olemme päätyneet siihen, että koulutuspilotti olisi lähihoitajasta sairaanhoitajaksi -koulutus. Koulutus on tarkoitus järjestää hybridinä yhteistyössä Turun amkin kanssa, ja jatkossa on suunnitelmia laajentaa koulutuksia myös muille aloille. Mahdollisuus opiskella korkeakouluopintoja omalla paikkakunnalla lisää alueen pito- ja vetovoimaa, hän lisää.
Yritykset voisivat olla hybridikampuksella myös monin tavoin näkyvillä: esimerkiksi luennoilla, tilaisuuksissa, projektien tarjoajina ja vierailuisäntinä.
– Jatkossa me ammattikorkeakouluna haluamme vahvistaa sitä, että seutukuntien yritykset löytävät meiltä opinnäytetyöntekijöitä, opiskelijamme löytävät seutukunnista harjoittelupaikkoja ja että yritysten ja korkeakoulujen välinen TKI-toiminta tiivistyy, sanoo Turun ammattikorkeakoulun kumppanuusasiantuntija Jaana Heinonen.
Kehityksen kova vauhti vaatii jatkuvaa oppimista
Seutukaupunkien osaamisen kehittämiseksi ja pitovoiman vahvistamiseksi keskusteltiin erityisesti jatkuvasta oppimisesta. Kun seutukaupungeissa on houkuttelevia ja vetovoimaisia työnantajia, siellä halutaan pysyä ja sinne halutaan mennä. Houkuttelevuus syntyy mm. kehittymismahdollisuuksista.– Yritysten henkilöstökoulutus auttaa pitovoiman rakentamisessa. Teknologian kehityksen vauhti on huimaa, ja mukana on pysyttävä. Koulutus on arvokasta paitsi yritykselle, myös yksilöiden oman osaamisen kehittämisen kannalta, painottaa Valmet Automotiven Talent Management Specialist Marianne Nurmi.
Nurmi nosti esimerkiksi automaatio- ja IT-aiheet, joihin tarvittaisiin usein sekä pidempiä koulutuksia että nopeaa lyhytkoulutusreagointia. Olisi myös mahdollista, että eri yrityksistä koottaisiin yhteinen opiskelijaryhmä. Tällöin yhteisöllisyys ja yhteiset tehtävänannot tukisivat osaamisen kasvua. Kokonaisuudessaan jatkuvan oppimisen tarpeet liittyvät erilaisiin kohderyhmiin ja mm. osatutkintoihin ja täydennyskoulutukseen.
Monikulttuurisuusvalmennusta yrityksille
Monikampusstrategian yhteydessä mietittiin myös maahanmuuttajien kiinnittämistä seudun osaavaksi työvoimaksi. Jatkuvan oppimisen tarpeet liittyvät usein myös tähän kohdetyhmään, jolla jo on pohjakoulutusta tai tutkinto muualta, mutta Suomen osaamisvaatimuksien osalta tarvitaan päivitystä.– Opiskelijoille keskeistä olisi täydentää opintojaan suomalaisiin vaatimuksiin sopivaksi. Tähän liittyy myös suomen kielen vahvistaminen opintojen yhteydessä. Esimerkkinä mietimme Sairaanhoitajaksi Suomessa -koulutusta, sanoo TE-toimiston asiantuntija Sirkku Hirvonen.
Keskustelussa kehitettiin myös ideaa Monikulttuurinen työntekijä -valmennuksesta yrityksille. Sen myötä tarkentuisi, miten otetaan ei-suomenkielinen opiskelija yritykseen harjoitteluun ja saadaan sitä kautta pysyviä tekijöitä. Erilaiset tutustumispäivät voisivat myös mahdollistaa opiskelijoiden nappaamisen harjoitteluihin.