Uudenkaupungin Lokalahdella kunnostetaan harvinaista ja monimuotoista ketokohdetta

Kankareenhaan keto Lokalahdella. Kristiina Suvanto ja Juha Hukka Kankareenhaan kedolla. Kuva: Miriam Sewón

Lokalahdella sijaitsevalla Kankareenhaan kedolla kunnostetaan harvinaista ketoaluetta, jossa esiintyy muun muassa uhanalaista laukkaneilikkaa. Laukkaneilikka tunnetaan myös Lokalahden nimikkokasvina. Kyseessä on monimuotoinen ketokohde, jossa on monipuolinen kasvi- ja hyönteislajisto. Aikaisemmin ketoalueet ovat olleet laidunnuksen piirissä. Tällöin ne ovat luonnollisesti pysyneet sellaisina, että vaateliaammat ketokasvit ja kukat sekä eliöstö ovat pärjänneet siellä. Kun laidunnusta ei ole enää ollut vuosikymmeniin, monimuotoisia alueita uhkaa rehevöityminen eli ne kasvavat umpeen. Näin on käynyt pikkuhiljaa myös Kankareenhaan kedolle.

Hoitotoimilla saadaan lisättyä kedon monimuotoisuutta. Kohde tarjoaa ympäristökasvatusta ja virkistystä Lokalahden päiväkodin lapsille ja koululaisille sekä kaikille kuntalaisille ja retkeilijöille.

Helmi-ohjelma mahdollistaa kunnostustoimet

Töitä tehdään osana Valonian ja seitsemän kunnan yhteistä hanketta, jota ympäristöministeriö rahoittaa Helmi-elinympäristöohjelmasta. Hoitotöitä tehdään vuosien 2021–2025 aikana. Hankkeen vastuullisena vetäjänä Uudessakaupungissa toimii vihertyöjohtaja Juha Hukka.

”Kankareenhaan kedolla hoitotyöt aloitettiin kevättalvella 2021, jolloin ketoalueen reunalta kaadettiin isompia puita ja raivattiin vesakkoa. Osa puunrungoista jätettiin lahopuiksi. Suurin osa hoitotöissä syntyneestä jätteestä kerättiin pois, jotta ne eivät jääneet maahan ravinteeksi”, Hukka kertoo.

Elokuussa 2021 oli ensimmäinen hoitoniitto. Samalla raivattiin lisää kesän aikana tullutta vesakkoa. Hoitototoimet jatkuvat vuosittaisilla vesakon poistoilla ja niitoilla aina elokuussa. Hukka painottaa, että vesakon poistolle oikea ajonkohta on tärkeä, sillä keväällä vesakon poisto vain kiihdyttää kasvua. Oikea ajankohta pätee myös niittoon: elokuussa kasvit ovat kukkineet ja tehneet siemenet. Niiton jälkeen leikkuujäte saa kuivua paikallaan muutaman päivän, jonka jälkeen leikkuujäte haravoidaan. Samalla siemenet varisevat maahan.

Tavoitteena jatkuvuus hoitotöissä

Hoitotöille toivotaan jatkuvuutta Helmi-rahoituksen mahdollistamien isompien alkuraivauksien ja hoidon jälkeen. Uudenkaupungin ympäristöyhdistys on hoitanut ketoa jo vuosien ajan, ja alue onkin entuudestaan tuttu yhdistykselle, jolla olisi mahdollisuus ottaa alueen hoito vastuulleen vuodesta 2025 eteenpäin.

Tärkeiden kunnostushankkeiden lisäksi luonnon monimuotoisuutta voi kuka tahansa pihanomistaja vaalia myös yksinkertaisilla toimenpiteillä omalla kotipihallaan tai mökkitontillaan.

”Nurmikkoalue on hyvin köyhä kasvuympäristö, jossa on vain vähän lieroja maan alla. Hallitun hoitamattomuuden periaatteita voi noudattaa vaikkapa tontin reuna-alueilla: lahopuuta, haravoimattomia lehtiä ja pitempää heinikkoakin kannattaa jättää pihaan”, Hukka muistuttaa lopuksi.
 



Tekstin laati ympäristönhuoltajaopiskelija Kristiina Suvanto Liviasta osana Lumoa yhteistyönä -hanketta.  

Teksti on alunperin julkaistu Valonia.fi -sivustolla
Jutun pääkuvassa: Kristiina Suvanto ja Juha Hukka Kankareenhaan kedolla.
Jutun kuvat: Miriam Sewón

Kankareenhaan keto Lokalahdella. Infokyltti
Uhanalainen laukkaneilikka