Kaupunkisuunnittelu

Uudenkaupungin keskustan elinvoima on pitänyt pintansa

Alinenkatu vuonna 1978

Uudenkaupungin keskustan elinvoimaa on seurattu vuodesta 2019. Neljän vuoden aikana kaupungin elinvoiman vuotuinen muutos on ollut keskimäärin +0,9 %. Kaupunkikeskustojen elinvoimaluvut ovat viimevuosina olleet yleisesti kuitenkin  laskusuuntaisia - keskimäärin -3,9 %. Syitä keskustojen elinvoiman laskuun ovat mm. kaupan rakennemuutos ja verkkoasioinnin kasvu. Koronapandemian myötä etätyön lisääntyminen ja kansainvälisten matkailijoiden väheneminen on heijastunut niin ikään keskustoihin. 

Tyhjiä liiketiloja oli keväällä 2022 keskustoissa keskimäärin 11,4 %, samalla kun Uudenkaupungissa keskustan tyhjien liiketilojen osuus oli koko vertailuryhmän pienimpiä:  7,1 %. Kaupallinen tiiviys-luku, joka taas muodostuu kauppojen ja ravintoiloiden määrästä 100x100 m alueella, paljastaa pikkukaupungin haasteet.  Kaupallinen tiiviys keskustan alueella on neljää keskeistä korttelia lukuun ottamatta väljää. Kaupan tiloja on pääosin vain katukerroksessa ja kaupallinen tila ei juuri jatku korttelien sisään. Keskeisten korttelien jälkeen kaupalliset toiminnot hajautuvat nopeasti. 

Ravintoloiden osuus kauppojen ja ravintoloiden yhteismäärästä on Uudessakaupungissa, kaupungin kokoon nähden, poikkeuksellisen suuri eli 29,9 %. Ravintoloiden osuus lauantaisin palvelevista liikkeistä on myös kasvanut.

Selvityksen mukaan lauantaisin palvelevien liikkeiden maantieteellinen keskipiste sijaitsee Alisenkadulla, Sepänkadun ja Koulukadun välisellä alueella, joka on parhaillaan remontin kohteena.  Alisenkadun remontin ensimmäinen vaihe valmistuu vielä kesäkuun aikana. Kävelypainotteisella hidaskadulla kaikki tienkäyttäjäryhmät liikkuvat kadulla samassa tasossa. Remontissa on uusittu mm. rakennekerroksia, saneerattu vesijohtoja ja hulevesiviemärit. Alueelle tullaan istuttamaan uusia puita ja viihtyisyyttä lisätään mm. penkein ja kukkaistutuksin, myös katuvalaistus uusitaan. 

Elinvoimalaskennan tulokset - kaavio


Elinvoimalaskenta perustuu Elävät Kaupunkikeskustat (EKK) ry:n käyttämään menetelmään ja sen avulla seurataan elinvoiman kehittymistä Suomen kaupunkikeskustoissa. Tutkimukseen osallistui tänä vuonna 37 kaupunkia. Liiketilat luokitellaan niiden käytön mukaan: lauantaisin palvelevat liikkeet, ravintolat ja kahvilat, arkisin palvelevat liikkeet ja tyhjät liiketilat. Laskennassa on mukana liiketilat, joilla on oma ovi kadulle tai kauppakeskuksen käytävälle. Elinvoimaluvut eivät ole kuntien kesken suoraan vertailtavissa vaan kunnan elinvoimalukua on järkevintä katsoa suhteessa edellisiin vuosiin ja elinvoiman kehittymisen suuntaa. 

Lisätietoja (pdf-linkki): Elinvoimajulkistus 2022

Jutun kuva: Finna.fi / Uudenkaupungin museo / Valokuvaamo Varjus
Uusikaupunki, Alinenkatu, syysmarkkinat lokakuussa 1978.