Suomi
Kaupunkisuunnittelu

Demokadun kyselytutkimuksen tulokset selvillä

Reilu 400 ihmistä vastasi Demokatu -projektin kyselytutkimukseen. Kyselyssä selvisi, että Demokadun tilamuutoksista ja tapahtumakokeiluista pidettiin ja niiden koettiin piristäneen ja lisänneen viihtyvyyttä keskustassa. Vastaajien enemmistö koki, että kävelykadulla voisi, tavalla tai toisella, olla paikkansa Uudenkaupungin keskustassa.

Kysely oli varsin laaja ja vaati aikaa. Varsinainen kyselyosuus oli jaettu neljään osa-alueeseen. Ensimmäinen ja laajin koski kävelykatua, toisessa osassa kysyttiin projektin aikana tehtyjen tilamuutosten ja aktiviteettien vaikutusta viihtyvyyteen ja kolmas osuus keskittyi tapahtumakokeiluihin. Lisäksi tiedusteltiin ajatuksia mm. osallistamisesta ja siitä, lisäsikö projekti vastaajien osallistumista keskustan kehittämistä koskeviin keskusteluihin. Perusteluja ja kehittämisideoita saatiin kyselyn johdosta peräti sadan A4 verran.

Tyypillinen vastaaja oli Uudessakaupungissa asuva n. 26-45 vuotias nainen, jonka perheessä on lapsia. Hän vieraili Demokadun tiloissa ja tapahtumissa useampaan kertaan yhdessä lasten, koko perheen tai ystävien kanssa ja myös yksinään. 


Vastaajien mielestä kävelykadut lisäävät elävää kaupunkikulttuuria. Ne myös sopivat heidän mielestään pieniin kaupunkeihin ja lisäävät ylipäätään keskustan houkuttelevuutta ja turvallisuutta. Kyselyyn vastanneiden mukaan toimivalla kävelykadulla on erilaisia istuskelualueita ja kauniit istutukset. Kävelykadun varrelle toivottiin myös kahviloita ja ravintoloista sekä kivijalkakauppoja. Myös helppokulkuista pintamateriaalia sekä aurinkoisia ja varjoisia oleskelualueita toivottiin. Avoimissa vastauksissa toivottiin, että kaiken ikäiset ihmiset otettaisiin huomioon. Oleellista monen mielestä oli myös kävelykadun ja keskustan saavutettavuus ja esteettömyys. Muutama vastaaja nosti esiin huolen siitä, että kävelykadut hiljentäisivät kaupunkien keskustoja entisestään.

Kysymykseen kävelykadun jatkosta Uudessakaupungissa yli puolet vastaajista, tarkemmin 65%, kertoi toivovansa keskustaan kävelykatua tai kannattaisi sitä, mikäli se täyttäisi tietyt ehdot. Viidesosa vastaajista ei halua kävelykatua keskustaan lainkaan  ja pihakaturatkaisua tai muuta kevyempää vaihtoehtoa kannatti vain 5% vastaajista. Yhdentekevää asia oli 12% vastaajista. Kysyimme myös Demokadun testin vaikutusta vastaajien suhtautumisessa kävelykatuun. Testi näytti selventäneen monen mietteitä. Ennen testiä suurin osa vastaajista eli lähes 45% vastaajista suhtautui kävelykatuun neutraalisti. Testin jälkeen positiivisesti suhtautuneiden määrä kasvoi n. 17 prosenttiyksikköä, negatiivisesti suhtautuneiden määrä kasvoi puolestaan n. 6 prosenttiyksikköä.

Kyselyssä selvisi, että yli 80% vastaajista koki turvallisuuden tunteen kävellessä kasvaneen, joko paljon tai kohtalaisesti. Merkittävin kasvu tuli yleisessä viihtyvyydessä keskusta-alueella. Vietetty aika ja ostosten määrä alueen kivijalkakaupoissa jakautui kummassakin kohdassa n. 60/40 kasvun hyväksi. Iloinen yllätys oli myös perheen lasten ja nuorten viettämässä keskusta-ajassa, jonka 70% vastaajista koki kasvaneen paljon tai kohtalaisesti. Demokadun testin liikenteelliset muutokset vaikeuttivat vastaajien mukaan etenkin autolla kulkemista ja myös parkkipaikan löytymistä. Alisenkadun ja koulukadun risteyksessä lähes puolet koki tilanteen kuitenkin parantuneen joko paljon tai kohtalaisesti aiempaan verrattuna.

Puolet vastaajista pitäisi kävelykadun auki koko vuoden ja puolet sesonkiluonteisesti. Viikonloppuaukioloaika ei saanut kyselyssä juuri kannatusta. Kun esitettiin tarkennettuja kysymyksiä n. 46% haluaisi kokeilla kävelykatua sesongin ulkopuolella, lisäksi n. 27 % oli joko lämmityksen, osakatteen tai molempien puolella, saman kokoinen ryhmä ei uskonut sesongin ulkopuolisen kävelykadun mahdollisuuksiin Uudessakaupungissa lainkaan. Sijaintia tiedustellessa samaa paikkaa ja kokoa kannatti 34% vastaajista. Samankokoista tai vielä laajempaa kävelykatua Alisellakadulla kannatti kaikenkaikkiaan edelliset mukaan lukien 59% vastaajista. Alistakatua, mutta muuta kohtaa kannatti 22%. Yhtä tai useampaa kortteliväliä, mutta muualla kuin Alisellakadulla kannatti n. 14%. Laaja kävelykeskusta sai n. 5% kannatuksen.

Eniten huolta kannettiin parkkipaikoista. Suuremmiksi haitoiksi laskettiin myös häiriöt liikenteelle ja huoltoliikenteelle. Ajatuksia parkkipaikkatilanteesta tiedusteltiin myös avoimella lisäkysymyksellä. Hyvin moni kertoi nykyisten parkkipaikkojen riittävän keskusta-alueella ja parkkipaikan löytyvän helposti palvelujen läheltä. Erilaisia kehitysehdotuksiakin esitettiin mm. linja-autoaseman päädyssä olevan alueen muuttamista p-alueeksi, moottoripyörille omia pienempiä parkkiruutuja, vinoparkkeja Sepäkadulle sekä polkupyörällä liikkumisen ja parkkeerauksen helpottamista.  Myös toriparkkia ja parkkiaikojen valvontaa ehdotettiin ratkaisuiksi.

Tilamuutokset torilla ja Rauhanpuistossa koettiin viihtyvyyttä lisääväksi kautta linjan. Erityisen paljon kannatusta saivat valaistusratkaisut, riippukeinut sekä penkkien ja istutusten lisääminen.  Viihtyvyyden vähenemistä muutosten johdosta koki hyvin harva, näissä kommenteissa muutoksia kuvaltiin yhdentekeviksi tai mm. rahantuhlaukseksi, myös toimien sijantia kyseenalaistettiin - muutama vastaaja koki, että panokset niin tilamuutosten kuin esim. kävelykadun suhteen olisi parempi suunnata Kaupunginlahden rannalle.  

Ihanaa, kun torillekin saatiin elämää! Valtava tyhjä aukio keskellä kaupunkia ei ole ollut houkutteleva lainkaan, nyt skeittirata toi mukavaa säpinää ja istutukset ja penkit lisäsivät selkeästi viihtyisyyttä alueella.

Parasta oli valaistus Rauhanpuistossa, se sai koko puiston näyttämään erittäin viihtyisältä ja kauniilta. Olisin toivonut, että valaistus olisi jätetty talveksi.

Viihdyimme puistossa paljon paremmin kuin aiemmin. Aiemmin vain kuljimme läpi nyt jäimme viettämään aikaa ja myös ulkomailta saapuneet vieraamme pitivät kovasti.

Ripustukset toivat viihtyisän ja kiva olon. Sateenvarjoista varmasti kaikki ukilaiset olivat ylpeitä!


Tapahtumakokeilut saivat osakseen niin ikään laajasti kiitosta. Valaistus teki vaikutuksen ja leffaillat ilahduttivat, kriitisesti suhtautuvat sen sijaan kyseenalaistivat ylipäätään kyseisten tapahtumien tarpeen turhakkeina.

Pienehköt, matalan kynnyksen  tapahtumat ovat helppoja lähestyä ja  osallistua vaikka yksin.  Sosiaalistaa kaupunkilaisia.

Kaikkea voi kokeilla, kunhan ei ole kävelykatua!

Olivat mukavia ja saivat minut viihtymään tässä kaupungissa vastamuuttaneena paremmin. Teemapäivät olisivat mukavia, lähiruokatapahtuma torilla olisi myös kiva vielä niinkun isommin, pop-up-ravintolapäivä jossa jokainen halukas ravintola osallistuisi pienillä ruoka-annoksilla kansainvälisen ruokatorin tapaan. Enemmän yhteistyötä ja iloa mukaan niin varmasti vielä lisääkin keksitään tapahtumia.

Ne mihin osallistuin olivat mukavia.  Kokeilla voi, mitä kellekin päähän pälkähtää. Jokainen valitsee, mihin haluaa osallistua vai boikotoiko kaikkea periaatteesta.

Kyselyssä selvisi myös, että Demokatu oli myös vaikuttanut hyvin vahvasti vastaajien aktiivisuuteen keskustan kehittämistä koskevissa keskusteluissa. Lähes 90% vastaajista oli osallistunut keskustan kehittämistä koskeviin keskusteluihin somessa tai vaikka kahvipöydässä tai kadunkulmassa aiempaa useammin. Peräti 93% vastaajista oli uhrannut mietteitään keskustan kehittämiselle aiempaa enemmän. Kyselyn tulokset ovat suuntaa antavia ja luovat runsaiden kommenttien kera hyvän pohja-aineiston laajemmalle keskustan kehittämistä koskevalle suunnittelulle ja keskustelulle.

Demokatu-projekti on saanut rahoitusta Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka /Leader Ravakka ry:ltä.