Suomi
Uudenkaupungin sivistys- ja hyvinvointikeskus

Arkkitehti kiittelee uusikaupunkilaisten innostunutta ja hyvää asennetta

Sivistys- ja hyvinvointikeskuksen pääarkkitehti Airi Vesalaa ilahduttaa erityisesti se, että rakennukseen on haluttu monitoimitaloksikin poikkeuksellisen paljon erilaista toimintaa. Tulevat käyttäjät ovat olleet suunnittelussa suurena apuna.

Näkymä Sivistys- ja hyvinvointikeskuksen sisäänkäyntiaukiolta.
Korkeatasoista, paikkaansa sopivaa, ajallisesti kestävää ja klassista. Näin luonnehditaan uuden sivistys- ja hyvinvointikeskuksen arkkitehtuuria Uudenkaupungin kaupungin verkkosivuilla.

– Oman urani ajalta tämä Uudenkaupungin monitoimitalo on ollut visioltaan ehdottomasti hienoin ja monipuolisin, kertoo Arkkitehdit von Boehm–Renellin pääarkkitehti Airi Vesala.

Vesala viittaa paitsi rakennuksen sijoittumiseen ja soveltuvuuteen kaupunkihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön myös sen toiminnallisuuteen.

– Jo arkkitehtikilpailun lähtöaineistossa monitoimitalon visio oli kirjattu erittäin hyvin. Me ilmeisesti onnistuimme pohdinnoissamme, kun voitimme työn. Tavoitteemme oli, että tilat ovat monipuolisesti yhteisessä käytössä, mutta silti erotettavissa ja muunneltavissa omiksi toiminnallisiksi alueikseen, Vesala kertoo.
 

Monikäyttöisyyden suunnittelussa on päästy puheista tekoihin

Erityiskiitosta Vesala jakaa hankkeen perusajatukselle, joka mahdollistaa tilojen erittäin monipuolisen käytön.

– Monitoimitaloja tehdään tänä päivänä joka puolelle Suomea. Niissä kaikissa korostetaan sitä, että rakennus on tarkoitettu kaikille ja tilat ovat avoimia, mutta Uudessakaupungissa tämä ei ole jäänyt vain puheen tasolle, hän sanoo.

Vesala kertoo, että Suomessa ei enää rakenneta pelkästään opetuskäyttöön tarkoitettuja tiloja. Kaikessa suunnittelussa ja rakentamisessa pyritään monikäyttöisyyteen.

– Uudessakaupungissa ajatus on viety vieläkin pidemmälle. Rakennuksessa on tavallista monitoimitaloa enemmän toimintoja ja selkeästi omat tilat esimerkiksi nuorisotoimelle tai opistoille. On myös hienoa, että nämä eri toimijat ovat saaneet vaikuttaa tilojen suunnitteluun ja saavat hallinnoida niitä itse.
 

Käyttäjät kokevat talon jo omakseen

Uudessakaupungissa on Airi Vesalan kokemuksen mukaan kaikilla suunnitteluun osallistuneilla ollut poikkeuksellisen hyvä asenne. Hän kiittelee sitä, että kaikki ovat olleet hyvin sitoutuneita. Tämä on näkynyt tiiviiseen tahtiin järjestetyissä käyttäjäpalavereissa.

– Meillä on ollut poikkeuksellisen paljon niin kutsuttuja käyttäjätyöpajoja, joissa tulevat käyttäjäryhmät ovat päässeet kertomaan näkemyksiään ja toiveitaan. Käyttäjien osallistaminen on ollut tavallista laajempaa jo tähän asti ja jatkuu suunnittelun edetessä. Se on varmasti yksi syy, miksi käyttäjät kokevat talon jo omakseen, hän arvioi.

Vesala ei ole arvioineen yksin, sillä tulevilta käyttäjiltä on tullut runsaasti kiitosta siitä, että suunnittelussa on kuultu kaikkia osapuolia.

– Olemme mahdollisuuksien mukaan koettaneet toteuttaa heidän toiveitaan, Vesala jatkaa.
 

Rakennus yhdistää eri ikäluokat

Airi Vesalan puheesta kuultaa läpi innostus, vaikka hän on urallaan ehtinyt olla suunnittelemassa lukuisia kouluja ja monitoimitaloja. Vesalan edustama Arkkitehdit von Boehm–Renell on arvostettu koulu- ja julkisrakennusten suunnittelutoimisto.

Parasta tässä hankkeessa hänestä on se, että talo tarjoaa runsaasti tekemistä kaiken ikäisille. Viihtyisä ja turvallinen ympäristö mahdollistaa myös pelkän oleilun vaikkapa harrastusten alkua odotellessa tai hyppytuntien aikana.

– Ei ole ihan tavallista, että koulun yhteydessä on uimahalli. Myös nuorisotilojen ja opistojen omat tilat sekä toiminnallisesti monipuoliset liikuntatilat tekevät tästä monitoimitalosta poikkeuksellisen. Kruununa on avoin kaupunkiverstas, joka polveilee eri kerroksissa ja jonka keskiössä on esitystila istuskeluportaikkoineen. Olisi hienoa, jos uusikaupunkilaiset ottaisivat nämä mahdollisuudet laajasti käyttöönsä, Vesala pohtii.

Uusi monitoimitalo on hänelle myös esimerkki siitä, kuinka tila voi olla silta eri ikäpolvien välillä.

– Tällainen rakennus mahdollistaa hienosti lasten ja ikäihmisten kohtaamiset sellaisillekin perheille, joilla ei ole omassa lähipiirissä enää isovanhempia. Täällä sukupolvien kohtaaminen on luonnollista. Ja kun vanhemmat tuovat yhden lapsen harrastuksiin, heille ja muille lapsille löytyy varmasti puuhaa. Ei tarvitse ajella edestakaisin kodin ja harrastuspaikan väliä. Perheet voivat viihtyä ja tehdä asioita yhdessä, hän sanoo.
 

Historia ja tulevaisuus kohtaavat

Airi Vesalan katse on tulevissa toiminnoissa, joita keskukseen saadaan, mutta myös historia on pysynyt hänen mielessään koko suunnitteluprosessin ajan. Uusikaupunkilaisille tutun lääninarkkitehti Georg Teodor Chiewitchin perintö on otettu hyvin huomioon. Esimerkiksi Chiewitchin akseliksi kutsuttu Rauhankadun näkymä Viikaisten koulun suuntaan vaikutti Vesalan mukaan merkittävästi suunnitteluun. Rakennuksen arkkitehtuurissa haluttiin ottaa huomioon kaupunkikuvallisesti arvokkaan paikan haasteet.

– Rauhankadun puoleinen rakennuksen pääte oli mietittävä huolellisesti. Ennen kaikkea tavoitteena oli löytää sivistys- ja hyvinvointikeskukselle oma identiteetti, joka soveltuu tähän omaleimaiseen puutalokaupunkiin, Vesala päättää.  


Monitoimijataloon sijoittuvat:
 
  • Päiväkoti (87 lasta, päiväkodissa viisi kotialuetta)
  • Peruskoulu (noin 800 oppilasta )
  • Lukio (200 opiskelijaa)
  • Nuorisopalvelut
  • Kaupunkiverstas, digitaalinen omatoimikirjasto
  • Kansalaisopisto ja musiikkiopisto
  • Iso sisäliikuntahalli, monitoimihalli, liikunnan, urheilun ja viihdetoimintojen käyttöön
  • Uimahalli
  • Tiloja muille toimijoille – kuten seuroille ja yhdistyksille
  • Tiloja voivat hyödyntää myös esimerkiksi muut oppilaitokset ja yritykset.

Airi Vesala.


Airi Vesala, pääarkkitehti, Arkkitehdit von Boehm-Renell Oy