Suomi
Sosiaali- ja terveyspalvelut
Sosiaali- ja terveyspalvelut

Perheitä tukemassa

Perhekeskus

Palvelumme ovat tarkoitettu uusikaupunkilaisille perheille, joissa on 0-17-vuotiaita lapsia. Palveluistamme kasvatus- ja perheneuvontaa tarjotaan myös Pyhärannan, Vehmaan, Taivassalon ja Kustavin lapsiperheille. Autamme lapsiperheitä niin pienissä kuin suurissakin pulmissa! Perheiden tukena työskentelee eri asiantuntijoista koostuva moniammatillinen tiimi. Työskentelemme perheen tarpeiden mukaan joko perhekeskuksessa tai perheen kotona. Perheet voivat olla suoraan yhteydessä meihin tai ohjautua perhekeskukseen yhteistyötahojen kautta. Työskentelymme perustuu vapaaehtoisuuteen ja luottamuksellisuuteen.

Mikään murhe ei ole liian pieni!

Voit ottaa yhteyttä meihin esimerkiksi, jos
  • sinulla on huolta lapsen kehityksestä, käytöksestä, mielialasta tai tunne-elämästä.
  • koet tarvitsevasi tukea vanhemmuuden haasteisiin.
  • tarvitset apua uusperheen haasteisiin.
  • tarvitset apua perheen erilaisiin ristiriitatilanteisiin.
  • tarvitset apua parisuhteen haasteisiin.
  • harkitset avio- tai avoeroa.
  • tarvitset apua erosta selviämiseen tai eron jälkeiseen yhteisvanhemmuuteen.
  • tarvitset apua perhettänne kohdanneeseen yllättävään tapahtumaan (esimerkiksi kuolemantapaus, onnettomuus, sairaus).
  • perheellänne ei ole lähiverkostoa paikkakunnalla.
Ota rohkeasti yhteyttä!

Mitä tapahtuu, kun otan yhteyttä perhekesukseen?

Kun lapsen vanhempi tai yhteistyötahon edustaja on yhteydessä perhekeskukseen, siitä kirjataan sosiaalihuoltolain mukainen yhteydenotto. Viikoittain yhteydenotot käsitellään perhekeskuksen moniammatillisessa tiimissä, jossa pohditaan, miten asiassa edetään. Yleensä jo tässä vaiheessa pyritään päättämään, kuka tai ketkä työntekijät lähtevät työskentelemään perheen kanssa ja mistä palveluista voisi olla apua perheen tilanteessa. Tämän jälkeen sovittu työntekijä on yhteydessä perheeseen ja sopii työskentelyn aloituksesta.

Palvelut

Asiakkaalla on oikeus saada palvelutarpeen arviointi, ellei sen tekeminen ole tarpeetonta esimerkiksi, kun tarve palvelulle on tilapäistä. Aluksi yhteydenotosta arvioidaan, onko asiakas kiireellisen avun tarpeessa. Palvelutarpeen arviointi aloitetaan viipymättä ja se on saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä. Palvelutarpeen arviointi sisältää yhteenvedon asiakkaan tilanteesta ja sosiaalipalvelujen sekä erityisen tuen tarpeesta. Arviointiin kirjataan sekä asiakkaan että työntekijän näkemykset tilanteesta.

Palvelutarpeen arviointi tehdään asiakkaan elämäntilanteen mukaan yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä sekä muiden toimijoiden kanssa. Lasten kohdalla arviointi tehdään pääasiassa yhdessä lapsen vanhempien ja muun perheen kanssa, mutta tarvittaessa mukana on myös muuta lähiverkostoa ja viranomaisia. Arvion aikana asiakkaalle selvitetään hänen oikeutensa ja velvollisuutensa. Asiakkaalle kerrotaan myös erilaisista vaihtoehdoista palvelujen toteuttamisessa ja palvelujen vaikutuksista. Palvelutarpeen arviosta annetaan selvitys siten, että asiakas ymmärtää sen sisällön ja merkityksen. Arvion aikana asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan erityisesti, kun kyseessä on lapsi, nuori tai erityistä tukea tarvitseva henkilö.  Arviossa otetaan huomioon asiakkaan toiveet, mielipiteet ja yksilölliset tarpeet.

Palvelutarpeen arvioinnin tekemisestä vastaavalla henkilöllä on oltava palvelutarpeen arvioimisen kannalta tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon kelpoisuus. Erityistä tukea tarvitsevien lasten palvelutarpeen arvioinnin tekemisestä vastaa sosiaalityöntekijä.
 
Kasvatus- ja perheneuvonta voi olla parisuhteen tai perheen tukemista, eron jälkeisen yhteistyövanhemmuuden selvittelyä tai vanhemman, lapsen tai nuoren yksilökäyntejä. Työskentelyä toteutetaan pääasiassa perhekeskuksessa, mutta tarpeen mukaan myös perheen kotona tai muussa lapsen arkiympäristössä. Kasvatus- ja perheneuvontaan sisältyy yhteistyö ja asiantuntija-avun antaminen muille lasten ja perheiden kanssa työskenteleville. Työntekijöinä toimivat kaksi psykologia, sosiaalityöntekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja ja lastenpsykiatri. Kasvatus- ja perheneuvonnan tavoitteena on edellytysten luominen lasten turvallisille kasvuoloille ja psyykkiselle hyvinvoinnille, vanhempien tukeminen heidän kasvatustehtävässään ja yhteisvanhemmuudessa, perheenjäsenten toimivan vuorovaikutuksen ja keskinäisen ymmärryksen lisääntyminen, kommunikoinnin parantuminen ja perheen myönteisten voimavarojen löytyminen. Tavoitteena on tunnistaa ja vahvistaa lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä ja tunnistaa riskitekijöitä sekä auttaa asiakkaita löytämään uusia näkökulmia ja uudenlaisia toimintamalleja.

Työskentelyn lähtökohtana on vanhempien oma näkemys perheen tilanteesta ja muutoksen tarpeesta. Työskentelymenetelmiä ovat ohjaus ja neuvonta, reflektiivinen keskustelu, perhehistorian kartoittaminen, toiminnalliset menetelmät (mm. kortit, valokuvat, sukupuu, elämänkaari), psykoedukaatio lapsen tai nuoren käytöksestä ja tiedon antaminen normaalista tai poikkeavasta kehityksestä ja tarvittaessa ohjaaminen muiden palveluiden piiriin.
 
Perhetyöllä pyritään tukemaan perheitä arjen haastavissa tilanteissa. Työskentely tapahtuu pääasiassa perheen kotona ja perhetyön tavoitteet ja toimintatavat sovitaan yhdessä perheen kanssa. Perhetyöntekijät voivat tehdä yhteistyötä myös perheelle tärkeiden henkilöiden ja viranomaisten kanssa. Perhetyö on maksutonta. 

Perhetyö voi olla esimerkiksi: 
- Apua uhmaikäisen lapsen kanssa toimimiseen
- Tukea ja ohjausta pienen vauvan hoidossa
- Vinkkejä haasteiden kohtaamiseen murrosikäisen nuoren kanssa
- Vanhempien jaksamisen tukemista eri tavoin
 
Lapsiperheiden kotipalvelu on tarkoitettu lastenhoito- ja kodinhoitoavun tarpeessa oleville lapsiperheille.
Myöntämiskriteereinä voivat olla esimerkiksi:
  • lapsen tai huoltajan sairastuminen
  • äidin raskaus tai synnytys
  • vanhemman asiointi tai lääkärissäkäynti
Tilapäisesti tarjottavan kotipalvelun maksut 1.6.2018 alkaen
  • alle 2h 12,00 €
  • alle 4h 19,50 €
  • koko päivä 38,90 €
Virka-ajan (klo 8-16) ulkopuolella maksuja korotetaan 50%: lla.
 
Ammatillisen tukihenkilötoiminnan tarkoituksena on tukea lasta tai nuorta eri elämäntilanteissa ja ehkäistä syrjäytymistä. Toiminnalla pyritään parantamaan lapsen tai nuoren elämänhallintaa, myönteistä kehitystä sekä tukea myös vanhempia kasvatustyössä. Tukihenkilötoiminta lähtee asiakkaan omista tarpeista ja se voi olla muun muassa tukikeskusteluja, koulunkäynnin tukemista, harrastusmahdollisuuksien kartoitusta, sosiaalisten suhteiden opettelua tai tukea itsenäistymiseen ja omien asioiden hoitoon. Toiminta perustuu asiakkaan ja tukihenkilön luottamukselliseen suhteeseen ja keskeistä on myös yhteistyö perheen sekä yhteistyötahojen kanssa. 
Perheet, joissa on kuormittava tilanne, voivat hyötyä tukiperhetoiminnasta. Tällaisia tilanteita voivat olla muun muassa yksinhuoltajuus, tukiverkostojen puute tai muuten tarve vanhempien omalle ajalle. Tukiperhe mahdollistaa sen, että lapsi voi saada ympärilleen enemmän turvallisia ja välittäviä aikuisia.

Pääasiassa lapsi voi viettää tukiperheessä viikonloppuja noin kerran kuukaudessa ja tarvittaessa myös lomia. Arkena lapsi asuu omassa kodissaan. Tukiperheen vanhemmat ovat tavallisia vapaaehtoisia aikuisia, joilla on mahdollisuus antaa aikaansa ja pitää huolta lapsesta. Tukiperheessä lapsi saa mahdollisuuden olla lapsi, leikkiä ja kokea olonsa turvalliseksi. Tukiperhe on myös tärkeä tuki lapsen vanhemmille heidän vanhemmuudessaan ja kasvatustyössään.
 
Perheasioiden sovittelu on tarkoitettu vanhemmille, jotka miettivät eroa tai pohtivat eron jälkeistä tilannetta. Sovittelu on palvelu, jossa vanhemmat pääsevät kahden sovittelijan avustuksella keskustelemaan siitä, miten voisivat parhaiten jatkaa vanhemmuutta keskinäisessä yhteistyössä, vaikka parisuhde päättyykin. Perheasioiden sovitteluun voi hakeutua oma-aloitteisesti tai yhteistyötahon ohjaamana. Palvelu on vapaaehtoista ja asiakkaalle maksutonta. Sovittelijoina toimivat perheasioiden sovittelu -koulutuksen saaneet sosiaalityöntekijät.

Perheasioiden sovittelun tavoitteena on luoda luottamuksellinen ja avoin keskusteluyhteys perheenjäsenten välille, auttaa vanhempia itse löytämään omalle perheelleen sopivat ratkaisut ja tavan ratkaista perheessä esiintyvät ristiriidat. Sovittelun tavoitteena on myös avustaa vanhempia sopimusten tekemisessä ja kiinnittää erityistä huomiota perheen alaikäisten lasten aseman turvaamiseen. Sovittelu auttaa vanhempia keskittymään lapsen asioihin keskinäisten riitojen sijaan ja lapsi ja lapsen tarpeet ovatkin sovittelun keskiössä. Tavoitteena on antaa apua ja tukea myös silloin, kun lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen tai sopimuksen noudattamisessa ilmenee ristiriitoja.
 
Perhekeskuksen henkilökunnalta löytyy monenlaista menetelmäosaamista,
muun muassa: 
  • MIM-vuorovaikutushavainnointi
  • Theraplay-terapia
  • Uusperheneuvonta
  • Seksuaalineuvonta
  • Hoivaa ja leiki - Vauvan ja vanhemman vuorovaikutus
  • Toimiva lapsi ja perhe
  • Lapset puheeksi
  • Ihmeelliset vuodet
  • Lähisuhdeväkivalta-osaaminen
  • Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmennus
Kouluttaudumme koko ajan lisää!
Tulossa:
  • Pariterapia
Ajanvaraus, ohjaus ja neuvonta
ma-pe klo 9-10

puh. 050 455 7996
perheneuvola@uusikaupunki.fi

Käyntiosoite:
Uudenkaupungin pääterveysasema, 1. krs
Terveystie 4
23500 UUSIKAUPUNKI
Henkilökunta
Anna meille palautetta!