Suomi
Kulttuuri ja vapaa-aika
Kulttuuri ja vapaa-aika

Uudenkaupungin kirjasto

Uudenkaupungin kirjasto

Kirjaston historiaa

Uudenkaupungin Kirjastotalo on yksi maan vanhimpia toimivia kirjastorakennuksia.

Talo rakennettiin alun perin kouluksi. Vuonna 1852 kaupunginvanhimmat päättivät myydä Alisen pitkän kadun ja Koulukadun kulmassa sijainneen entisen koulutalon ja rakennuttaa uuden koulun ns. Mandellöfin tontille Vasaborgin kortteliin. Tämän nykyisin ison komean rakennuksen vanhin osa, Alisenkadun puoleinen siipi valmistui vuonna 1854 ja vihittiin juhlallisesti tarkoitukseensa 28.8.1854. Talo tuli maksamaan 1860 hopearuplaa.

Koko uusi koulutalo käsitti salin ja kaksi kamaria, joihin koulun kaksi luokkaa sijoittuivat. J.A. Lopmeri muistelee v. 1945:

"Kun minä tulin kouluun, se oli kuin me silloiset koululaiset itsekin, vain lyhyt tynkä torin nurkassa. Opettajat tulivat sisään suoraan torin puolelta paraatikäytävästä ja oppilaat pihan puolelta sitä vastapäätä. Tässä käytävässä myös odoteltiin kirjojen lainausta, sillä kaupungin lainakirjasto oli sijoitettu kouluun(1875-1902), ja eräs opettaja oli sen hoitajana. Mutta koulu kasvoi ja tarvitsi entistä enemmän tilaa. Paraatikäytävä sai antaa lisän voimistelusalille ja kirjasto siirtyä pois koulun suojista. Ei tämäkään riittänyt ajan oloon, ja koulua alettiin kasvattaa toisesta päästä. Pariin otteeseen sille rakennettiin lisäluokkia ja niiden jatkoksi juhlasali eteläpäähän."

Vuosina 1887-1901 koulutalo laajennettiin suuren koulun toimitaloksi. Koulun vuosikertomuksessa 1895-1896 laajennustöitä kuvataan näin:

"Armollista päätöstä(1895) odottaissa oli kapteeni Rob. Hartman suosiollisesti valmistanut piirustukset lisärakennusta varten ja sisustusmuutoksiin vanhassa koulutalossa. Rakennuspaikan tasoituspuuhiin oli rahatoimikamari ryhtynyt. Heti mainitun (senaatin) päätöksen tänne saavuttua alkoi kuumeentapainen kiire, työ ja toimi koulutalon saattamista varten ulkoa ja sisältä siihen kuntoon, että se syyslukukauden alkaissa voisi ottaa vastaan uudet asukkaansa."

Kolmannen kerran taloa laajennettiin vuonna 1901. Tällöin talo sai nykyisen muotonsa. Kapteeni R. Hartman laati kolme eri asemapiirrosehdotusta, joista yhdessä oli lisärakennus ehdotettu rakennettavaksi yhteen edellisen koulutalon kanssa. Tämä ehdotus valittiin. Arkkitehti v.Zansen Raumalta laati piirustukset. Piirustuksille ei saatu sinänsä vahvistusta, vaan uuden ja vanhan rakennuksen välille oli rakennettava 18 tuumaa paksu palomuuri. Tämä muuri on nyt lainauspöydän vieressä. Keväällä 1901 aloitettiin kivijalan teko. Rakennusurakasta vastasi rakennusmestari D. A. Lönnroth. Uudisrakennuksessa oli kaksi isohkoa luokkahuonetta, näiden sivuilla käytävä ja poikittain rakennuksen päädyssä iso, yli 6 m korkea juhlasali, nykyinen lastenosasto.

Kirjasto muutti taloon vuonna 1957 ja talo sai Kirjastotalon nimen. Kirjasto toimi ensin talossa yhdessä kansalaisopiston kanssa, joka sitten siirtyi Viikaisten koululle. 1982 talo peruskorjattiin kokonaan kirjaston käyttöön.


Lähteet
Uudenkaupungin historia 3. 1973.
Uudenkaupungin historia 4. 1962.
Uudenkaupungin viisiluokkainen lyseo : kertomus lukuvuodelta 1895-1896. 1996.
Uudenkaupungin yhteislyseo : kertomus lukuvuodelta 1901-1902. 1902.
Winter: Uudenkaupungin yhteislyseo 1895-1945. 1945.

Ritva Kolho: Hyödyttäväistä ja opettavaista historiata - Uudenkaupungin kirjasto 150 vuotta. 2011.

Kirjaston historiikki lainattavana ja myytävänä (22 €) kirjastossa.
  • 1861-1864 mahdollisesti kirkon sakasti tai kappalaisen talo
  • 1864-1865 ei toimintaa, kirjat kappalaisen ullakolla
  • 1866-1875 Seikowin koululla, sunnuntaikoulun tiloissa
  • 1875-1902 reaalikoululla eli nykyisellä paikalla
  • 1902-1907 tehtailija L. Enrothin talossa torin varrella vuokralla
  • 1907-1927 Kasvin talossa Liljalaaksonkadulla (nuorisotalo)
  • 1927-1957 Seikowin koululla omat tilat
  • 1957- Kirjastotalossa nykyisellä paikalla
  • 1981-1982 Koulukatu 1, OP:n yläkerrassa remonttia paossa
  • 1957 kirjaston muuttaessa entisen yhteislyseon tiloihin talon nimeksi tuli Kirjastotalo.
    Kirjaston käyttöön tuli 188,5 m2
  • 1971 kokonaispinta-alaksi tuli 265 m2
  • 1975 kokonaispinta-alaksi tuli 384 m2
  • 1982 kirjasto sai käyttöönsä koko rakennuksen ja tilaa on nyt 1049 m2
  • 1861 kirjaston perustaminen
  • 1870 yhdistettiin suomalainen ja ruotsalainen kirjasto
  • 1875 kunnallinen kirjasto, jolle valtuusto myönsi vuosittain 200 mk varoja
  • 1907 oma johtokunta suoraan valtuuston alaiseksi
  • 1927 Seikowissa avohyllyt, koska oli oma huone
  • 1969 yhdistettiin v. 1880 perustettu Uudenkaupungin maalaiskunnan kirjasto
  • 1970 perustettiin Uudenkaupungin sairaalan laitoskirjasto
  • 1973 perustettiin Aluesairaalan laitoskirjasto
  • 1974 liitettiin 1884 perustettu Pyhämaan Luodon kirjasto
  • 1981 liitettiin 1884 perustettu Lokalahden kunnankirjasto
  • 1993 liitettiin Kalannin kunnankirjasto ja kirjastoauto
  • 2000 sairaalan kirjasto suljettiin ja korvattiin siirtokokoelmilla
  • 2001 Pyhämaan kirjasto lakkautettiin
  • 2003 Lokalahden kirjasto lakkautettiin
  • 2012 liityttiin Vaski-yhteisjärjestelmään
Aukioloajat: 
Käyntiosoite: 
Alinenkatu 34, 23500 Uusikaupunki
Postiosoite: 
PL 61, 23501 Uusikaupunki
Lainaus puh. 050 569 1121 tai 050 588 5261
Neuvonta puh. 044 700 5382
Lastenosasto puh. 050 420 5380

Fax. 02 8451 5650
kirjasto@uusikaupunki.fi

Henkilökunta

Kirjastotoimenjohtaja Tiina Viik puh. 050 596 0302
Informaatikko Elisa Mörsky
Kirjastonhoitaja Tuula Amberla
Kirjastonhoitaja Sari Levon
Kirjastonhoitaja Jaakko Törmälä
Kirjastovirkailija Anne Laaksonen
Kirjastovirkailija Marketta Laivo
Kirjastovirkailija Eila Polojärvi
Kirjastovirkailija Leena Saarela
Kirjastovirkailija Elina Jalonen

etunimi.sukunimi@uusikaupunki.fi