Suomi
Kasvatus ja opetus
Kasvatus ja opetus

Hehkuva koulu -blogi

Hehkuva koulu -logolla varustettu banneri.
Hehkuva koulu on Uudenkaupungin opetustoimen blogi. Kerromme täällä ajankohtaisia kuulumisia ja pohdimme opetuksen kehittämistä sekä sen syvintä ja tärkeintä tehtävää. Kirjoittajina toimivat pääasiassa opetustoimen johtaja, koulujen rehtorit ja oppilashuoltohenkilöstö.

 
Toiminta-alueittain järjestettävän opetuksen kalenteri.
TOI, toiminta-alueittain järjestettävä opetus, työpaikkaohjaus, työelämäyhteistyö, työharjoittelu
Hakametsän koulu sai tunnustusta, kun koulun toiminta-alueittain järjestettävä opetus sai tiedon, että se tullaan palkitsemaan hyvästä työelämäyhteistyöstä Novidan kanssa.
Toiminta-alueittain järjestettävän opetuksen kalenteri.

Hakametsän koulu sai tunnustusta, kun koulun toiminta-alueittain järjestettävä opetus sai tiedon, että se tullaan palkitsemaan hyvästä työelämäyhteistyöstä Novidan kanssa. Varsinais-Suomen ammatilliset oppilaitokset palkitsivat diplomein alueensa työssäoppimispaikkoja, jotka perehdyttävät ansiokkaasti opiskelijoita työn tekemiseen oman työnsä ohella. Palkitsemiskriteereinä pidettiin mm. seuraavia asioita: ohjaaja tai yritys on tehnyt hyvää yhteistyötä ammatillisen koulutuksen kanssa, ollut aktiivisesti mukana kehittämässä ammatillista koulutusta, tuonut työelämän näkökulmaa koulutukseen sekä tukenut kiitettävästi työssäoppijoiden kehittymistä ammatillisessa kasvussa. Erityisesti Hakametsän koulun TOI-opetus sai kiitosta erityisopiskelijoiden ja erilaisten oppijoiden hyvästä huomioimisesta työpaikkaohjauksessa. Hakametsän koulussa työskentelevä koulunkäynninohjaaja Netta Karru on osallistunut työpaikkaohjaajakoulutukseen (3 osp), jossa pohdittiin mm. uudistunutta lähihoitajakoulutusta, työpaikkaohjaajan roolia ja tehtäviä, ohjauksen suunnittelua, opiskelijan arviointia ja tutustuttiin osaamisalojen uusiin kriteereihin.

Hakametsän koulussa annetaan yksilöllistä opetusta erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Opetus toteutetaan toiminta-alueittain, jossa huomioidaan erityistä tukea tarvitsevan oppilaan tarpeet. Toiminta-alueittain järjestetyn opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle sellaisia tietoja ja taitoja, jotka auttavat oppilasta suoriutumaan mahdollisimman itsenäisesti elämässään. Toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli- ja kommunikaatiotaidot, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot sekä kognitiiviset taidot. Tavoitteet ovat aina yksilöllisiä.

Lapsi tallilla.

Opiskelijoille toiminta-alueittain toteutettava opetus tarjoaa monipuolisen harjoittelupaikan ja oppimisympäristön, jossa on mahdollista tutustua vaativan erityisen tuen opetukseen sekä ohjausmenetelmiin. Opiskelijoilla on mahdollisuus tutustua monipuolisesti mm. puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikointimenetelmiin. Koulun arjessa päivittäin käytössä puhetta tukevat ja korvaavat menetelmät, kuten kehoviittomat, tukiviittomat, esinekommunikaatio, oppilaiden yksilölliset kommunikoinnin apuvälineet, katseenohjauslaitteet, irtokuvakansiot, PCS - kuvien käyttö, puhepainikkeet ja - sovellukset tulevat opiskelijoille tutuksi harjoittelujaksojen aikana.

Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa toteutuu kuntouttava työote, moniammatillista yhteistyötä tehdään myös mahdollisuuksien mukaan oppilaiden terapeuttien kanssa. Opiskelijoilla on mahdollisuus harjoittelujakson aikana tutustua mm. oppilaiden yksilölliseen puhe-, toiminta- ja fysioterapiaan sekä ratsastusterapiaan. Kuntoutus tukee sekä oppilaan kuntoutumisen että oppimisen tavoitteita. Koska opetus toteutuu oppiaineiden sijaan toiminta-alueittain, niin myös oppimista tapahtuu pulpetin äärellä istumisen sijaan usein myös koulun ulkopuolisissa ympäristöissä. Toiminnallista oppimista toteutetaan mm. uimahallilla ja ratsastustallilla, käytännön taitoja voidaan taas harjoitella esimerkiksi kirjastossa, kahvilassa tai vaikka lähikaupassa.
 
Hakametsän koulun TOI-opetuksessa on vuosien aikana suorittanut harjoittelujaksoja useita lähihoitajaopiskelijoita. Opiskelijat ovat tervetulleita jatkossakin Hakametsään työharjoittelujaksoille!


Pipsa Appelblom, Hakametsän koulun TOI-opetuksen opettaja
Mariette Holanne, luokanopettaja ja koulun digitutor
6.5.2020 10:42
demotila kasvatus opetus
opetus, kasvatus, uusikaupunki, pedagogiikka, pedakomiikka, lukio

Uudessakaupungissa on valmistelussa merkittävä kasvatuksen ja kulttuurin hanke. Sivistys- ja hyvinvointikeskus (SIHY) valmistuminen ennakoidaan vuodelle 2023, jolloin yhtenäiskoulun oppilaat, lukion opiskelijat, 87 varhaiskasvatuksen lasta, nuorisotoimi, liikuntatoimi, kansalaisopisto ja musiikkiopisto täyttävät toiminnallaan uuden rakennuskompleksin.

demotila kasvatus opetus

Uudessakaupungissa on valmistelussa merkittävä kasvatuksen ja kulttuurin hanke. Sivistys- ja hyvinvointikeskus (SIHY) valmistuminen ennakoidaan vuodelle 2023, jolloin yhtenäiskoulun oppilaat, lukion opiskelijat, 87 varhaiskasvatuksen lasta, nuorisotoimi, liikuntatoimi, kansalaisopisto ja musiikkiopisto täyttävät toiminnallaan uuden rakennuskompleksin.


SIHY on herättänyt paljon mielenkiintoa paikallisessa keskustelussa - ja täysin aiheesta. Rakentamiseen tullaan sitomaan veronmaksajien rahoja pitkälle tulevaisuuteen ja toki jokaisella tähän kokonaisuuteen liittyvällä on oikeus sanoa mielipiteensä. Karkeasti ottaen keskustelu on tiivistynyt sisällöllisesti vanhan säilyttämiseen ja sen vastapainona uuden rakentaminen sisältäen vanhan rakennuskannan purkamisen. Tämä koskee nimenomaan koulua: erityisesti Viikaisten koulurakennus koetaan sivistyksen pyhättönä, jonka historiallisella menneisyydellä koetaan olevan merkittävä paikka uusikaupunkilaisessa metatarinassa sivistyksen synnystä ja sen keskustelun mukaan uskotaan kantavan myös tulevaisuuteen.

 

Opetus ja kasvatus on meidän pedagogien perustyötä ja tarvitsemme työhömme tilat, joissa voimme noudattaa voimassaolevia opetussuunnitelmia ja muita opetushallinnon viisaudessaan meille suomia määräyksiä. Ei ole olemassa yhtä oikeanlaista konseptia, joka kertoo minkälaiset tilojen tulisi olla. Tässä suhteessa ajat ovat muuttuneet: vaikkapa 50-luvun koulurakentamisessa oli selkeä rakenne, joka toistui lähes kaikissa tuon ajan oppilaitoksissa. Viikaisten rakennuksessa tämän hengen voi kokea. Kyseessä on erinomainen tilaratkaisu luokkamuotoiseen frontaaliopetukseen ja aika on näyttänyt senkin, että perinteiset luokkatilat taipuvat myös ryhmätyöskentelyyn ja kalusteiden muunneltavuudella voidaan parantaa ergonomiaa ja oppimiseen liittyvää viihtyvyyttä ja sitä myöten myös oppimistuloksia. 


Mikä on muuttunut sitten 1950-luvun? Yhteiskunnassa on edetty kiihtyvän digitalisoitumisen rytmissä viime vuosituhannen lopulta. Tämä muutos on koskenut työelämää, jokaisen ihmisen arkea ja tottaikai myös opetuksen ja kasvatuksen kaikkia toimijoita. Esimerkiksi lukiokoulutuksen tarkoituksena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja, taitoja ja valmiuksia. Lisäksi koulutuksen tarkoituksena on antaa opiskelijoille valmiuksia elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen. Tämä tavoite on johtanut siihen, että digitalisaatio on osa jokaisen lukiolaisen jokaista oppituntia - ylioppilastutkintokin suoritetaan sähköisenä.  


Yksi strateginen linjaus Uudenkaupungin opetustoimessa on viime ja tällä lukukaudella valmisteltu Digipolku-aineisto, jolla tähdätään yhtenäiseen digitaitojen kehittämiseen kaikkien ukilaisten lasten ja nuorten osalta, jotta toiselle asteelle siirryttäessä jokaisella olisi tarpeelliset taidot ja valmiudet selvitä jatko-opinnoissa. Digitaidot ovat yksi esimerkki isosta pedagogisesta toimintatapamuutoksesta, jossa elämme tänään. Tämän ohella ehkä keskeisin pedagogista kenttää puhuttava asia on hyvinvointi. Mitä voimme tehdä edistääksemme lasten ja nuorten hyvinvointia? Hyvinvointioppimista pitää kehittää, mutta myös oppimisesen toimintakulttuurin kehittämisestä tulee jatkaa, jotta hyvinvointi mahdollistuu.  Toimintatapojemme, tarjoamamme oppimisympäristön ja päivittäin tekemämme työn täytyy olla sellaista, että se tukee oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinointia.


SIHY-hanke on avain edellä mainittuun hyvinvointityöhön ja se on avain myös helpottamaan digitaalisuuden askelten ottamista tulevaisuudessa. Joustomuunneltavuus tulee näkymään konkreettisesti kalusteissa ja tilaratkaisuissa, mutta joustomuunneltavuus täytyy nähdä myös virtuaalisen oppimisympäristön ja konkreettisen tilan joustavana yhteistyönä ja muunneltavuutena. 


Nykyisissä Sihyn vaikutusalueen tiloissa (perusopetus ja lukio) on päällemaalattu perinteisiin luokkatiloihin sähköinen oppimisympäristö, joka laajentaa oppimiskokemusta ajasta ja paikasta riippumattomuuden suuntaan. Jo usean vuoden ajan Ukissa on otettu askelia pakolliseen suuntaan ja tämä mahdollistaa uudenlaisia tapoja oppia. Huolimatta sähköisen oppimisen vallankumouksesta emme ole luopuneet lähiopetuksesta. Digitaalisuus on pikemminkin osoittanut sen, että lähiopetus on merkitykseltään korvaamaton.  


Hyvivointinäkökulma oppimisessa on iso haaste ja tähän uudenlaiset joustomuunneltavat tilat voivat tarjota paljon työkaluja. Kun nykyisessä mallissa operoimme pääasiassa OT3- tyyppisessä 56-60 neliön luokkatiloissa ryhmän koosta riippumatta, on SIHYn mahdollista tarjota oikeankokoisia toimintaan sopivia tiloja. Muunneltavuudella saavutetaan etuja silloin kun ryhmäkoko vaihtelee. Ikäluokat ovat esimerkiksi 7-9 luokkien osalta sadan molemmin puolin. Varmuudella jatkossakin pääosa opetuksesta toteutetaan 16-25 opiskelijan ryhmissä, mutta viimeiset vuodet ovat osoittaneet, että meillä on valtava tarve 1-4 opiskelijan vetäytymisen tiloille ja välillä olisi tarpeen saada 60 oppilasta tai 100 oppilasta yhteen paikkaan. Käytännössä vetäytymistä toteutetaan nykyisessä mallissa käytävillä ja esimerkiksi kirjavarastoissa. Suurempaa tilaa on ainoastaan Viikaisten auditorio, joka toimii frontaaliopetuksessa, mutta ei muuten. 


Nykykoulusta puuttuvat neuvottelutilat kokonaan ja on tunnistettava, että opiskelijahuoltolain uudistus on tuonut valtavan määrän opiskelijakohtaista verkostoyhteistyötä kouluille. Tämä työ tarvitsee myös asianmukaista tilaa - jota voidaan joustavasti käyttää myös pedagogisiin tarpeisiin vapaana ollessaan. Puhumattakaan SIHYn tavoitteesta tarjota tiloja kaupunkilaisille, yhdistyksille ja erilaisille yhteenliittymille kokoontumisiaan varten. Toiminnallinen suunnittelu tähtää siihen, että oikeasti koulupäivien aikanakin SIHYssä kohtaavat eri toimijat ja voivat sulavasti käyttää tiloja rinnakkain.


Yhteiskunnan muuttumisen heijastuma pedagogiikassa on se, että pedagogiikkaa pyritään kehittämään koko ajan. Pedagogiikalle pyritään löytämään muotoja, jotka vastaavat nykyajan tarpeisiin. Väistämättä kaiken uuden löytämiseen kuuluu kokeileminen, epäonnistuminen, virheet ja sitä kautta uudelleen jaloilleen nousu ja oppiminen. On tunnustettu ja tutkittukin tosiasia, että virheistä oppiminen on tehokasta. Otsikossa mainittu pedakomiikka termi kuvaa sarkastisesti oppineiden ja kehittäjien luomia uusia pedagogisia innovaatioita ja suuntauksia joista osa on tuomittu epäonnistumaan jo syntyessään. Pedakomiikka on keskusteludiskurssi, joka ylläpitää muutosvastarintaa ja tekee naurunalaiseksi kehittämistyötä varsin systemaattisesti.


Pedakomiikasta tai pedagogiikasta ei löydy yhtä totuutta, joka olisi jokaisen opettajan yhteinen toimintamalli. Pedagogiikka on aina opettajansa näköistä ja tämä on suomalaisen opetusjärjestelmän ehkä merkittävin vahvuus. Opettajuus on hiljalleen voimistunut yhteisopettajuuden ja tiimeissä tekemisen erilaisilla metodeilla. Tämä heijastuu vääjäämättä myös oppilaiden ja opiskelijoiden työskentelyyn. On aiheellista kysyä, mitä ovat käsitteet luokka, oppitunti, luokkatila, oma opettaja ja koulu uudessa SIHYssä.

SIHYN oppimisalue sisältää paljon erilaisia ja eri tarkoituksiin suunniteltuja oppimisen paikkoja ja tarvittaessa joustaa isommaksi tilaksi, jossa ikäluokka tai kaksi voi toimia tilapäisesti yhdessä. Oppitunti on perinteisessä mielessä 45 minuttia tehokasta ja 15 minuuttiä välituntia - tämä ei suinkaan aina vastaa opetuksen tarkoituksenmukaisen järjestämisen mukaista  toimintatapaa. Nytkin ison koulun kellojen soitoista huolimatta oppituntien kierto elää omaa elämäänsä - tulevaisuudessa vielä selkeämmin oppimisalueiden sisällä päivärytmi etenee pedagogisen tavoitteen ja lapsen hyvinvoinnin rytmiikalla, tulevassa mallissa voidaan huomioida paremmin eri ikäisten opiskelijoiden tarpeita. Yhteisopettajuuden vaikutus tulee heijastumaan pedagogiikan monipuolistumisena ja opettajuuden voimavarojen parempana hallintana. Tämä heijastus kohdistuu niin oppilaisiin kuin opettajiin itseensäkin. SIHYn kaltainen ratkaisu helpottaa ja mahdollistaa yhteistyön lisäämisen, tarvittaessa varmasti mahdollistaa senkin, ettei yhteistyö lisäänny. Kuitenkin viimeisten vuosien kokemus on käytännössä osoittanut, että tämä työn tekemisen voimaannuttava työtapa ei ole pedakomiikkaa vaan aitoa pedagogiikkaa. 


Toivon SIHY-keskusteluun näkökulmia pedagogiikasta ja miksei myös pedakomiikasta, jotta puhumme siitä palvelusta, jota uuden sihy-keskuksen tiloissa tullaan tarjoamaan. Kaupungissa ei tarvita yhtään rakennusta vain rakennuksen historian tai fyysisen puhuttelevuuden vuoksi. Koulutiloja tarvitaan pedagogiseen työhön, jonka täytyy vastata oman aikamme vaatimuksia.

Esa Pirkola
Uudenkaupungin lukion rehtori

(Kirjoitus on julkaistu aiemmin blogissa https://reksinlokikirja.blogspot.com/)

21.1.2020 10:45
Hehkuvan Koulun logobanneri.
laatu, kohtaaminen, hyvinvointi, #suomenparasperusopetus, #hehkuvakoulu
Terveisiä Uudestakaupungista! Olemme pohtineet paljon opetuksen laadun syvintä olemusta. Meidän pitää tehdä valtava määrä erilaisia suunnitelmia, ohjeistuksia, raportteja, tilastoja, päätöksiä, arviointeja ja laatukortteja. Meidän pitää arvioida ja kehittää tavoitteita, sisältöjä, oppimisympäristöjä, opetusmenetelmiä ja yhteistyökumppaneiden verkostoa. Kaiken tämän hässäkän ja jatkuvan kiireen keskellä on tarpeen pysähtyä – ei vaan hetkeksi, vaan toistuvasti – perustehtävämme äärelle.

Hehkuvan Koulun logobanneri.
Terveisiä Uudestakaupungista! Olemme pohtineet paljon opetuksen laadun syvintä olemusta. Meidän pitää tehdä valtava määrä erilaisia suunnitelmia, ohjeistuksia, raportteja, tilastoja, päätöksiä, arviointeja ja laatukortteja. Meidän pitää arvioida ja kehittää tavoitteita, sisältöjä, oppimisympäristöjä, opetusmenetelmiä ja yhteistyökumppaneiden verkostoa. Kaiken tämän hässäkän ja jatkuvan kiireen keskellä on tarpeen pysähtyä – ei vaan hetkeksi, vaan toistuvasti – perustehtävämme äärelle.

Onko sillä väliä, millä menetelmällä opetetaan? Onko väliä, opitaanko tietokoneiden kanssa vaiko opettajan puheesta? Pitääkö opetuksen olla toiminnallista, draamallista, teoreettista vaiko kaikkea vaihdellen? Onko väliä, miten monta suunnitelmaa meillä on opetussuunnitelman liitteenä? Onko väliä, miten usein lähdetään luokasta ulos oppimaan tai onko luokassa pulpetteja vaiko ei? Tarvitsemme kaikkea tätä hyrinää ja tohinaa, keskustelua ja väittelyä. Maailma ympärillä muuttuu ja koulu ei voi jäädä pelkästään menneisyyden vangiksi ja kulttuuritradition siirtäjäksi. Meidän pitää olla myös luomassa uutta.  Mutta tämän kohinan keskellä on tarpeen pysähtyä miettimään, mikä onkaan kaikkein tärkeintä.

Kaikkein tärkeintä meille on, että koulussa on hyvä olla, niin oppilaiden kuin henkilökunnankin. Hyviä oppimistuloksia ja työn tuloksia ei saavuteta ilman mielen hyvinvointia ja hyvää oloa. Rakennamme toimintakulttuuria niin, että meidän kouluissa jokainen kokee olevansa hyväksytty, rakastettu ja arvostettu omana itsenään.  Hyväksymisen ja arvostuksen tunteen myötä alamme hehkua ja pystymme ottamaan käyttöön parhaat voimavaramme. Ja kun yksilöt hehkuvat, myös koulut hehkuvat. Kaikkien yksilöiden ja yksiköiden ei tarvitse olla samanlaisia, vaan kukin voi profiloitua ja hehkua omista vahvuuksistaan käsin.

Me rakennamme opetustoimemme laatua luomalla käytänteitä ja toimintakulttuuria, jonka varassa löydämme oppilaista ja aikuisista parhaat puolet. Emme niinkään kaivele toistemme heikkouksia, vaan rakennamme vahvuuksille. Vahvistamme läsnäoloa, osallisuutta, rauhaa ja toinen toisemme kuuntelemista. Tätä työtä teemme myös rehtoreiden kesken. Ja kun yksilöt alkavat hehkua, myös koko yhteisö hehkuu hyvinvointia ja sitä kautta myös hyviä oppimistuloksia ja työn tuloksia. Näin mitä parhaiten toteutamme myös kaupunkimme strategian hyvän elämän tavoitteita. 

Tässä blogissa tuomme esille näkemyksiämme hehkuvasta koulusta ja kerromme, miten ratkomme ongelmia ja vahvistamme hyvää. Kerromme miten innostamme oppilaita ja aikuisia hyvinvoinnin kautta myös yhä parempiin oppimistuloksiin ja suorituksiin.

Haastamme sinut mukaan myös #suomenparasperusopetus -kampanjaan sosiaalisessa mediassa. Haluamme haastaa sinut mukaan arvostamaan opetustointa ja tekemään sellaisia tekoja jokaisessa kunnassa, että yhä useampi voi liittää viestiinsä hashtagin #suomenparasperusopetus. Yhdessä rakennamme yhä parempaa koulumaailmaa.

                                                                                       Arja Kitola, opetustoimenjohtaja
 
20.1.2020 15:51