Vammaispalvelutoimisto

Varsinais-Suomen hyvinvointialue huolehtii 1.1.2023 alkaen alueen asukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Oikeat ja ajankohtaiset tiedot terveyspalveluista löydät hyvinvointialueen sivuilta. Uudenkaupungin kaupunki ei vastaa tällä sivustolla olevien tietojen oikeellisuudesta.

Vammaispalveluiden tehtävänä on asiakaslähtöisesti järjestää riittävät ja kohtuulliset palvelut ja tukitoimet pitkäaikaissairaille ja vammaisille henkilöille.

Toimintaamme ohjaavat arvot pohjautuvat kaupungin strategian mukaisiin arvoihin; yhteisöllisyys, tavoitteellisuus, rohkeus ja luottamus. Vammaispalveluiden yhteiset arvot ovat aktiivinen vuorovaikutus ja yhteistyö, laatutyöskentely ja tyytyväinen asiakas, ammattitaito ja avoimuus sekä rehellinen, arvostava vastavuoroisuus.

Vammaispalvelutoimisto on osa kaupungin erityispalveluja. Toimiston työntekijöihin voi olla yhteydessä, kun tarvitset ohjausta ja neuvontaa vammaispalveluihin liittyvissä asioissa.  Toimisto on avoinna arkisin pääsääntöisesti ajanvarauksella, työntekijät tavoitat myös puhelimitse.

Henkilökohtaisen avun palvelusetelituottajien haku

Palveluseteli on yksi henkilökohtaisen avun järjestämistapa. Palvelusetelillä asiakas hankkii avun valitsemaltaan, kunnan hyväksymältä yksityiseltä palveluntuottajalta. Palvelussa noudatetaan sosiaalilautakunnan hyväksymää sääntökirjaa.
 
Palvelusetelituottajaksi on jatkuva haku ympäri vuoden. Kaikki palvelusetelin sääntökirjan edellytyksiin sitoutuvat sekä pyydetyt kriteerit täyttävät palveluntuottajat hyväksytään palvelusetelituottajaksi ja ilmoitetaan kaupungin ylläpitämällä listalla.

Palvelutarpeen selvitys ja palvelusuunnitelma

Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä. Arvioinnin tekeminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun asiakas, asiakkaan omainen tai läheinen tai hänen laillinen edustajansa on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan kunnalliseen viranomaiseen palvelujen saamiseksi, jos henkilö on yli 75-vuotias, tai hän saa vammaisetuuksista nnetun lain mukaista ylintä hoitotukea.

Sosiaalihuollon asiakaslain mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen ole muutoin ilmeisen tarpeetonta. Suunnitelma on laadittava yhdessä asiakkaan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä.

Vammaispalvelun palvelusuunnitelma laaditaan yhdessä vammaisen henkilön ja tarvittaessa hänen perheensä tai muiden henkilön hyvin tuntevien läheisten kanssa. Yhteistyötä voidaan tehdä laajasti eri toimijoiden kanssa. Asiakkaan tai hänen perheensä luvalla suunnitelmapalaveriin voidaan pyytää perheenjäseniä, ystäviä, terapeutteja, päiväkodin, koulun ja Kelan edustajia tai muita asian kannalta tarpeellisia henkilöitä. Palvelusuunnitelman kirjaamisesta vastaa vammaispalveluiden viranomainen.

Vaikeavammaisten palvelut

Asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet

Korvattavia asunnon muutostöitä ovat vaikeavammaisen henkilön vamman tai sairauden vuoksi suoritettavat välttämättömät rakennustyöt, esimerkiksi ovien leventäminen, luiskien rakentaminen, kylpyhuoneen remontointi. Asunnon muutostyöt korvataan vain hakijan vakituiseen asuntoon. Asunnon muutostyöksi katsotaan myös muutostöiden suunnittelu sekä esteiden poistaminen asunnon välittömästä lähiympäristöstä. Korvattavissa muutostöissä tulee noudattaa soveltuvin osin valtion asuntolainoituksessa käytettävää laatutasoa.

Korvattavia asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita ovat nostolaitteet, hälytyslaitteet tai vastaavat muut asuntoon kiinteästi asennettavat välineet ja laitteet. Kunta voi myös antaa asuntoon kuuluvia välineitä tai laitteita korvauksetta vaikeavammaisen henkilön käytettäväksi.

Henkilökohtainen apu

Henkilökohtaista apua voidaan myöntää, kun vaikeavammainen henkilö tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden vuoksi välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen päivittäisistä toiminnoistaan. Edellytys palvelulle on, että vaikeavammaisella henkilöllä on itsellään voimavaroja määritellä avun sisältö ja sen toteutustavat. Henkilökohtaista apua ei järjestetä vammaispalveluna, jos avun ja avustamisen tarpeet perustuvat pääosin hoivaan, hoitoon ja valvontaan. Erityistä velvollisuutta henkilökohtaisen avun järjestämiseen ei ole, jos hyvin vaikea- tai monivammaisen henkilön huolenpitoa ei voida turvata avohuollon keinoin. 

Henkilökohtainen apu kohdistuu niihin toimiin, jotka henkilö tekisi itse, mutta ei niistä vamman tai sairauden vuoksi selviä: 

• päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa siinä laajuudessa kuin se on välttämätöntä
• harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä

Uudessakaupungissa henkilökohtaista apua järjestetään joko työnantajamallilla tai palvelusetelillä. Työantajamallissa vaikeavammainen henkilö toimii henkilökohtaisen avustajan työnantajana. Edellytyksenä tähän on kyky ja halu toimia työnantajana sekä valmiudet omaan elämänhallintaan ja päätöksentekoon. Tarvittaessa vaikeavammaista henkilöä ohjataan ja opastetaan työnantajan tehtävissä. Samoin hallinnolliset työantajan velvollisuudet (avustajan hankinta, sopimusten laadinta, palkanmaksuun liittyvät työt, ym.) voidaan ostaa. Henkilökohtainen apu voidaan myös hankkia palvelusetelillä. Palvelusetelillä vaikeavammainen henkilö valitsee itse palveluntuottajan niistä yrittäjistä, jotka kaupunki on hyväksynyt rekisteriin. 

Kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukaiseen kuljetuspalveluun on oikeutettu vaikeavammainen henkilö, jolla on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Vaikeavammaisella on oikeus saada vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa (9 meno-paluumatkaa). Myös opiskelu- ja työmatkoihin on mahdollisuus saada kuljetuspalvelua. Kuljetuspalvelua voi käyttää asiointi- ja virkistysmatkoihin asuinkunnassa ja sen lähikuntien alueella. Kuljetuspalveluun voi liittyä saattajapalvelu.

Kuljetuspalvelua ei voi käyttää terveydenhuollon matkoihin. Mahdollisuuden näiden matkakustannusten korvaamiseen voi selvittää Kela:sta. 

Vaikeavammaisten palveluasuminen

Palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa johdosta tarvitsee toisen henkilön apua jatkuvaluonteisesti vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti selviytyäkseen päivittäisistä toiminnoistaan.

Palveluasumiseen kuuluvat asunto ja asumiseen liittyvät palvelut. Tarvittaessa asuntoon tehdään muutoksia, jotta vammainen henkilö voi asua asunnossaan. Palveluasuminen voidaan järjestää palvelutalossa tai omassa kodissa. Palveluasuminen on vaikeavammaiselle henkilölle maksutonta hoivan osalta.

Uusikaupungin Palvelutalo Merililjakoti on 15-paikkainen, alle 65-vuotiaiden vammaisten ja pitkäaikaissairaiden tehostetun palvelun asumisyksikkö, joka vastaa kuntouttavalla työotteella yksilöllisesti asukkaan fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista ympärivuorokautisesti. Palveluasumista ostetaan myös yksityisiltä asumispalvelun tuottajilta. 

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoimintaa myönnetään vaikeasti fyysisesti tai psyykkisesti vammaiselle 16 - 65-vuotiaalle, jonka toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. Henkilöllä on lisäksi erittäin vaikea toiminta-rajoite eikä hän kykene työtoimintaan. Päivätoiminnalla tuetaan itsenäistä selviytymistä ja sosiaalista vuorovaikutusta. Päivätoiminta suunnitellaan yksilöllisesti, määrä on enintään 5 päivää viikossa.Tarve arvioidaan palvelusuunnitelmassa. Päivätoiminta on vaikeavammaiselle henkilölle maksutonta lukuun ottamatta ateria- ja kuljetuskustannuksia.

Vammaisten muut palvelut

Päivittäisissä toiminnoissa suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet

Korvausta muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien välineiden, koneiden tai laitteiden hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin suoritetaan sellaiselle vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee niitä vammansa tai sairautensa johdosta liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-ajan toiminnoissa. Kunta voi myös antaa välineitä, koneita tai laitteita korvauksetta vammaisen henkilön käytettäväksi.

Kuntoutusohjaus

Kuntoutusohjaukseen kuuluu vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä ohjaaminen sekä vammaisen henkilön toimintamahdollisuuksien lisäämiseen liittyvistä erityistarpeista tiedottaminen.

Sopeutumisvalmennus

Sopeutumisvalmennukseen kuuluvat neuvonta, ohjaus ja valmennus vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseksi. Sopeutumisvalmennusta voidaan toteuttaa yksilöllisesti tai ryhmäkohtaisesti ja tarvittaessa se voi olla myös toistuvaa.

Ylimääräiset erityisravintokustannukset

Vammaiselle henkilölle korvataan ylimääräiset kustannukset, jotka aiheutuvat erityisravinnosta tai erityisravintovalmisteista, joita henkilö joutuu käyttämään pitkäaikaisesti ja säännöllisesti.

Ylimääräiset vaatekustannukset

Vammaiselle henkilölle korvataan ylimääräiset vaatetuskustannukset, jotka johtuvat vamman tai sairauden aiheuttamasta vaatteiden tavanomaista suuremmasta kulumisesta tai siitä, että henkilö ei vammansa vuoksi voi käyttää valmiina ostettavia vaatteita tai jalkineita.

Erityishuollon palvelut

Kehitysvammaisten erityishuoltolain mukaisia palveluja järjestetään henkilöille, joiden kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vamman tai vian vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluita.

Kehitysvammaisten palvelut toteutetaan omana toimintana tai ostamalla palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta.

Kehitysvammaisten lasten päivähoidosta ja opetuksesta vastaa sivistystoimi.

Kehitysvammaneuvola

Kehitysvammaneuvola on erityisneuvola, jossa tehdään kuntoutus- ja palvelusuunnitelmat sekä selvitellään kehitysvammaisen henkilön elämäntilanteisiin liittyviä asioita kuten apuväline-, terapia-, eläke-, koulu-, opiskelu- ja asumisasiat. Palvelu on suunnattu ensisijaisesti kehitysvammaisille lapsille ja nuorille.

Uusia asiakkaita otetaan pääsääntöisesti lähetteellä. Neuvolaan kutsutaan sovituin määräajoin.

Työryhmässä ovat lääkäri, psykologi, fysioterapeutti, puheterapeutti, toimintaterapeutti sekä vammaispalvelutoimiston työntekijät.

Uudenkaupungin TESOWA-työryhmä

TESOWA – työryhmän palvelut on tarkoitettu asiakkaille, jotka tarvitsevat moniammatillista apua palveluiden järjestämisessä. Työryhmään kuuluu mielenterveys- ja päihdetyön, aikuissosiaalityön, vammaispalvelun sekä vanhustyön ammattilaisia.

Työryhmän tehtävät

• Pohtii palveluita ja tukitoimia, joilla voidaan tukea asiakkaan selviämistä omassa kodissaan.
• Toimitaan työpareina palvelutarpeen selvittämisessä.

Työryhmä käyttää palvelutarpeen selvityksessä apunaan asiantuntijalausuntoja sekä toimintakykymittareita (esim. ASTA-lomakkeisto). Tarvittaessa asiakas voidaan ohjata lisäselvityksiin.

Työryhmän toiminta

TESOWA - työryhmä kokoontuu kutsuttaessa. Työryhmän jäseniin voi olla yhteydessä, kun asiakkaan/potilaan palveluiden selvittäminen on ajankohtaista. Asiakkaan/potilaan suostumus tarvitaan.