Suomi
Asuminen ja ympäristö
Asuminen ja ympäristö

Pärkänvuori ja luolat

Pärkänvuoren kohtisuoria kallioita.
Lokalahden Pinipajun Pärkänvuoren rinteet kohoavat paikoin lähes 30 m ympäristöään korkeammalle. Vuori on pilkkoutunut suuriksi lohkareiksi ja eräs suuri lohkare, Morsiuskivi, joka on pudonnut alas pellon laidalle, on antanut aiheen vanhaan kansantarinaan. Myös alueen kahteen luolamuodostumaan liittyy perimätietoa. Vuoren itärinteen alla on lehtomaista kasvillisuutta, kuten tesmayrtti ja taikinamarja. Pärkänvuoren paikoitellen jyrkät kalliorinteet soveltuvat myös kalliokiipeilyharrastukseen.

Pärkänvuorelle on matkaa Uudestakaupungista n. 26 km (kartta).

Morsiuskivi

Pärkänvuoren koillispuolella, peltotien reunassa seisoo Morsiuskivi: Tarina kertoo lokalahtelaisen nuorenparin olleen matkalla ottamaan kuulutuksia Vehmaan kirkolle. He kulkivat hevoskärryillä Pärkänvuoren reunaa, jota myötäillen tie lienee siihen aikaan kulkenut. Yhtäkkiä suuri kivenlohkare lähti vyörymään alas kallion reunaa ja putosi nuoren parin päälle surmaten heidät. Kiven nimeksi jäi Morsiuskivi ja koko kalliotakin on kutsuttu Morsiuskallioksi. Pärkänvuoresta yritettiin 1960-luvulla louhia käyttökiveä ja Tielaitos käytti Morsiuskiveä kuorma-autojen lastauslaiturina. Tästä ajasta on kivessä edelleen näkyvillä joitakin rautoja.

Veskellar

Morsiuskiven lähellä sijaitsee Pärkänvuoren toinen luola "Veskellar". Se on syntynyt toista tuhatta kiloa painaneen kivenlohkareen aikanaan irrotessa runkokalliosta. Luola on toiselta sivultaan kokonaan avoin korkeutta sillä on noin 10 metriä. Luolan paikallistaa suhteellisen helposti Morsiuskiven takaa. Lähistöllä sijaitsee myös komeita kohtisuoria kallioseinämiä. Kartta.

Pimi kellar

Kallion luoteisreunalla on kivijärkäleistä muodostunut luola "Pimi kellar", jossa paikallisen väestön kerrotaan piilotelleen venäläisten vainoa isonvihan aikaan 1700-luvulla. Suojaisessa paikalla vuoren seinämällä sijaitsevassa luolassa lieneekin pieni joukko ihmisiä ollut hyvässä turvassa. Reitti luolaan on hiukan hankalahko, sillä luolaan päästäkseen joutuu pujottelemaan kivenlohkareiden välitse ensin luolan "sisäpihalle" ja sitten kiipeämään kiviä pitkin luolaan. Kartta (luolan sijainti suunnilleen).

Alueesta on opastaulua varten aikanaan laadittu kartta. (Tätä opastaulua ei enää ole)
1960-luvun lyhyen louhintatoiminnan yhteydessä Morsiuskiveä käytettiin lastauslaiturina, josta vielä on näkyvissä jäänteitä.
Veskellari-luolansuulla. Veskellari löytyy Morsiuskiven lähettyviltä ja luolaan on suhteellisen helppoa mennä sisään.
Veskellarin lähistöllä on komeita kohtisuoria kalliorinteitä.
Peltotieltä erkanevaa polkua pitkin pääsee Pimikellar-luolaan.
Esimerkiksi tästä halkeamasta pääset pujahtamaan Pimikellarin "sisäpihalle". (Sisäpihalla kasvaa pieni kuusi)
Pimikellariin päästäkseen on kiivettävä lohkareita pitkin.
Pimikellarin suuaukolle tultaessa näyttää kuin luolan perällä olisi valot.
Näkymä Pimikellarista ulos ja sisäpihan pieni kuusi.
Pimikellarin lähistöllä on myös kohtisuoria kalliorinteitä.
Kalliohalkeamia ja kivenkoloja riittää näissä maisemissa. Myös ylhäällä kannattaa käydä katsomassa maisemia.