Suomi
Asuminen ja ympäristö
Asuminen ja ympäristö

Luonto ja -kulttuurikohteita

Pärkänvuoren maisemissa Uudessakaupungissa
Uudenkaupungin alueella on useita mielenkiintoisia luonto- ja kulttuurikohteita, joista monet soveltuvat myös retkeilyyn. Liikkuminen, retkeileminen ja luontokohteisiin tutustuminen ovatkin usein näppärästi yhdisteltävissä. Useinhan luontokohteet sijaitsevat metsäisten polkujen päässä ja liikkumisen lisäksi niiden löytämisessä pääsee testaamaan myös kartanluku- ja suunnistustaitoja.

Joitakin kohteita saattaa olla maastosta jopa melko hankala löytää, mutta helposti löytyvät ainakin mm. kaupungin keskustan tuntumassa (Hakametsässä ja Ketunkalliolla) sijaitsevat Ruokolanjärven hiidenkirnut. Kuuanvuori Kalannissa, joka on seudun korkein kohta, sekä Lokalahdella Pärkänvuoren jylhät kalliomaisemat  jännittävine luolineen ovat myös tutustumisen arvoisia.
Uudenkaupungin keskustan alueella sijaitsee kaksi jääkauden aikana syntynyttä hiidenkirnua (jättiläisen valtaistuinta).Toinen löytyy Hakametsästä, Ruokolanjärven eteläpuolelta lenkkipolun varrelta (kartta) ja toinen hiukan pienempi Ketunkalliolta, Ruokolanjärven luoteispuolelta S-marketin takaisesta maastosta (kartta). Hiidenkirnut ovat luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja luonnonmuistomerkkejä.
Hiidenkirnu Hakametsässä
Ruissaaren jatulintarha sijaitsee Lokalahden Tirkkalanjärven eteläpuolella olevassa Kolkanniemessä (kartta). Siinä on seitsemän sisäkkäistä kehää ja se on kooltaan n. 9 x 9 m. Jatulintarha on lailla suojeltu muinaisjäännös. Jatulintarhat ovat kivistä ladottuja muodostelmia ja muistuttavat sokkelolatomusta eli labyrinttiä. Aiheesta jatulintarhat lisää mm. Luontoon.fi-sivuilta.

Ruissaaren jatulintarha
Kuuanvuori on seudun korkeimpia kallioita (n. 50 m merenpinnan yläpuolella) ja sieltä avautuvat laajat näköalat yli metsien ja peltojen.
Uudenkaupungin vesitornit, kirkot, korkeimmat kerrostalot ja Yaran (ent.Kemiran) tehtaat hahmottuvat horisontista helposti. 

Kerrotaan lisäksi, että huipulta olisi voinut nähdä jopa 7 kirkon tornia. Nykyään puustoa on kuitenkin kasvanut sen verran ettei näin montaa tornia pysty näkemään. Kallion laki onkin aina houkutellut ihmisiä tarkkailemaan maisemia ylhäältä käsin, ja jotkut ovat jättäneet pysyvän jäljen käynnistään kalliokirjoituksin.

Mm. yhden kalliokirjoituksen mukaan maaherra S. af Ugglas on vieraillut paikalla 1797. (Kalannin Männäisten kosken äärellä v. 1741-1813 toimineen rautaruukin yksi omistajista)

Matkaa Uudestakaupungista Kalannin keskustan kautta Kuuanvuorelle on n.12 km. (Kartta)
Kuuavuoren maisemaa
Lokalahden Pinipajun Pärkänvuoren rinteet kohoavat paikoin lähes 30 m ympäristöään korkeammalle. Vuori on pilkkoutunut suuriksi lohkareiksi ja eräs suuri lohkare, Morsiuskivi, joka on pudonnut alas pellon laidalle, on antanut aiheen vanhaan kansantarinaan. Myös alueen kahteen luolamuodostumaan liittyy perimätietoa. Vuoren itärinteen alla on lehtomaista kasvillisuutta, kuten tesmayrtti ja taikinamarja. Pärkänvuoren koillispuolen jyrkänteet soveltuvat myös kalliokiipeilyharrastukseen.

Pärkänvuorelle on matkaa Uudestakaupungista n. 26 km (kartta).
Pärkänvuori, luolansuu


Perimätietoa:
(tekstit kopioitu alueella sijaitsevasta opastaulusta)

Morsiuskivi

Pärkänvuoren koillispuolella seisoo Morsiuskivi: Tarina kertoo lokalahtelaisen nuorenparin olleen matkalla ottamaan kuulutuksia Vehmaan kirkolle. He kulkivat hevoskärryillä Pärkänvuoren reunaa, jota myötäillen tie lienee siihen aikaan kulkenut. Yhtäkkiä suuri kivenlohkare lähti vyörymään alas kallion reunaa ja putosi nuoren parin päälle surmaten heidät. Kiven nimeksi jäi Morsiuskivi ja koko kalliotakin on kutsuttu Morsiuskallioksi.

Veskellar

Morsiuskiven lähellä sijaitsee Pärkänvuoren toinen luola "Veskellar". Se on syntynyt toista tuhatta kiloa painaneen kivenlohkareen aikanaan irrotessa runkokalliosta. Toiselta sivultaan avoimella luolalla on korkeutta n. 10 metriä. Pärkänvuoresta yritettiin 1960-luvulla louhia käyttökiveä ja Tielaitos käytti Morsiuskiveä kuorma-autojen lastauslaiturina. Nykyisin Pärkänvuoren koillispuolen jyrkänteet ovat kiipeilyseurojen suosimia harrastuspaikkoja.

Pimi kellar

Kallion luoteisreunalla on kivijärkäleistä muodostunut luola "Pimi kellar", jossa paikallisen väestön kerrotaan piilotelleen venäläisten vainoa isonvihan aikaan 1700-luvulla. Suojaisessa paikalla vuoren seinämällä sijaitsevassa luolassa lieneekin pieni joukko ihmisiä ollut hyvässä turvassa. Luolaan päästäkseen joutuu kiipeämään kalliokapeikkoon ja pujottelemaan kivenlohkareiden välitse.

Uudenkaupungin ja Vehmaan rajalla sijaitseva Kirkkovuori kohoaa n.35 metriä merenpinnan yläpuolelle. Sen laella on kaksi suurta kiviaitaa, joista pidempi on n.70 metrin ja lyhyempi n.13 metrin pituinen. Komeat kiviaidat keskellä metsäistä kalliota ovat vaikuttava näky. Aitojen rakentamisajankohtaa ja rakentamissyytä ei tiedetä. Kalliolla kulkiessaan näkee mahdollisesti myös komeita vanhanajan kivistä ladottuja rajamerkkejä. (Kartta)
Kirkkovuoren kiviaitaa
Lokalahden keskustan länsireunassa olevilla kallioalueilla on useita komeita jääkaudenaikaisia siirtolohkareita (kartta). Lohkareista suurimmat ovat kooltaan noin 7 x 9 x 6 metriä ja muodostavat alleen luolamaisia muodostelmia. Eteläisin kivistä on noin 7 x 7 x 5 metrin suuruinen rapakivi. Alueella on myös noin 30 metriä pitkä ja 0,5 metriä leveä kalliohalkeama.

Lokalahden siirtolohkareita
Pyhämaan Kammelan lounaispuolella olevan Lupanvuoren 14 ryssänuunia sijaitsevat n. 200 x 400 m:n alueella kallioisessa mäntymetsässä merenrannan tuntumassa (kartta). Ilmeisesti venäläinen saaristolaivasto on rakentanut uunit Isonvihan ja Suomensodan aikana v. 1713-1721 ja v. 1809-1908. Uunien rauniot ovat kooltaan n. 2x2 m ja ne on rauhoitettu muinaismuistolain perusteella.

Lupanvuoren ryssänuunit
Lokalahdella, Hermansaaren kartanon läheisyydessä, sijaitsee komea vanha viljamakasiini (kartta). Rakennus on rakennettu v. 1817 ja sen on todennäköisesti piirtänyt C.L. Engel.
Mäki, jolta on löydetty "vanhan kartanon" jäänteitä, kiuaskivikasoja ja haudantapaisia kiviröykkiöitä 7-8 kpl
ja jolla on ollut monta nimeä kuten mm. Isänniityn-, Ruutlammin- ja Isonniitynmäki, nykyisin Välivainionmäki. Mäellä on aikanaan ollut "ruutulammi", jota on kutsuttu myös kuninkaanlähteeksi.
Nykyään mäeltä on edelleen löydettävissä suurten vanhojen kuusten siimeksestä vanhan asumuksen jäänteitä sekä kuninkaanlähteeseen (lampeen) viittaavaa kosteikkoa.
Mäki sijaitsee aivan Kalannintien varrella, n. 6 km Uudestakaupungista Kalannin suuntaan, Helkilänkujaa vastapäätä (kartta).
Kuvassa pieni metsälampi/kosteikko. Olisikohan kuninkaanlähteen jäänteitä.

Kosteikkoa mäellä. Liekö kuninkaanlähteen jäänteitä.
Kuvassa kiviröykkiö, joita löytyy mäeltä useita vanhojen kuusten suojasta.

Kuusivanhusten suojasta löytyy useita kiviröykkiöitä.
Vanhan vuosisataisen perinteen mukaan ihmisen viimeinen matka tehtiin arkkua paareilla kantaen kotikylästä kirkkomaalle. Matkat olivat yleensä pitkiä ja mukaan tarvittiin useita arkunkantajia, jotta voitiin vaihtaa kantovuoroa. Vuoronvaihtoja varten matkan varrella olikin ns. ruumisarkkukiviä, johon arkku voitiin hetkeksi laskea. Kalannin kirkolle Kuuantaasta johtava nykyinen Kuuanvuorentie oli yksi ruumistie, jossa on edelleen tallella Vuoromäen ruumiskivi. Kivi on kirkolta tultaessa aivan tien vasemmassa reunassa Hotkontien risteyksestä vähän matkaa Kuuanvuorelle päin (kartta).
Kuvassa Vuoromäen ruumiskivi Kuuanvuorentiellä Kalannissa.


 

Tutustumisen arvoisia kohteita on kerätty vuonna 1989 Uudenkaupungin ympäristönsuojelulautakunnan ja Uudenkaupungin ympäristöyhdistyksen laatimaan karttaesitykseen. Vuonna 1989 alueeseen on kuulunut siis entisten Pyhämaan ja Lokalahden kuntien alueet, mutta ei vielä Kalantia.
Kartan ikä kannattaa muistaa ottaa huomioon kohteita etsiessä. Kartan laatimisesta kun on kulunut jo lähes 30 vuotta, saattaa esim. joku tuolloin kasvanut huomattava puu olla ajan saatossa hävinnyt.

Vuoden 1989 luonto- ja kulttuurikohdekartta (pdf 1,6 Mt).

Kalanti-Seura on laatinut entisen Kalannin kunnan alueelta nähtävyyskartan vuonna 2002. (Kuntaliitos 1993). Kartalle on koottu mm. mielenkiintoisia historia- ja luontokohteita. Kartan laatimisesta on kuitenkin kulunut jo 15 vuotta, joten on muistettava että osa kohteista on saattanut poistua/muuttaa käyttötarkoitusta tai kohteelle ei enää nykypäivänä ole mahdollista mennä jokamiehenoikeuksien perusteella.



Kalanti-Seuralla on myynnissä karttaa sekä siihen liittyvää selitevihkoa painostuotteina.
(Kartan koko on n. 125 x 87 cm ja vihon 15 x 21 cm / 32 sivua)

Kalantiseuran yhteystiedot Kalantiseuran omilta nettisivuilta


Kalanti-Seuran laatimalla nähtävyyskartalla on paljon mielenkiintoisia kohteita, laadittu vuonna2002

Kalanti-Seuran laatimalla nähtävyyskartalle on laadittu myös selitevihko


Kertaa jokamiehenoikeudet vaikkapa Ympäristö.fi -sivuilta
Luonnossa liikkuessamme muistamme tietysti noudattaa jokamiehen oikeuksia.

Kohteiden löytymistä maastossa helpottaa kartta:
Uudenkaupungin karttapalvelu (mm.osoitekartta ja ilmakuvia)
MML Karttapaikka