Veden hankinta ja käsittely

Uudenkaupungin Veden raakavesilähteenä toimii makean veden allas. Allas on muodostunut siten, että Velhovesi ja Ruotsinvesi nimiset lahdet erotettiin merestä patoamalla. Allas valmistui vuonna 1965. Allas on taannut Uudellekaupungille ja laajalle osalle Vakka-Suomea hyvän talousveden saannin.

Uudenkaupungin Vesi pumppaa vuosittain raakavettä makean veden altaasta n. 3,1 milj. m³ talousveden valmistukseen ja teollisuuden tarpeisiin.

Uudenkaupungin makean veden altaan käyttö- ja hoitosuunnitelma -hanke

Uudenkaupungin makean veden altaasta saa 25 000 vakkasuomalaista juomavetensä. Altaan tulevan käytön turvaamiseksi  tehdään käyttö- ja hoitosuunnitelma. Suunnitelmassa huomioidaan altaan veden eri
käyttötarpeet ja altaan luontoarvot.

Käyttö- ja hoitosuunnitelma on valmistunut ja se on luettavissa ja ladattavissa Turun ammattikorkeakoulun sivuilta Uudenkaupungin makeavesialtaan käyttö- ja hoitosuunnitelma – Turun ammattikorkeakoulu (turkuamk.fi)

Hankkeen toteutuksesta on vastannut Turun ammattikorkeakoulu ja projektipäällikkönä toimii Pekka Alho. Yhteistyössä ovat mukana Pro Agria Länsi-Suomi ja Uudenkaupungin Vesi. Hanke saanut tukea maaseudun kehittämisen toimintaryhmä Ravakan Leader-rahoituksesta. 

Ranta- ja vesialueiden omistajien näkemyksiä altaan tilasta sekä mm. alueeseen liittyviä kehitystarpeita selvitettiin kyselytutkimuksen avulla. Kyselytutkimuksesta käyttö- ja hoitosuunnitelman tueksi laadittu raportti luettavissa ja ladattavissa  Turun ammattikorkeakoulun sivuilta.

Hankkeen yhteydessä on makeanvedenaltaasta laadittu myös epävirallinen syvyyskartta, joka löytyy Uudenkaupungin internetkarttapalvelun nettisivulta...

Tilastotietoja altaasta

• pinta-ala noin 40 km²
• vesitilavuus noin 160 000 000 m³
• keskisyvyys noin 4,4 m
• suurin syvyys noin 24 m
• valuma-alue noin 500 km²
• altaaseen laskevan Sirppujoen valuma-alue noin 430 km²
• päivittäinen vedenottolupa 65 000 m³
• päivittäinen vedenotto noin 8000 m³

Veden käsittely Nervanderin vesilaitoksella

Nervanderin vesilaitoksella tuotetaan talousvettä Uuteenkaupunkiin ja naapurikuntiin vuodessa lähes 1,5 miljoonaa kuutiometriä. Oikealla vedenkäsittelyllä varmistetaan, että talousvesi on terveellistä ja turvallista. Järjestelmää seurataan, ohjataan ja kunnossapidetään 24/7. 

Nervanderin vesilaitos on pintavesilaitos. Verkostoon jaettava talousvesi tuotetaan makean veden altaasta pumpattavasta raakavedestä.

Prosessin kuvaus

Käsittelyprosessin alussa veden alkaliteettia nostetaan ja humus saostetaan ferrisulfaatin, hiilidioksidin ja kalkkimaidon avulla. Syntynyt saos poistetaan flotaatio-menetelmällä. Tämän jälkeen veden pH nostetaan välialtaassa kalkkiveden avulla. 

Seuraavassa vaiheessa mangaani ja rauta saostetaan vedestä hapettamalla kaliumpermanganaattia käyttäen ja saos poistetaan hiekkasuodatuksella. Verkostoon pumpattavan veden pH säädetään hiilidioksidilla ja sen jälkeen hiilisuodatuksessa poistetaan vielä hajuja, makuja ja mahdollisia haitallisia aineita. Veden hygieenisyys viimeistellään ultraviolettivalolla ja klooriamiinilla ennen jakelua kuluttajille.

Talousveden laatu ja valvonta

Uudenkaupungin Veden tuottama talousvesi täyttää hyvin talousvedelle asetetut laatuvaatimukset kaikissa näytteenottopisteissä.

Talousveden laadun valvonta perustuu STM:n talousvesiasetukseen ja vesilaitoksen riskinarviointiin. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut terveydensuojelulain ja säteilylain nojalla asetuksen talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (STM asetus 683/2017). Asetuksessa säädetään talousveden laatuvaatimuksista ja –tavoitteista sekä desinfioinnista, talousveden säännöllisestä  valvonnasta sekä talousveden terveydelliseen laatuun vaikuttavien riskien arvioinnista ja hallinnasta.

Riskinarviointi on tehty Maailman terveysjärjestön (WHO) suositteleman Water Safety Plan (WSP)-periaatteen mukaisesti. Terveydensuojeluviranomainen on hyväksynyt riskinarvioinnin 13.8.2019. Tutustu tiedotteeseen riskinarvioinnin käsittelystä.

Tutustu veden laatutietoihin tarkemmin.