Kaavoituskäsitteitä ja ajantasakaava

Ajantasakaava

Ajantasa-asemakaava on kaupungin voimassa olevien asemakaavojen yhdistelmäkartta, jota ylläpidetään kaupunkisuunnittelussa.

Kaavayhdistelmä löytyy katselua varten myös netistä Uudenkaupungin karttapalvelusta.

Suunnittelu- ja rakentamishankkeiden yhteydessä on suositeltavaa käyttää vahvistettuja kaavoja.
Vahvistetut kaavat tilataan kaupunkisuunnittelun karttapalvelusta, palvelusihteeri Saila Wileniukselta, puh. 044 551 5336.
Sähköpostiosoite: karttapalvelu@uusikaupunki.fi

Maakuntakaava

Maakuntakaava (entinen seutukaava)  on yleissuunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa. Sen keskeisimpänä tehtävänä on alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen. Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja muuta alueiden käytön suunnittelua ja kaavaa laadittaessa on otettava huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja alueen erityispiirteet. Maakuntakaavan laatimisesta ja kehittämisestä vastaa maakunnan liitto. Kaavan hyväksyy maakunnan liiton valtuusto, jonka jälkeen ympäristöministeriö vielä vahvistaa sen.

Uusikaupunki kuuluu Varsinais-Suomen maakuntaan. Varsinais-Suomen liitto laati koko Vakka-Suomen alueelle maakuntakaavan, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä  20.3.2013.
Varsinais-Suomen alueelle on laadittu myös tuulivoimavaihemaakuntakaava, joka osoittaa tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet. Ympäristöministeriö vahvisti sen 9.9.2014 ja se sai lainvoiman 29.1.2016, kun korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki kaavaa koskeneet valitukset.
Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaa sekä Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavaa ollaan tällä hetkellä laatimassa.
Maakuntakaavoista on tietoa Varsinais-Suomen liiton nettisivuilta.

Yleiskaava ja osayleiskaava

Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Sen tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen, kuten asutuksen, palvelujen ja työpaikkojen sekä virkistysalueiden sijoittuminen ja niiden välisten yhteyksien järjestäminen. Yleiskaavoituksella ratkaistaan tavoitellun kehityksen periaatteet, ja yleiskaava ohjaa alueen asemakaavojen laatimista. Yleiskaava voi koskea koko kuntaa tai sen tiettyä osa-aluetta, jolloin sitä kutsutaan osayleiskaavaksi.
 
Kunta vastaa yleiskaavan laatimisesta. Kaavan hyväksyy kunnan/kaupungin valtuusto.

Asemakaava

Asemakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Myös virkistykseen soveltuvat alueet on huomioitava.

Asemakaavassa määritellään yksityiskohtaisesti, miten aluetta tullaan käyttämään. Kaava osoittaa rakennusten, puistojen ja katujen sijainnin, koon ja käyttötarkoituksen, joita rakentamisessa on noudatettava.
Asemakaava voi koskea kokonaista asuntoaluetta tai joskus jopa vain yhtä tonttia.

Kaava-alueella vallitsee toimenpiderajoitus, jonka mukaan maankaivuu ja puiden kaataminen vaatii valvontaviranomaisen luvan. Myös rakennusten purkaminen on luvanvaraista. Kunta saa asemakaavan nojalla ottaa osin korvauksetta omakseen katualueet. Kunnalla on myös oikeus lunastaa kunnan laitoksia varten kaavassa osoitetut alueet. Kunnalla on laaja toimivalta asemakaavoituksen laajuuden ja sisällön suhteen. Kunta päättää asemakaavoituksesta yksin, sillä asemakaavoja ei alisteta valtion viranomaisen vahvistettavaksi vaan ne hyväksyy kunnan/kaupungin valtuusto.

Ranta-asemakaava

Ranta-asemakaava (=entinen rantakaava) on yksityiskohtainen suunnitelma ranta-alueiden käytön ja rakentamisen järjestämisestä. Yleiskaava on ohjeena ranta-asemakaavaa laadittaessa ja muutettaessa.
Yleiskaava ei ole voimassa alueilla joilla on ranta-asemakaava.

Ranta-asemakaavat laadituttaa maanomistaja, mutta kaupunki vastaa rantakaavojen käsittelystä ja hyväksynnästä. 

Maankäyttösopimus

Maankäyttösopimus voidaan tehdä kunnan ja yksityisen maanomistajan välillä (MRL 11§ ja 12a luku, 1.7.2003 alkaen). Sopimuksen keskeisenä sisältönä on kaavan toteuttamisen aikataulusta, yhteistyöstä sekä kustannusvastuista sopiminen.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kunkin kaavoitushankeen sekä myös katu-, liikenne- ja maisemasuunnitelman alkuvaiheessa. OAS:ssa kerrotaan, miten osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt on tarkoitus toteuttaa kaavan/suunnitelman eri vaiheissa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan lyhyesti myös hankkeen lähtökohdista, tavoitteista ja harkinnassa olevista vaihtoehdoista. Samalla määritellään myös osalliset.

Osalliset

Osalliset on Maankäyttö- ja rakennuslaissa oleva käsite, jolla tarkoitetaan kaikkia niitä tahoja, joiden oloihin kaavoi-tuksella vaikutetaan, ja joihin kaavoittajan on oltava vuorovaikutuksessa jo suunnittelun alkuvaiheessa. Kaavoittajan tulee varmistaa, että osallisten piiri on kaavan vaikutuksiin nähden kattava.

Osallisia ovat:

•     kaavoitettavan alueen maanomistajat
•     ne henkilöt, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa mainittavasti vaikuttaa
•     ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään

Kaavoituskatsaus

Kaavoituskatsaus perustuu Maankäyttö- ja rakennuslakiin ja on ilmoitus asemakaavojen tai asemakaavan muutosten vireille tulosta ja se laaditaan kerran vuodessa. Kaavoituskatsaukseen kootaan Uudessakaupungissa lisäksi tietoa myös jo vireillä olevista merkittävistä kaavoista. Kaavoituskatsauksen lisäksi Uudessakaupungissa julkaistaan tarpeen tullen erillisiä vireille tulokuulutuksia.  
​​   ​ ​ ​​