Kaavoituksen historiaa
Vuonna 1617 Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf perusti Uudenkaupungin kaupankäynnin keskukseksi. 1649 Kreivi Kustaa Kustaanpoika antoi käskyn kaupungin uudelleenjärjestelystä, jolloin maanmittari Claes Claesson laati kaupungille ensimmäisen asemakaavan. Tämä asemakaava on edelleen Uudenkaupungin keskustan sijainnin, asemakaavan ja korttelimitan perustana.
1600-luku |
|
| 1617 | Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf perusti Uudenkaupungin kaupankäynnin keskukseksi 19.4.1617.
 |
| Kaupunki kasvoi nykyisellä paikallaan aluksi epäsäännöllisenä asutuksena torin, kahden pitkittäiskadun ja yhden poikkikadun muodostaman rungon varaan. | |
| 1644 | Kaupunkilaisten viherrakentaminen perustui hyötykasviviljelyyn ja mm. humalatarha perustettiin vuonna 1644 keskelle kaupunkia. |
| 1649 | Kreivi Kustaa Kustaanpojan käsky kaupungin uudelleenjärjestelystä. |
| Maanmittari Claes Claessonin asemakaava oli kaupungin ensimmäinen asemakaava. Asemakaava on edelleen Uudenkaupungin keskustan sijainnin, asemakaavan ja korttelimitan perustana. | |
| 1650 | Noin tuhat asukasta. |
| 1600-luvulla kaupunginlahti suojaisa satama pienemmille laivoille. Aitat kaupungin puolella; lastauspaikkoja Sorvakon puolella. | |
1700-luku |
|
| 1700-1721 | Suuri Pohjan sota. |
| Lähes kaikki asukkaat jättivät kaupungin ja tilalle tulivat venäläisen miehittäjät. Venäläisten rakentamiin linnoituslaitteisiin kuului kevyitä maavallituksia Sorvakon puolella ja Vallinmäellä. | |
| 1721 | Uudenkaupungin rauha. |
| Rauhanneuvottelut 1721 tapahtuivat vaatimattomissa ja tilapäisissä puitteissa. Rauhan palattua kaupungissa oli enää 24 taloa jotenkuten asuttavassa kunnossa. | |
| Rauhan jälkeen kaupunkia rakennettiin uudelleen, mutta kehitys oli varsin verkkaista. | |
| Asukkaita n. 600. | |
| 1750 > | Istutettiin ensimmäistä kertaa katujen varsille puita. Kadut olivat kuitenkin melko kapeita, joten tilaa puille ei ollut paljon. |
| 1752 | Alinen ja Ylinen Pitkäkatu saivat nimensä. |
| 1764 | Tori jaettiin tonteiksi. |
| Tonttipula, uudisasutus levisi ruutukaavan ulkopuolelle. | |
| Kaupunginlahden mataloituminen , sataman siirtyminen ulommas. | |
1800-luku |
|
| Kaupungin taloudellinen kehitys oli 1800-luvun alkupuolella suotuisa, kauan odotetut tapulioikeudet saatiin ja alkoi nousukausi. Taloudellinen loistoaika sijoittui vuosiin 1836-1855, jolloin uusikaupunkilaisten harjoittama meriliikenne kasvoi reippaasti. | |
| Asukkaita noin kolmetuhatta. | |
| 1842 | Kaupungissa oli 306 tonttia. |
| Edelleen tonttipula, kaupungin laajentamispäätös. | |
| 1846 | Kaupungin itäosa, lähes puolet kaupungista, paloi. |
| Alkoi jälleenrakennustyö vanhan kaupunkirakenteen pohjalta. | |
| Keskikaupungilla yksi kortteli jaettiin neljään tonttiin, laitakaupungilla jopa kuuteen tonttiin. | |
| Tonttien väliselle rajalle määrättiin istutettavaksi palosola. | |
| Kaupungin aluetta myös laajennettiin pohjoiseen ja itään. | |
| Maistraatti määräsi, että pääkatujen varteen sai rakentaa vain edustavia taloja hyväksyttyjen piirustusten mukaan. Kartta kaupungin tulipaloista/T.Mökkönen |
|
| 1850 | Sorvakon silta. |
| Vallimäen istutus, paviljonkiin ravintola. | |
| 1855 | Tulipalo, jossa tuhoutui torilta länteen oleva alue. |
| Palon jälkeen Lääninarkkitehti Chiewitz sai tehtäväksi laatia uuden asemakaavan. Tämä asemakaava laajensi jo edellisen palon jälkeen toteutetut periaatteet koskemaan koko kaupunkia. | |
| 1856 | Chiewitzin laatima asemakaava vahvistettiin. |
| Kaava on tämänhetkisen, yhtenäisen puutalomiljöön kannalta oleellinen. | |
| Katuja levennettiin ja tonttikokoa suurennettiin. | |
| Kaupunki jaettiin myös kahteen osaan kaupunkikuvallisella sommitelmalla, jolle sijoitettiin tori sekä puistoja ja uusi kirkko. | |
| Empirekauden mukainen rakennusten sijoittelu ja rakentamistapa. Pääsääntöisesti rakennettiin 1-kerroksisia aumakattoisia puurakennuksia, vain muutamia kivitaloja. | |
| Merirahtien loppuminen 1800-luvun loppupuolella vaikutti kaikkien kaupunkilaisten ansiotuloihin eikä kivitaloja ollut varaa rakentaa. | |
| 1880 > | Kaupungin ilmettä alettiin määrätietoisesti kohentamaan. |
| Asemakaavassa velvoitettiin istuttamaan puita joka toiselle pitkittäiskadulle ja jokaiselle poikittaiskadulle sekä tonttien väliin ns. palokujille. Puulajeina käytettiin kotimaisia lehtipuita: saarni, vaahtera, lehmus ja jalava. Koivua istutettiin kaavan ohjeiden mukaan pääkaduille. Korttelien sisälle puutarhoihin istutettiin omena-, päärynä- ja luumupuita. | |
| Puistosuunnitelmia laadittiin ja kuntalaiset olivat valmiita sijoittamaan ja osallistumaan rakentamisiin. | |
1900-luku |
|
| 1925 | Rautatie |
| Telakan laajeneminen | |
| 1960 | n. 4500 asukasta |
| 1963 | Rikkihappo Oy |
| 1963 ja 1968 vahvistettiin asemakaavat, joilla annettiin keskustatonteille runsaasti rakennusoikeutta ja rakennuskorkeutta. Tarkoituksena oli uudistaa vanha ruutukaavaosa kerrostalokaupungiksi, vain vanha ja uusi kirkko säästettiin. | |
| 1965 | Makeanveden allas valmistui. Allas rakennettiin patoamalla Sirppujoen suualueella sijaitsevat Velhoveden ja Ruotsinveden merialueet penkereillä. Se oli välttämätön teollisuuden veden tarpeen turvaamiseksi, sillä pelkästään Hangon saarelle sijoittunut Rikkihappo tarvitsi 600 000 kuutiota suolatonta vettä vuodessa ja kaupungin vesilaitos tuotti silloin vain 200 000 kuutiota. Altaan pinta-ala on noin 37 neliökilometriä ja tilavuus 160 miljoonaa kuutiometriä. |
| 1968 | Autotehdas |
| Asukasluku kasvoi huimasti 1960-luvun lopulla teollistumisen myötä. | |
| 1970 | Museovirasto otti Uudenkaupungin yhdeksi painopistealueeksi. |
| Asemakaavan, kaupunkirakenteen ja rakennuskannan ominaisuuksia tutkittiin ja luokiteltiin säilynyt vanha rakennuskanta kuntonsa ja rakennushistoriallisten ominaisuuksien perusteella. | |
| Perustettiin työryhmä, joka selvitti miten puutaloalueen osalta tulisi menetellä. | |
| Laadittiin korjausopas, jossa esiteltiin kunnostusmenetelmiä | |
| Asenne muuttui säilyttämismyönteiseksi. | |
| 1984 | Vahvistui asemakaava, jossa rakennukset suojeltiin julkisivuiltaan. |
| Uudisrakentamista ohjeistettiin siten, että se sopii perinteiseen katukuvaan. | |
2000-luku |
|
| 2001 | Keskusta-alueen katujen päällysteen yleissuunnitelma. |
| Kaupunginhallitus päätti, että osa keskusta-alueen kaduista säilytetään sorapintaisina ja asfaltoiduille kaduille jätetään reunoille viheralueet. | |
| Valaistusta uusitaan myös keskusta-alueella. | |
| 2015 | Alkoi kaupunginlahden rannan kunnostus. |
Kaupunkisuunnittelussa on tehty arviointi Uudenkaupungin meriveden korkeudesta vuonna 1617. Muinaista merenrantaviivaa voi tutkiskella Uudenkaupungin internetkarttapalvelussa. Palvelusta löytyy myös muita historiallisia karttoja, kuten esimerkiksi venäläisten tekemää senaatin karttaa vuodelta 1883 ja Uudenkaupungin kantakarttaa vuodelta 1954.
Klikkaa karttaikkunasta 'Suurenna kartta' ja pääset tutkimaan aluerajauksia.
Uudenkaupungin suurpalojen 1846 ja 1855 palojen likimääräiset rajaukset sekä niiden syttymispaikat. Vuoden 1846 suurpalon laajuudesta on kahta eri näkemystä. Lisäksi tuli tuhosi kokonaan Fabrinin korttelin Alisenkadun ja Sepänkadun kulmassa 13.11.1846, josta myös aluerajaus.
Rajaukset ovat peräisin Museoviraston vuoden 2001 Kaupunkiarkeologisesta inventoinnista.
Klikkaa karttaikkunasta 'Suurenna kartta' ja pääset tutkimaan aluerajauksia.
Miltä näyttävät kaupunkikuvat asetettuna nykymaiseman päälle?
Tutki Uudenkaupungin museon vanhoja kuvia laitettuna Googlen katunäkymän päälle Historypin-sivulla. Klikkaa vanhan kuvan alareunassa olevaa ihmishahmoa, pohjalle avautuu Googlen katunäkymä, sen päällä vanha kuva. Yläreunassa olevasta säätimestä voit himmentää vanhaa kuvaa.
Vanhoja karttoja, asemakaavoja ym. on myös katsottavissa museon sivuilla. Muutakin mielenkiintoista historiaa ja linkkejä vanhoihin valokuviin löytyy museon Tieto- ja kuvapalvelu-sivustolta.