Nervander-kokoelma

Johan Jacob Nervander
(23.02.1805-15.03.1848)
fyysikko ja runoilija

"Johan Jacob Nervander oli nuorena runoilija, Lauantaiseuran johtava hahmo, Runebergin ja Snellmanin läheinen ystävä. Fysiikan tutkijana hän kehitteli uudenlaisen galvanometrin, joka herätti huomiota Euroopan tieteen keskuksissa. Hän perusti Suomeen magneettisen observatorion, josta Ilmatieteen laitos on saanut alkunsa."

Johan Jacob Nervander syntyi Uudessakaupungissa 23.02.1805. Hänen isänsä apteekkari Johan Nervander ja äiti Beata (o. s. Bergholm) olivat tulleet Uuteenkaupunkiin Koulukadun varrella olevaan Käkölän kortteliin Kullaalta Satakunnasta. Perhe joutui sittemmin taloudellisiin vaikeuksiin ja muutti 1813 Ouluun, jossa isä Johan kuoli 1816. Äiti Beata ja viisi lasta jäivät varsin ahtaisiin oloihin, jolloin 11-vuotias esikoinen Johan Jakob laitettiin enonsa filosofian professori Fredrik Bergbomin huostaan Turkuun. Neljä vuotta myöhemmin poika päätti Turun katedraalikoulun ja kirjoittautui yliopistoon. Vuonna 1827 Nervander suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon ennätysarvosanoin. Ennen fyysikoksi antautumistaan Nervander oli opiskellut myös vanhoja kieliä, historiaa ja filosofiaa. Samoihin aikoihin hän avioitui Agatha Emerentia Öhmanin kanssa ja sai sitten kahdeksan lasta, joita kolme kuoli pienenä.

Runoilija
Nervander tunnettiin aluksi ennen kaikkea runoilijana. Runotuotanto kuuluu etupäässä 1820-lukuun, myöhempiä esim. promootiorunot 1832 ja 1836. 1830 hän julkaisi
runokäännöksen Dikter af konung Ludvig i Bäjern. Jephtas bok, en minnessång i Israel -teoksesta hän sai Ruotsin akatemian palkinnon. Kootut kaunokirjalliset teokset Skrifter 1 ja 2 julkaistiin hänen kuolemansa jälkeen.

Fyysikko
1829 Nervanderista tuli fysiikan dosentti sähkövirran voimakkuutta koskevalla väitöskirjallaan, 1832 fysiikan ja matematiikan apulaisprofessori. Sitten hän Aleksanterin
matkastipendin turvin lähti ulkomaille Ruotsiin, Tanskaan, Saksaan, Ranskaan, Italiaan, Wieniin, Pietariin. Matka kesti yli kolme vuotta ja Nervander tutustui moniin aikansa
huomattavimpiin tiedemiehiin ja muihinkin kulttuurihenkilöihin. Hänestä kehittyi eurooppalainen kuuluisuus esiteltyään ensimmäisenä uuden galvanometrin Pariisin tiedeakatemialle. Nervander käänsi päähuomionsa maamagnetismiin ja alkoi perehtyä meteorologiaan. Suomeen palattuaan Nervander ryhtyi puuhaamaan omaa
observatoriota Helsinkiin. Hän toimi fysiikan ylimääräisenä professorina ja sitten magneettisen observatorion ensimmäisenä observaattorina. Vuodesta 1845 Nervander toimi varsinaisena professorina Helsingin yliopistossa.
Magneettisen observatorion havainnoista muodostettiin sarja "Observations faites à l´observatoire magnétique et métérologique de Helsingfors". Tutkimuksistaan Nervander sai Pietarin tiedeakatemian palkinnon ja valittiin sen jäseneksi. Johan Jacob Nervander oli Suomen Tiedeseuran, Suomen Taideyhdistyksen ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustajia.

Lähteet:
Otavan iso tietosanakirja 6. 1963.
Leikola, Anto: Fyysikko ja Lauantaiseuran tulisielu. Teoksessa: Kansallisgalleria
1. 1995.
Pohjola, Matti A. Loistava Johan Jakob. Uudenkaupungin Sanomat 02.03.1985)

Luettelo Uudenkaupungin kirjaston Nervander-kirjallisuudesta

Nervanderin omat teokset:

• Ludvig: Dikter af konung Ludvig i Bäjern översatta af Joh.Jac. Nerwander. 1830.
• Nervander, J .J.: De curvarum in genere tertii ordinis osculatrice. 1832.
• Nervander, J. J.: In doctrinram electro-magnetismi momenta... 1829.
• Nervander, J. J.: Jephtas bok. 1840.
• Nervander, J. J.: Kurs i arithmetiken för elementar-läroverken uti Storfurstendömet Finland enligt nådigt förordnande 1-2. 1844.
• Nervander, J. J.: Skrifter : I. 1850.
• Nervander, J. J.: Skrifter : II. 1850.
• Nervander, J .J.: Sång i anledning af den, med nådig tillstädjelse af Kejserliga Alexanders Universitetets i Helsingfors höge canceller, Hans Kejserliga Höghet Storfursten och Thronföljaren Cesarevitsch Alexander Nicolajewitsch, den 21 junii 1832, vid nämnde universitet skedda första philosophie magisterpromotionen. 1832.
• Leikepusseissa myös valokopioita Nervanderin runoista kokoelmista Vinterblommor
  för 1833. (1832) ja Necken (1846).

Nervanderia käsittelevät teokset:

• Chydenius, Karl: Johan Jakob Nervander såsom vetenskapsman. 1860.
• Cygnaeus, Fredrik: Johan Jacob Nervander. 1848.
• Kaisaniemestä Kumpulaan : tutkimusta, havaintoja ja ihmisiä Ilmatieteen laitoksessa. 2005.
• Kallio, Ilmari: Uudenkaupungin nero. 1998.
• Kangas, Altti: Johan Jakob Nervanderista. 1989.
• Suomen kansalliskirjallisuus 10. 1936. (s.29-44)
• Steinby, Torsten: Johan Jakob Nervander. 1991.
• Steinby, Torsten: J. J. Nervander och Jephtas bok. 1993.
• Uudenkaupungin joulu 2005. 2005.
• Vierros, Tuure: Puhuva kivi. 1994.
• lisäksi leikepusseissa runsaasti lehtiartikkelikopioita etenkin 1800-luvun lehdistä, mm. muistokirjoituksia, pienoiselämäkertoja...
• Nevanlinna, Heikki: Johan Jakob Nervander tiedemiehenä. 2005. (DVD-levy).

Lisätietoja:
Nevanlinna, Heikki: J. J. Nervanderin tieteellisistä saavutuksista. Arkhimedes 1998.
Nevanlinna, Heikki: Ilmatieteen laitos 1838-1998 : Katsaus Ilmatieteen laitoksen alkuaikoihin. Puhuri (henkilöstölehti) 1.2.1998.

Archimedes (HTM)
Puhuri (HTM