Tietoa liputuksesta

Lisätietoja ja neuvoja liputtamisesta saa veloituksetta Suomalaisuuden liitto ry:stä, puh. (09) 442 824, http://www.suomalaisuudenliitto.fi/

Suomen lipusta annetussa laissa on, että jokaisella on oikeus liputtaa Suomen lipulla eli kyse on kansalaisille annetusta oikeudesta, ei velvollisuudesta.

Liputuksesta annetun asetuksen mukaan vain valtion virastojen ja laitosten on pakko liputtaa virallisina liputuspäivinä. Kaikkien, jotka liputtavat, on kuitenkin huomioitava viralliset liputusajat.

Liputusajat

Liputuksessa tulee noudattaa liputusaikoja. Voimassa olevan asetuksen mukaan Suomessa liputus alkaa aamulla kello 8 ja päättyy auringon laskiessa, kesällä kuitenkin viimeistään kello 21. Juhannusaattona liputus alkaa kello 18 ja päättyy juhannuspäivänä kello 21.

Itsenäisyyspäivänä ja sellaisena vaalipäivänä, jolloin äänestys päättyy auringonlaskun jälkeen lippu lasketaan kello 20.

Valtion virastojen ja laitosten johdolla on mahdollisuus poiketa näistä kellonajoista, jos siihen on erityistä syytä.

Viralliset liputuspäivät

Viralliset liputuspäivät on määrätty Suomen lipulla liputtamisesta annetussa asetuksessa. Jokavuotisia virallisia liputuspäiviä on kuusi. Lisäksi virallisia liputuspäiviä ovat vaalipäivät sekä päivä, jolloin tasavallan presidentti astuu virkaansa. Virallisina liputuspäivinä valtion virastot ja laitokset on velvoitettu liputtamaan.

Viralliset liputuspäivät ovat:

• 28.2. Kalevalan päivä eli suomalaisen kulttuurin päivä
• 1.5. Vappu eli suomalaisen työn päivä
• Äitienpäivä, toukokuun toinen sunnuntai
• 4.6. puolustusvoimien lippujuhlan päivä eli Suomen marsalkka C.G.E. Mannerheimin syntymäpäivä
• Suomen lipun päivä 23.6., liputus aloitetaan 22.6. klo 18. 
• 6.12. itsenäisyyspäivä
• päivä, jolloin Suomessa toimitetaan valtiolliset vaalit, kunnallisvaalit, Euroopan parlamentin edustajien vaalit tai neuvoa-antava kansanäänestys
• päivä, jolloin tasavallan presidentti astuu virkaansa.

Vakiintunut liputuspäivä Uudessakaupungissa

● 19.4. Uudenkaupungin perustamispäivä

Suositellaan, että kaupungin lisäksi myös valtion virastot, laitokset, yritykset ja yksityiset liputtavat.

Muut vakiintuneet liputuspäivät

Vakiintuneita liputuspäiviä on vuosittain kymmenen ja ne on merkitty Helsingin yliopiston toimittamaan valtiokalenteriin. Hyvään liputuskulttuuriin kuuluu liputtaa myös vakiintuneina liputuspäivinä Suomen lipulla samaan tapaan kuin virallisinakin liputuspäivinä. Vakiintuneet liputuspäivät ovat:

• 5.2. J. L. Runebergin päivä
• 19.3. Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä
• 9.4. Mikael Agricolan päivä eli suomen kielen päivä, joka on myös Elias Lönnrotin syntymäpäivä
• 27.4. kansallinen veteraanipäivä
• 12.5. J.V. Snellmanin päivä eli suomalaisuuden päivä
• toukokuun kolmas sunnuntai (20.5.2007), kaatuneiden muistopäivä
• 6.7. Eino Leinon päivä eli runon ja suven päivä
• 10.10. Aleksis Kiven päivä eli suomalaisen kirjallisuuden päivä
• 24.10. Yhdistyneiden Kansakuntien päivä
• 6.11. Svenska dagen, ruotsalaisuuden päivä
• Isänpäivä, marraskuun toinen sunnuntai

Vakiintuneen käytännön mukaan valtion virastot ja laitokset liputtavat virallisen valtiovierailun aikana niillä paikkakunnilla, joilla vieraan valtion päämies vierailee. Yleensä sisäasiainministeriö suosittaa valtiovierailujen aikana myös yleistä liputtamista vierailupaikkakunnilla.

Suruliputus

Surua ilmaistaan vakiintuneen tavan mukaan laskemalla liput puolisalkoon. Suruliputuksessa käytetään Suomen lippua.

Suruliputuksessa lippu vedetään salkoon ensin ylös ja lasketaan sen jälkeen kolmanneksen tangon mittaa alas siten, että lipun alalreunaasettuu salon puoleen väliin. Lippua laskettaessa se vedetään ensin salon huippuun ja lasketaan sitten alas.

Suruliputus aloitetaan heti kun on saatu tieto kuolemantapauksesta tai mikäli liputusaika jäisi lyhyeksi, suruliputus suoritetaan seuraavana päivänä.

Hautauspäivänä liputetaan siten, että liputuksen alkaessa lippu vedetään puolisalkoon. Kun vainajan siunaus- ja hautaustilaisuus on pidetty, lippu nostetaan loppupäiväksi täyssalkoon. Muistotilaisuuden aikana täyssalossa oleva lippu tervehtii ja osoittaa kunniaa vainajalle.

Surutalossa suruliputusta käytetään myös virallisena ja vakiintuneena liputuspäivänä.

Suruliputuksella osoitetaan yleensä yksityistä surua. Kansallisen merkkihenkilön tai jonkin suuronnettomuuden yhteydessä sisäasianministeriö voi kuitenkin suosittaa yleistä suruliputusta.

Esimerkkejä lippujen järjestyksestä

Rakennuksen ulkopuolella pääoven molemmilla puolilla olevat lippusalot
Suomen lippu sijoitetaan sisäänkäyntisuunnassa vasemmalla puolella olevaan salkoon, oikealle puolelle sijoitetaan mahdollinen muu lippu.

Kolme lippusalkoa
Keskimmäiseen salkoon sijoitetaan Suomen lippu, jos liputuksessa käytetään kolmea eri lippua. Mikäli Suomen lipun lisäksi liputetaan vain yhdellä muun valtion lipulla, liput voi sijoittaa myös niin, että molempiin reunimmaisiin salkoihin tulee Suomen lippu ja keskimmäiseen muu lippu.

Viisi lippusalkoa
Suomen lippu voidaan sijoittaa joko keskimmäiseen salkoon tai heraldisesti oikealle salkorivissä eli lippurivistön pääkatsomissuunnasta katsoen vasemmanpuolimmaiseen salkoon.

Pitkä lippurivistö
Suomen lippu sijoitetaan heraldisesti oikealle eli lippurivistön pääkatsomissuunnasta katsoen vasemman-puolimmaiseen salkoon. Suomen lipulla voidaan myös päättää lippurivistö.

Poikkeuksia arvojärjestykseen tekevät esimerkiksi pääoven vasemmalla puolelle tai juhlapaikalle johtavan tien varteen asetetut lippusalot.