Sosiaali- ja terveyspalvelut
Sosiaali- ja terveyspalvelut

Lastenvalvoja

Lastenvalvojan tehtäviin kuuluu

  • avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyden selvittäminen
  • vanhempien avustaminen lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevien sopimusten tekemisessä sekä näiden sopimusten vahvistaminen

Jos lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella, lapsen isyyden vahvistaminen edellyttää toimia lapsen vanhemmilta ja viranomaisilta. Isyyden tunnustaminen on mahdollinen raskausaikana äitiysneuvolassa, jos on selvää, että isyyden tunnustaja on lapsen isä, eikä muitakaan laissa säädettyjä perusteita kieltäytyä isyyden tunnustamisen vastaanottamisesta ole. Jos isyyden tunnustaminen voidaan ottaa vastaan, samassa yhteydessä voidaan tehdä myös sopimus yhteishuollosta.

Mikäli isyyttä ei ole tunnustettu raskausaikana tai tunnustaminen on peruutettu tai kiistetty, lastenvalvoja hoitaa isyyden selvittämisen saatuaan tiedon alle 18-vuotiaasta lapsesta, jonka isyyttä ei ole vahvistettu tai isyys on kumottu. Mies voi tunnustaa isyytensä lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen, jolloin myös äidille varataan tilaisuus tulla kuulluksi. Maistraatti hyväksyy isyyden tunnustamisen. Kun isyys on vahvistettu tunnustamisella, syntyy lapsen ja isyytensä tunnustaneen miehen välille sekä tämän sukulaisten välille oikeudellisesti pätevä sukulaisuussuhde. Sen perusteella lapsella on oikeus saada elatusta myös isältään ja hänellä on oikeus periä isänsä ja isänpuoleiset sukulaisensa.

Lapsen huollolla tarkoitetaan lapsen henkilökohtaisten asioiden hoitoa. Lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa tai henkilöt, joille lapsen huolto on uskottu. Huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista. Huoltajalla on oikeus saada tietoa lasta koskevista asioista eri viranomaisilta ja huoltaja myös edustaa lasta lapsen henkilöä koskevassa asiassa. Lisäksi lapsen huoltaja toimii holhoustoimilain nojalla lapsen edunvalvojana hoitaen lapsen taloudellisia asioita.

Lapsenhuoltolain periaatteena on, että lapsen etu toteutuu parhaiten silloin kun vanhemmat yhdessä vastaavat lapsensa huollosta. Yhteishuolto tarkoittaa vanhempien välistä yhteistoimintaa ja yhteistä päätöksentekoa lapsen asioissa. Yksinhuoltajuus tulee kyseeseen esimerkiksi jos vanhemmat asuvat kaukana toisistaan tai eivät muuten kykene päättämään lapsen asioista yhdessä.

Silloin kun vanhemmat eivät asu yhdessä, on ratkaistava, kumman vanhemman luona lapsi asuu. Lähtökohtana tulee olla lapsen etu. Harkittaessa lapsen asuinpaikkaa on tärkeää ottaa huomioon, kuinka asuminen ja lapsen arkeen kuuluvat asiat järjestyvät käytännössä parhaiten.

Lapsen tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Lapsen tapaamisoikeuden turvaaminen on kummankin vanhemman vastuulla. Kaikki lapsen huoltolaissa hyvälle huollolle asetetut kriteerit koskevat myös tapaamisoikeutta. Lapsen oikeus tavata vanhempaansa ei ole sidoksissa siihen, onko vanhempi lapsen huoltaja vai ei. Tapaamisoikeus voidaan vahvistaa vain lapsen ja vanhemman välille.

Jos vanhemmat eivät pääse keskenään sovintoon lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa, voidaan asia viedä lapsen kotipaikan tai vakituisen asuinpaikan käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan vanhemmilla on velvollisuus elättää alaikäistä lastaan. Lapsella on oikeus riittävään elatukseen, joka käsittää lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisen, lapsen tarvitseman hoidon ja koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset. Laki lapsen elatuksesta 1-2 § (704/1975, Finlex).

Elatuslain mukaan vanhemmat vastaavat lapsensa elatuksesta kykynsä mukaan. Elatusavun määrä ja suorittamistapa vahvistetaan joko vanhempien keskinäisellä sopimuksella tai tuomioistuimen tuomiolla. Elatusapu voidaan vahvistaa määräajaksi tai suoritettavaksi eri määräisenä eri ajanjaksoilta. Lastenvalvoja vahvistaa vanhempien sopimuksen elatusmaksusta, jolloin se on lainvoimainen. Lastenvalvoja auttaa vanhempia arvioimaan sopivaa elatustuen määrää. Jos lastenvalvoja toteaa vanhemman elatuskyvyn puutteelliseksi voi Kela maksaa elatustukea lapsesta huolehtivalle vanhemmalle.

Lähtökohtaisesti lapsen oikeus saada elatusta vanhemmiltaan päättyy, kun hän täyttää kahdeksantoista vuotta. Täysi-ikäinen opiskeleva lapsi ja vanhempi voivat kuitenkin sopia koulutusavustuksesta. Vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuneista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi.

Kun biologisen isyyden suhteen on epäselvyyttä tai siitä halutaan saada varmuus, voi lastenvalvoja tilata, tuomioistuin määrätä tai yksityishenkilö pyytää oikeusgeneettisen isyystutkimuksen. Lastenvalvojan luona lapsesta, äidistä ja mahdollisesta isästä otetaan posken sisäpinnan sivelynäytteet, jotka lähetetään THL:een tutkittavaksi. Isyystutkimuksen tulos tulee kahden viikon sisällä.
 
Käyntiosoite: 
Välskärintie 2 C, 23500 Uusikaupunki

Lisätiedot ja ajanvaraus

Sosiaalityöntekijä
Lastenvalvoja Anu Hukka
puh. 050 420 5199
anu.hukka@uusikaupunki.fi