Katunäkymä Yliseltäkadulta
Tietoa Uudestakaupungista

Yleistä Uudenkaupungin historiasta

Kaupungin perustaminen

Uusikaupunki on perustettu Vakka-Suomen keskukseksi vuonna 1617. Kaupunki piti perustaa, koska tämän alueen talonpojat pitivät Männäisillä (nyk. Kalannin kirkonkylässä) suuria markkinoita, joissa tavara vaihtoi omistajaa. Naapurikaupunkien porvarit valittivat, sillä vain kaupunkien kauppiaat olisivat saaneet tehdä tällaista kauppaa. Kuningas Kustaa II Aadolf päätti laillistaa kaupan ja perusti tänne kaupungin, Uudenkaupungin. Kaupungin perustamispäivä on 19.4.1617.

Puuastiateollisuuden keskus

Uusikaupunki ja sitä ympäröivä maaseutu oli keskiajalta aina 1800-luvun loppupuolelle Suomen puuastiateollisuuden keskus. Täällä talonpojat valmistivat sivuelinkeinonaan erilaisia puuastioita ja huonekaluja. Esimerkiksi Kalannin alueella valmistettiin erityisen paljon vakkoja, kousia (juhla-juomahaarikka) sekä tuoleja. Tästä syystä aluetta nimitetään Vakka-Suomeksi.

Suomen ensimmäinen lasitehdas Uudessakaupungissa

Nykyisen S-Marketin tavaratalon paikalla sijaitsi aikanaan lasitehdas, joka oli Suomen ensimmäinen. Siellä valmistettiin mm. kristallia, juomalaseja sekä ikkunalasia. Yhtään kokonaista tehtaassa valmistettua esinettä ei ole säilynyt. Tehdas perustettiin 1681 ja sen toiminta päättyi tulipaloon jo vuonna 1685. Tehdas tuotti tappiota, koska omistajan mielestä kristalli oli kelvotonta. Hän alensi palkkausta ja vuonna 1683 työntekijät ryhtyivät lakkoon. Kyseessä lienee Suomen ensimmäinen lakko. Lakko oli lasinpuhaltaja Pietari Orren ansiota. Hänen nimellään on Uudessakaupungissa Orren krouvi.

Uudenkaupungin rauha 1721

Uudessakaupungissa solmittiin Suuren Pohjan sodan päättänyt rauha 30. elokuuta 1721. Sodassa olivat osapuolina Ruotsi ja Venäjä. Suomihan kuului tuolloin Ruotsiin. Venäläiset joukot olivat miehittäneet Suomea 1700-luvun alussa ja vuonna 1713 tulivat myös Uuteenkaupunkiin. Kaikki kynnelle kykenevät kaupunkilaiset pakenivat Ruotsiin. Rauhanneuvottelut käytiin Uudessakaupungissa torin eteläreunalla. Kun rauhan solmimisesta v. 1961 oli kulunut 240 vuotta, torille pystytettiin uusikaupunkilaissyntyisen taiteilija Reino Harstin tekemä muistomerkki.

Kaupungin vanhin rakennus

Uudessakaupungissa on jäljellä vain yksi rakennus 1600-luvulta, vanha kirkko. Kirkkoa ryhdyttiin rakentamaan kaupunkiin miltei heti kaupungin perustamisen jälkeen. Kirkko valmistui 1629. Harmaakivinen kirkko on sisältä 1700-luvun asussa - maalauksia, sisäkatto kuten käännetty purjelaivan pohja, vanhat penkit jne. Kirkko jäi pois käytöstä, kun uusi kirkko 1863 valmistui ja otettiin jälleen seurakunnan kesäkirkoksi vuonna 1975. Välillä vanhassa kirkossa toimi Uudenkaupungin museo.

Merenkulkukaupunki

Uusikaupunki oli loistokas merenkulkukaupunki. 1850-80-luvuilla kaupungin kauppalaivasto oli yksi Suomen suurimpia. Sataman lähellä sijaitsi useampiakin laivavarveja, paikkoja, joissa purjelaivoja rakennettiin. Lähes kaikki kaupungin perheet olivat jollakin lailla mukana merenkulussa. Vuonna 1876 kaupungissa valmistui suurin Suomessa milloinkaan rakennettu purjealus, fregatti Jalo. Viimeiset puiset valtameripurjelaivat valmistuivat Uudenkaupungin telakalta 1920-luvulla.

Puutalokaupunki

Uusikaupunki on puutalokaupunki. Kaupunkia ovat tuhonneet monet suuret tulipalot. Viimeiset suuret kaupunkipalot riehuivat vuosina 1846 ja 1855. Nykyinen kaupunkimme on pääsääntöisesti rakennettu näiden vuosien jälkeen. Vuonna 1855 kaupungin uuden asemakaavan laati lääninarkkitehti Chiewitz. Nykyinen kaupunkikuvamme on paljolti tämän kaavan mukainen. Vanhoja kivitaloja Uudessakaupungissa on vain vähän (Raatihuone, VPK:n talo ja apteekkirakennus).

1950-60-luvuilla keskeistä osaa kaupungissa ehdittiin uusia. Tällöin esim. Alisenkadun ja torin ympäristön ilme muuttui modernimmaksi. 1970-80-luvuilta lähtien vanhaa kaupunkia on säilytetty ja suojeltu. Museoviraston mukaan Uusikaupunki on yksi parhaiten säilyneistä empire-tyylin puukaupungeista Suomessa.

Kaupunki herää ruususen unesta

Uusikaupunki eli 1800-luvun lopulta 1950-60-lukujen taitteeseen melko seesteistä pikkukaupungin elämää. Asukasluku pysyi pienenä, noin 3000-5000 asukkaassa.

Vuonna 1965 aloitti kaupungissa toimintansa lannoitetehdas Rikkihappo Oy (Kemira) ja vuonna 1969 tuli Saab-Valmetin autotehtaalta ulos ensimmäinen Suomessa valmistettu henkilöauto Saab-96. Kaupunki alkoi kasvaa ja kehittyä.

Laaja kaupunkialue

Uudenkaupungin pinta-ala on yhteensä noin 1900 neliökilometriä, josta suurin osa on vettä. Viimeisten vuosikymmenten aikana kaupunkiin on liitetty monta kuntaa. Vuonna 1969 liitettiin Uudenkaupungin mlk, 1974 Pyhämaa, 1981 Lokalahti ja 1993 Kalanti.

Merkkihenkilöitä

Säveltäjämestari Berndt Henric Crusell syntyi Uudessakaupungissa 1775. Perhe muutti Uudestakaupungista, kun Berndt oli 8-vuotias. Lahjakas poika pääsi jo 12-vuotiaana kuningattaren henkikaartiin soittajaksi Viaporin rykmenttiin. Hän kohosi jo 16-vuotiaana rykmentin soittokunnan johtajaksi. Myöhemmin hän opiskeli mm. Berliinissä ja Pariisissa. Crusellia on myös sanottu "Suomen musiikin isäksi", sillä Suomessa ei siihen aikaan ollut ketään näin merkittävää säveltäjää. Oi Terve Pohjola lienee tunnetuimpia hänen kuorolauluistaan. Erityisen tunnettuja ovat myös Crusellin klarinettikonsertot.

Fyysikko Johan Jacob Nervander (1805-1848) syntyi Uudessakaupungissa apteekkarin perheeseen. Hän oli fysiikan tutkija, joka keksi mm. galvanometrin. Hän perusti Suomeen magneettisen observatorion, josta Ilmatieteen laitos on saanut alkunsa. Nuorena Nervander oli runoilija ja lauantaiseuran johtohahmo, Runebergin ja Snellmanin läheinen ystävä.

Taidemaalari Robert Wilhelm Ekman (1808-1873) oli Uudenkaupungin pormestarin poika. Opiskeli Tukholmassa, josta hovimaalarin arvonimi. Turun tuomiokirkon freskomaalaukset ovat Ekmanin. Alttarimaalauksia useissa kirkoissa (Uusikaupunki, Helsingin vanhakirkko, Sääksmäki, Tammela, Vaasa, Pori ja Pertteli). Turun Piirustuskoulun perustaja.

Taidemaalari Arvid Liljelund (1844-1899) oli räätälin poika. Kuvataiteilijana ns. düsseldorfilaisen koulukunnan edustaja. Kuoli Lepäisillä kesken maalaustyönsä.

Arkkipiispat Aleksi Lehtonen (arkkipiispana 1945-51) ja Martti Simojoki (1964-78) ovat molemmat syntyneet Uudessakaupungissa.

Teksti: museonjohtaja Mari Jalava

Uuteenkaupunkiin on liitetty seuraavat maalaiskunnat:

1969 Uudenkaupungin maalaiskunta 891 asukasta
1974 Pyhämaan kunta 848 asukasta
1981 Lokalahden kunta 1121 asukasta
1993 Kalannin kunta 3917 asukasta



Kartta kuntaliitoksista (pdf)

Anna palautetta